Ilmoitustaulu | Palaute | Sähköinen asiointi | Yhteystiedot
Liminka
Valikko
Etusivu / Sosiaali- ja terveyspalvelut / Sosiaalipalvelut / Perheoikeudelliset palvelut

Ajanvaraus

Limingan kunnan perheoikeudellisten palveluiden toiminta muuttuu 1.2.2021, josta alkaen lastenvalvojan palveluita toteutetaan liminkalaisille yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa. Lastenvalvojan tapaamisia järjestetään lähi- ja etäpalveluna sekä Limingassa että Oulussa. Ajanvaraukset ohjataan hoitamaan keskitetysti Oulun kaupungin ajanvarauksen kautta:

Lastenvalvojalle varataan aika Oulun kaupungin ajanvarauksesta:

ma klo 13-15
ti–to klo 9-11
p. 044 703 4875

Oulun kaupungin lastenvalvonnan ohjaus- ja neuvonta-aika (ei ajanvarausta):

ma, ti ja to klo 12-13
p. 050 593 8379

Muut kunnat osoittavat virka-apupyynnöt suoraan Oulun kaupungille os. Hyvinvointipalvelut / Perheoikeudelliset palvelut, Lastenvalvojat, PL 31, 90015 OULUN KAUPUNKI

Asiakirjapyynnöt osoitetaan Limingan kunnan kirjaamoon, kunta@liminka.fi

https://www.ouka.fi/oulu/sosiaali-ja-perhepalvelut/lastenvalvojat

Perheoikeudelliset palvelut / lastenvalvonta

Perheoikeudellisiin palveluihin kuuluvat isyysasiat, elatus-, huolto- ja tapaamissopimusasiat, adoptioneuvonta ja kansainvälinen adoptiopalvelu (adoptioasiat) sekä selvityksen laatiminen tuomioistuimelle lasten huolto- ja tapaamisriidoissa. Lapsikeskeistä perheasioiden sovittelua saa Oulun seurakunnan palveluna Oulun perheasiain neuvottelukeskuksesta.

Isyyden selvittäminen ja vahvistaminen

Isyys on mahdollista tunnustaa neuvolakäyntien yhteydessä ennen lapsen syntymää. Samalla voidaan tehdä sopimus lapsen yhteishuollosta. Ennalta tunnustettu isyys on mahdollista peruuttaa kirjallisesti 30 päivän kuluessa lapsen syntymästä. Epäselvissä tilanteissa tai muutoin niin haluttaessa isyys selvitetään ja tunnustetaan lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen. Yhteyden voi ottaa äiti tai mies.

Lapsen syntyessä avioliiton ulkopuolella lapsen äiti on lapsen huoltaja. Isyyden tunnustamisen yhteydessä vanhemmat voivat tehdä sopimuksen lapsen yhteishuollosta. Isyyden tunnustamisella vahvistetaan lapsen ja hänen isänsä välinen sukulaisuussuhde. Isyyden vahvistumisen jälkeen lapselle on mahdollista antaa isän sukunimi, ja isälle tulee elatusvastuu lapsesta. Lisäksi lapsi saa perintöoikeuden myös isään ja isän puoleisiin sukulaisiin. Jos isä kuolee lapsen ollessa alaikäinen, on lapsella oikeus perhe-eläkkeeseen.

Mikäli vanhemmat asuvat erillään lapsen syntyessä, vanhemmat voivat tehdä elatus-
sopimuksen lastenvalvojan luona.

Äidin oikeudesta vastustaa lapsen isän selvittämistä on luovuttu 2016 alkaen. Tällä pyritään edistämään lapsen oikeutta tietää molemmat biologiset vanhempansa. Äidin sijaan päätöksen isyyden selvittämisen keskeyttämisestä voi rajatuissa tilanteissa tehdä lastenvalvoja.

