Ilmoitustaulu | Palaute | Sähköinen asiointi | Yhteystiedot
Liminka
Valikko
Etusivu / Kulttuuri- ja vapaa-aika / Kirjasto / Kirjoituskilpailun voittajat 2017

Liminganlahden yhtenäiskoulun 5.-6.-luokkalaisten kirjoituskilpailun voittajatekstit.
Kilpailun aiheena oli Suomi 100 v. / Liminka 540 v.

 

SUOMI JA LIMINKA

Suomi on täyttänyt 100-vuotta. Suomi on vanha kilpikonna. Ja 540-vuotta oleva bakteeri, jonka nimi on Liminka, on kilpikonnan paras ystävä. Liminka suu Suomen kuoressa. He eivät voi jutella, koska Limingan ääni on niin pieni ja Suomi puhuu hitaasti. Joskus Liminka tärisee, koska Suomi hekottaa, kun Liminka vahingossa kutittaa sitä. Suomen kuoreen on tullut outoja kuvioista, koska Liminka on rällännyt kuoressa liikaa. Suomessa on niin ihana asua.

- Ilona Kämäräinen

 

LIMINKA 540 V.

Oletko koskaan miettinyt miltä Suomi näyttäisi 100 vuoden päästä? No nyt saatkin tietää.
- Suomi sadan vuoden päästä –

Yllätys yllätys Liminka on Suomen pääkaupunki. Ja me se tapahtui? No anna kun kerron. Opettajani Mika osallistui presidentin vaaleihin, olikohan se sattumoisin luku 2023 ja arvatkaa mitä no hän voitti! Se oli aivan mahtavaa. Eräänä päivänä heräsin ruokin koirat ja käytin niitä ulkona ja sen jälkeen menin television ääreen ja katsoin uutisia. Katsoin kaksi ensimmäistä minuuttia normaalisti, mutta sitten näin pääministerin uutisissa, ja hämmennyin kun hänellä oli jotain tosi tärkeää asiaa ja yhtäkkiä hän kertoikin että hallitus oli päättänyt että uusi pääkaupunkimme on Liminka!!? Muistaakseni pyörryin kun näin uutisen joo pyörryin mä. Sitten heti seuraavana päivänä alettiin rakentamaan hotelleja, kauppoja ja paljon kaikkea muuta. Olin koko viikon ihan hämmentynyt, ja varmasti muutkin. No nyt ei olekkaan pitkä matka kauppoihin. Toivottavasti teilläkin on hauskaa ja mukavaa siellä nykyhetkessä.
Terveisin: tulevaisuuden Emppu

- Emilia Wäli

 

SUOMI 100 V.

Pakkanen nipisteli poskia. Istahdin lumiselle kivelle. Tunturin huipulla oltiin. Pitkän vaelluksen jälkeen. Ympärillään lumiset kuuset ja upea näköala, voi unohtaa huolet. Siellä oli vain luonto ja minä. Jokin rasahti takanani. Käännyin hitaasti. Siinä seisoi kettu. Se ei huomannut minua. Hiljaa otin esiin kamerani ja vaivihkaa napsaisin kuvan. Juuri kun sain otettua kuvan kettu ryhtyi juoksuun. Vedin syvään henkeä, ja jatkoin maisemien katsomista. Kesälläkin se maisema olisi kaunis, ja aina.. ihan niin kuin koko Suomikin. Silloin hätkähdin. Suomi.. Se on kohta 100-vuotias. Minulle tuli silloin iloinen ja lämmin olo, vaikka oli pakkasta, ja paljon. Järvet, joet, saaret.. ne kaikki mitä on olen täällä nähnyt,  on Suomi. Myös tämä tunturi. Noh nythän on aika kivuta taas alas tunturista. Pitkän vaelluksen jälkeen, olin taas maan kamaralla. Ylhäältä näin enemmän, mutta entä yhtä tarkasti. Kävin omaan mökkiini metsässä. Kun olin asettunut talooni takaisin, otin kamerani esille, ja tutkin kuvaa, jossa oli kettu. Pilvet ja sinitaivas kuvassa muodostivat ikään kuin Suomen lipun. Kun oli yö, ja nukuin sängyssäni, satuin heräämään. Nousin ylös. Vilkaistessani ikkunasta, näin ulkona täysikuun. Lähdin ulos napsaisemaan kuvan öisestä kuusta. Kuvan otettuani silmäni osui tunturiin, jossa olin päivällä patikoinut. Menin takaisin sänkyyni. Uni ei tullut. Samassa keksi idean. Seuraavana päivänä matkasin taas pitkän retken samalle tunturille, missä olin eilen ollut. Menin korkeimmalle huipulle, vedin henkeäni ja huusin:
PALJON ONNEA SUOMI 100-V!!!

- Noora Rautiainen