Äitiyden selvittäminen ja vahvistaminen

Äitiyslaki astui voimaan huhtikuussa 2019. Sen mukaan lapsella voi olla kaksi äitiä lapsen syntymästä lähtien. Lapsen äiti on se, joka on synnyttänyt lapsen.

Synnyttäneen äidin naispuolisesta kumppanista (avioliitto, rekisteröity parisuhde tai avoliitto) ei tule automaattisesti lapsen vanhempaa lapsen syntyessä. Lapselle voidaan vahvistaa toinen vanhempi, kun pari on hankkinut lapsen yhdessä hedelmöityshoidon avulla, mihin kumpikin on antanut suostumuksensa. Äitiys voidaan tunnustaa, jos raskaus on alkanut 1.4.2019 jälkeen hedelmöityshoidolla tuntemattoman luovuttajan sukusoluilla ja vanhemmilla on esittää asiasta hoitosuostumus ja hedelmöityshoitotodistus. Äitiyden vahvistamisen edellytyksenä on, ettei lapsen isyyttä ole todettu eikä sitä voida todeta tai vahvistaa.

Äitiyden tunnustaminen ennen lapsen syntymää neuvolassa

Äitiys voidaan tunnustaa neuvolassa jo raskauden aikana, jos kaksi naista on hakenut yhdessä hedelmöityshoitoa 1.4.2019 jälkeen ja lapsi on syntynyt hoidon tuloksena.

Vanhemmat asioivat yhtä aikaa neuvolassa terveydenhoitajan kanssa sovitulla ajalla. Tunnustaminen edellyttää hedelmöityshoitotodistusta, josta ilmenee, että siittiöt luovuttanut mies ei ole asettanut rajoituksia sukusolujen käytölle, eikä ole antanut suostumusta isyyden vahvistamiseen. Lisäksi vanhempien tulee esittää hoitosuostumuslomake ja voimassaolevat henkilöllisyystodistukset.

Äitiytensä neuvolassa tunnustaneesta tulee lapsen virallinen huoltaja lapsen synnyttäneen äidin ohella automaattisesti äitiyden vahvistamisen yhteydessä eikä erillistä asiakirjaa yhteishuollosta tarvita.

Ennen lapsen syntymää tunnustettu äitiys on mahdollista peruuttaa 30 päivän kuluessa lapsen syntymästä. Muutoin lapsen synnyttäneen äidin kotikunnan lastenvalvoja huolehtii tunnustamisasiakirjojen lähettämisestä Digi- ja väestötietovirastoon 30 päivän jälkeen. Jos lapsen äitiyttä ei ole tunnustettu raskauden aikana, lastenvalvoja huolehtii äitiyden selvittämisestä lapsen syntymän jälkeen.

Äitiyden selvittäminen lapsen syntymän jälkeen lastenvalvojan luona

Jos lapsen äiti ei ole lapsen syntymähetkellä avioliitossa miehen kanssa, Digi- ja väestötietovirasto ilmoittaa avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta lapsen äidin kotikunnan lastenvalvojalle. Jos lapsen äitiyttä ei ole tunnustettu ennakollisesti raskausaikana, lähettää lastenvalvoja lapsen synnyttäneelle äidille yhteydenotto- ja ajanvarauspyynnön isyyden/äitiyden selvittämiseksi.

Äitiyden selvittäminen edellyttää kummankin vanhemman henkilökohtaista asiointia lastenvalvojalla. Pääsääntöisesti vanhemmat asioivat yhtä aikaa lastenvalvojalla, mutta selvittämisen voi panna vireille myös joku asianosaisista yksin. Vanhempien tulee esittää asioinnilla hedelmöityshoitotodistus, josta ilmenee, että siittiöt luovuttanut mies ei ole asettanut rajoituksia sukusolujen käytölle, eikä ole antanut suostumusta isyyden vahvistamiseen. Lisäksi vanhempien tulee esittää hoitosuostumuslomake ja voimassaolevat henkilöllisyystodistukset.

Lastenvalvoja lähettää valmiit äitiyden tunnustamista ja selvittämistä koskevat asiakirjat Digi- ja väestötietovirastoon, joka vahvistaa äitiyden ja lähettää päätöksen suoraan vanhemmille. Lapsen syntymän jälkeisen äitiyden tunnustamisen yhteydessä vanhemmat voivat allekirjoittaa myös sopimuksen lapsen yhteishuoltajuudesta. Lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen äitiyden vahvistamisen jälkeen.

Äitiyden vahvistamisen oikeusvaikutukset

Äitiyden vahvistamisen myötä lapsen ja äitiytensä tunnustaneen välille syntyy oikeudellisesti pätevä sukulaisuussuhde.

Äitiyden vahvistumisen jälkeen lapselle on mahdollista antaa kumman tahansa äidin tai heidän yhteinen sukunimi. Lapsella on äitiyden vahvistamisen jälkeen oikeus saada elatusta molemmilta vanhemmiltaan. Lisäksi lapsi saa perintöoikeuden vanhempiinsa. Jos vanhempi kuolee lapsen ollessa alaikäinen, on lapsella oikeus perhe-eläkkeeseen. Lapselle syntyy oikeus pitää yhteyttä ja tavata sitä vanhempaansa, jonka luona hän ei asu.

Äitiyslaki https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180253

Lapsen huolto

Lapsen huollolla tarkoitetaan lapsen henkilökohtaisten asioiden hoitamista ja lapsen asioista päätöksentekoa. Lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai henkilöt, joille lapsen huolto on uskottu.

Huoltajalla on vastuu lapsen hyvinvoinnista ja hänellä on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, koulutuksesta, asuinpaikasta, harrastuksista sekä muista lapsen henkilökohtaisista asioista. Ennen kuin huoltaja tekee päätöksen lapsen henkilökohtaisessa asiassa, hänen tulee keskustella asiasta lapsen kanssa, jos se lapsen ikään ja kehitystasoon ja asian laatuun nähden on mahdollista. Päätöstä tehdessään huoltajan on otettava huomioon lapsen mielipide ja toivomukset. Huoltajan on myös kerrottava lapselle lasta koskevista päätöksistä ja muista lapsen elämään vaikuttavista asioista lapsen ikään ja kehitystasoon nähden sopivalla tavalla. Huoltajalla on oikeus saada lasta koskevia tietoja viranomaisilta.

Huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeitten ja toivomusten mukaisesti. Huoltajan tehtävänä on mahdollistaa myönteiset ja läheiset ihmissuhteet lapsen ja hänen molempien vanhempiensa välillä sekä vaalia lapsen muita tärkeitä ihmissuhteita. Lasta on suojeltava kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä.

Huoltajan oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta .

Huoltajuus lapsen syntymän tai sopimuksen perusteella

Kun lapsi syntyy avioliitossa, ovat molemmat vanhemmat yhdessä hänen huoltajiaan. Vanhempien erotessa tai kun lapsen isyys/äitiys selvitetään lapsen syntymän jälkeen, vanhemmat voivat laatia sopimuksen yhteishuollosta tai yksinhuollosta toiselle vanhemmalle. Ennen lapsen syntymää lapsen tunnustava vanhempi saa huoltajuuden vanhemmuuden vahvistamisen yhteydessä 1.12.2019 alkaen. Lapsen huolto voidaan uskoa myös muulle henkilölle (ks. oheishuolto) kuin vanhemmille lastenvalvojan vahvistamalla sopimuksella.

Huoltomuodolla ei ole vaikutusta kummankaan vanhemman sosiaaliturvaan. Lapsen huoltomuodosta riippumatta lapsella on oikeus saada elatusta molemmilta vanhemmiltaan sekä oikeus tavata molempia vanhempiaan. Yhteishuolto ei siis merkitse lapsen menojen tasaamista puoliksi tai lapsen asumista puoliksi kummankin vanhemman luona.

Lapsilisä maksetaan korotettuna vanhemmalle silloin, kun vanhempi asuu yksin lapsen kanssa ilman taloudessa asuvaa puolisoa. Juridisella huoltomuodolla ei ole vaikutusta korotuksen myöntämiseen.

Huoltomuodot

Huoltaja päättää lapsen asuinpaikasta, kansalaisuudesta, kasvatuksesta, päivähoidosta, koulusta, lapsen etu- ja sukunimestä, uskonnosta, passiasioista, terveyden- ja sairaanhoidosta, äidinkielestä ja harrastuksista. Huoltajalla on oikeus saada lasta koskevia tietoja viranomaisilta.

Yhteishuolto molemmille vanhemmille
Kummankin vanhemman ollessa lapsen huoltaja, he päättävät yhdessä em. lapsen asioista. Lisäksi he toimivat holhoustoimilain mukaisesti lapsen edunvalvojina lapsen pankki- ja varallisuusasioissa. Yhteishuolto edellyttää vanhempien kykyä toimia yhdessä lapsen parhaaksi.

Yksinhuolto toiselle vanhemmalle
Jos vain toinen vanhemmista on lapsen huoltaja, hänellä on oikeus yksin tehdä lasta koskevat päätökset. Viranomaiset (esim. päiväkoti, koulu, terveydenhoito, sosiaalitoimi) antavat lasta koskevat tiedot vain huoltajalle ja vain huoltajan erikseen antamalla luvalla toiselle vanhemmalle.

Tietojensaantioikeus yksinhuollossa
Vanhemmat voivat sopia tietojensaantioikeudesta vanhemmalle tai muulle henkilölle, joka ei ole lapsen huoltaja. Tietojensaantioikeus oikeuttaa lapsen salassa pidettävien tietojen saamiseen eri viranomaisilta ja yksityisiltä palveluntuottajilta. Tietojensaantioikeus voi olla yleinen tai vanhemmat voivat rajata sen koskemaan tiettyjä asioita (esim. terveyden- ja sairaanhoito) tai tahoja (päiväkoti, koulu). Muulle henkilölle sovittava tietojensaantioikeus edellyttää henkilön antamaa kirjallista suostumusta.

Huollon uskominen muulle henkilölle kuin lapsen vanhemmalle (oheishuolto)
Lapsen huolto voidaan uskoa vanhempien lisäksi muulle henkilölle kuin vanhemmille. Oheishuolto tarkoittaa sitä, että vanhempien lisäksi joku muu henkilö on toisen vanhemman tai molempien vanhempien ohella lapsen huoltaja. Oheishuoltaja saa täysivaltaiset huoltajan oikeudet päättää lapsen asioista yhdessä lapsen muiden huoltajien kanssa. Oheishuolto ei vapauta vanhempia lapsen elatusvastuusta, eikä oheishuoltaja ole elatusvelvollinen lasta kohtaan.

Jos lapsella on oheishuoltaja/huoltajat, tarvitaan häneltä suostumusta tehtäessä sopimus:

  • vanhemman tapaamisoikeudesta
  • asumisesta jommankumman vanhemman luona
  • huollon muutoksesta (yksinhuolto yhteishuolloksi, yhteishuolto yksinhuolloksi)
  • muun henkilön tiedonsaantioikeudesta
  • ei-huoltaja vanhemman tiedonsaantioikeudesta

Huollon uskominen muulle henkilölle edellyttää, että se on lapsen edun mukainen ratkaisu ja että kaikki osapuolet ovat tietoisia asian oikeusvaikutuksista. Asian arvioiminen edellyttää lastenvalvojan tai sosiaalityöntekijän selvitystä. Ajanvaraukset lapsen oheishuollosta neuvottelemiseksi tulee tehdä aina puhelimitse. Kaikkien osapuolten on osallistuttava yhtäaikaisesti lapsen oheishuoltoneuvotteluun.

Tehtävänjakohuolto eli yhteishuollon jakaminen
Jos lapsella on kaksi tai useampia huoltajia, he voivat sopia huoltoon kuuluvien tehtävien jaosta, jos lapsen etu sitä edellyttää. Yhteishuoltajat voivat sopia esimerkiksi, että toinen vanhempi päättää yksin lapsen terveyden- ja sairaanhoitoa koskevista asioista, muista asioista huoltajat päättävät yhdessä.

Lapsen asuminen

Silloin kun vanhemmat ovat yhdessä lapsen huoltajia mutta eivät asu yhdessä, on ratkaistava, kumman vanhemman luona lapsi asuu. Lapsi voi asua toisen vanhempansa luona tai vuorotellen kummankin vanhempansa luona (vuoroasuminen). Vanhemmat voivat myös sopia oheishuoltajan kanssa siitä, että lapsi asuu oheishuoltajansa luona. 

Asumisesta päätettäessä lähtökohtana on lapsen etu. Lapsen toivomukset ja mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon sikäli kuin se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista.

Harkittaessa lapsen asuinpaikkaa on otettava huomioon erityisesti lapsen ikä ja kehitystaso, lapsen luonne ja taipumukset, lapsen mahdolliset erityistarpeet, vanhempien asuinpaikkojen välinen etäisyys sekä vanhempien kyky ottaa yhdessä vastuu lasta koskevista asioista ja suojella lasta kaikenlaiselta väkivallalta. On tärkeää arvioida, kuinka asuminen ja lapsen arkeen kuuluvat asiat järjestyvät käytännössä parhaiten. 

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 10 § ja 11 § (Finlex)

Vuoroasuminen

Vuoroasumisella tarkoitetaan järjestelyä, jossa lapsi asuu vähintään 40 % kalenterivuodesta kummankin vanhempansa luona lomakaudet ja juhlapyhät mukaan lukien. On myös mahdollista sopia, että lapsi asuu vuorotellen vanhempansa (tai vanhempiensa) luona ja oheishuoltajan luona. Lapsi voi vuoroasua enintään kahdessa kodissa. 

Sopimuksessa tai tuomioistuimen määräyksessä vuoroasumisesta täytyy olla

  • vuoroasumisen tarkemmat ehdot ja
  • tieto siitä, kumpi koti ilmoitetaan lapsen viralliseksi asuinpaikaksi.

Vuoroasumisen tarkempia ehtoja ovat esimerkiksi vaihtojen rytmin määrittäminen kotien välillä ja tiedot siitä, miten lapsen asuminen järjestetään esimerkiksi lomien aikana ja juhlapyhinä. Vaihto voi tapahtua esimerkiksi muutaman päivän välein, vuoroviikoin tai vuorokuukausin. Järjestely voi olla lapsen ja perheen tilanteesta riippuen erilainen. Sopimukseen voidaan myös kirjata vuoroasumisjaksojen sisään sijoittuvista tapaamisista tai muusta yhteydenpidosta toiseen vanhempaan.

Lapsella voi vuoroasumisesta huolimatta olla vain yksi virallinen asuinpaikka. Virallinen asuinpaikka vaikuttaa moniin lapsen ja perheen arjen kannalta tärkeisiin etuisuuksiin ja palveluihin kuten asumistukeen, koulukuljetuksiin, terveydenhuoltopalveluihin ja lapsilisään, joita tarjotaan sen mukaan, kumman vanhemman luona lapsen väestötietojärjestelmän mukainen asuinpaikka on. 

Tarvittaessa voidaan sopia tai tuomioistuin voi määrätä, miten vastuu vuoroasumisen toteuttamisesta aiheutuvista kuljetuksista tai matkakuluista jakautuu osapuolten kesken.

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 7 b § ja 9 a § (Finlex)

Elatusapu vuoroasumistilanteessa

Vuoroasumistilanteessakin toinen vanhemmista voi olla velvollinen maksamaan elatusapua. Elatusapu määräytyy lapsen elatuksen tarpeen ja kummankin vanhemman elatuskyvyn mukaan. Vuoroasumistilanteessa elatusvelvollisuus voidaan vahvistaa kummalle tahansa vanhemmista. Elatuslain mukaan vuoroasumiseen liittyvää elatusapua määrättäessä merkitystä ei ole sillä, kumman luona lapsella on virallinen asuinpaikka. 

Laki lapsen elatuksesta 4 § 1 momentti 3 kohta (Finlex)

Velvollisuus ilmoittaa aiotusta muutosta

Lapsen vanhemman on ilmoitettava toiselle vanhemmalle aikomuksestaan muuttaa asuinpaikkaansa, jos muutolla olisi vaikutusta huollon tai tapaamisoikeuden toteutumiseen. Sama koskee lapsen oheishuoltajan velvollisuutta ilmoittaa muutostaan vanhemmille sekä vanhempien velvollisuutta ilmoittaa muutosta oheishuoltajalle.

Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin ja jos mahdollista kolme kuukautta ennen aiottua muuttoa. Ilmoituksen saa jättää tekemättä, jos se on välttämätöntä lapsen tai asuinpaikkaansa muuttavan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan välittömän ja vakavan uhan torjumiseksi.

Vanhemmuussuunnitelmasta tukea eron jälkeiseen vanhemmuuteen.

Lapsen elatus

Lain mukaan molempien vanhempien tulee vastata lapsensa elatuksesta kykynsä mukaan. 

Jos vanhemmat eivät asu yhdessä, muualla asuva vanhempi huolehtii elatusvastuustaan yleensä kuukausittain maksettavalla elatusavulla.

Elatus­sopimus

Elatussopimuksella vanhemmat sopivat elatusavun suuruudesta.

Elatusavun määrä riippuu lapsen elatuksen tarpeesta ja vanhempien maksukyvystä. Suurempi elatusvastuu kuuluu paremmassa taloudellisessa asemassa olevalle vanhemmalle. 
Lastenvalvojat esittävät vanhemmille elatusapusuosituksen oikeusministeriön julkaisemien ohjeiden pohjalta

Vanhemmilla on lähtökohtaisesti elatusasioissa sopimusvapaus. Lastenvalvoja vahvistaa vanhempien välisen sopimuksen, mikäli se on kohtuullinen.
Elatusapumaksu on sidottu elinkustannusindeksiin. Sosiaali- ja terveysministeriö ilmoittaa indeksikorotuksista kuntiin vuosittain joulukuun aikana. Lisätietoa sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta. https://stm.fi/kuntainfot

Indeksikorotusasioissa ota yhteys lastenvalvojien toimistosihteeriin

Elatussopimuksella vahvistettua elatusapumaksua ja oikeuden määräämää elatusapumaksua voidaan muuttaa uudella elatussopimuksella tai oikeudessa.

Vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Jos vanhemmat eivät asu yhdessä, elatusapu voidaan vahvistaa sopimuksella lastenvalvojan luona tai tuomioistuimen päätöksellä.

Elatus- ja koulutusavustus
Lastenvalvojan luona tarvittavat asiakirjat
Varallisuusselvityslomake

Adoptioneuvonta

Osa lapsista ohjautuu perheisiin adoption kautta. Tällöin lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseksi annetaan adoptioneuvontaa.

Adoptioneuvonnan tarkoituksena on auttaa lasta ja valvoa hänen etuaan, auttaa ja tukea luovutusta harkitsevien biologisten vanhempien päätöksentekoa keskustelemalla eri vaihtoehdoista, selvittää hakijoiden edellytyksiä ja valmiuksia adoptiovanhemmiksi ja auttaa tarvittaessa eri osapuolia myös adoption vahvistamisen jälkeen. Adoptioneuvonnassa toimijoina ovat sekä Pelastakaa Lapset että kunnat. Palvelu on maksuton.