Pienen lapsen puheen kehitys alkaa jo ennen ensimmäisiä sanoja. Kehitys tapahtuu jokaisella lapsella omaan tahtiinsa. Lapsilla on myös oma yksilöllinen ja synnynnäinen tapa reagoida ja toimia eri tilanteissa. Puheen oppiminen on yksi toisen ikävuoden merkittävistä vaiheista. Usein pienten lasten vanhempia voikin pohdituttaa ensisanojen ilmaantuminen tai sen viivästymiseen liittyvät asiat.
Limingan kunnan varhaiskasvatus on pilottikuntana osallistunut Kuntoutussäätiön toteuttamaan KIMPPU Puheen ja kielenkehityksen varhainen tuki -hankkeeseen (2024–2027). Hankkeessa on kehitetty perheiden ja ammattilaisten yhteistyöhön toimintamallia, joka keskittyy alle 3-vuotiaiden lasten kielenkehityksen pohjataitojen tukemiseen arjessa. Moniammatillinen varhainen tuki mahdollistaa resurssien suuntaamisen kevyempiin, ennaltaehkäiseviin palveluihin. Oikeaan aikaan saatu tuki hyödyttää perheitä vielä vuosia myöhemmin.
Tavoitteena tuki mahdollisimman varhain
KIMPPU -hankkeen tavoitteena on vahvistaa lasten ja heidän vanhempien kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamista tunnistaa varhaisessa vaiheessa kielellisen kehityksen haasteita ja tukea kehitystä heti huolen herätessä. Tämän ansiosta lapset, joilla on puheen ja kielen kehityksen haasteita sekä heidän vanhempansa, saavat ohjausta varhaisessa vaiheessa ja yhdenvertaisesti.
Puheen- ja kielenkehitys vahvistuu, kun kehitystä tuetaan arkisissa tilanteissa niin kotona kuin päiväkodissa. Alle 3-vuotias lapsi on tärkeässä iässä tuen tarpeen tunnistamisen ja tuen käynnistymisen kannalta, sillä jo 4-vuotiaana haasteet ovat yleensä luonteeltaan pysyvämpiä. Vaikuttavin kuntoutus tapahtuukin osana pienen lapsen päivittäistä arkea. Varhaiskasvatuksessa alle 3-vuotiaiden ryhmissä korostuu laulujen, leikkien ja esimerkiksi ruokailutilanteiden merkitys kielenkehitykselle. Arjen tutut tilanteet ja pienet arkiset keinot auttavat pienten lasten kohdalla moneen osa-alueeseen.
Huolen herätessä KIMPPU -toimintamallissa neuvola ja varhaiskasvatus tukevat perheitä lapsen kielen kehityksessä entistä tiiviimmin yhdessä puheterapeutin kanssa. Lapsille vanhempien ja ammattilaisten saama tuki tarkoittaa puolestaan sitä, että aikuiset huomaavat heidän kommunikaationsa entistä herkemmin. Se tarkoittaa erityisesti lapsilähtöisen, eli lapsen mielenkiinnonkohteet huomioivan ja lapsen tasolla tapahtuvan, toiminnan vahvistumista. Eläytymällä lapsen maailmaan ja reagoimalla lapsen touhuihin tuetaan parhaiten pienen lapsen aivojen kehitystä.
KieLo vanhempien vertaisryhmän pilotointi käynnistymässä syksyllä
Huoltaja on oman lapsensa ja perheensä arjen paras asiantuntija. Tätä asiantuntijuutta tuetaan KieLo -vanhempien vertaisryhmässä, joka on yksi osa KIMPPU-toimintamallia. Keväälle alun perin suunniteltua vertaisryhmän pilotointia päädyttiin siirtämään syksyyn uuden toimintakauden yhteyteen. Vertaisryhmän vetäjinä toimivat työparina puheterapeutti ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Vertaistuen lisäksi ryhmään osallistujat saavat tietoa ja käytännön vinkkejä alle 3-vuotiaan lapsen kielen ja puheen kehityksen tukemiseen. Ryhmän toteutumista suunnitellaan innolla yhteistyössä Limingan lastenneuvolan ja Pohteen kuntoutuksen ohjauskeskuksen kanssa.
– KIMPPU -toimintamalli linkittyy mielestäni erinomaisesti varhaiskasvatuksen arkeen ja on oiva lisä laadukkaan ja suunnitelmallisen pienten pedagogiikan toteutumiselle, pohtii varhaiskasvatuksen erityisopettaja Marja Laukkanen ja jatkaa:
– Kevään aikana toimintamallista on jaettu Limingassa tietoa niin kunnallisen kuin yksityisenkin varhaiskasvatuksen opettajille. Uuden toimintakauden käynnistyessä varhaiskasvatuksen erityisopettajat tukevat henkilöstöä toimintamallin asteittaisessa jalkauttamisessa osaksi lapsiryhmien toimintaa.
Pienillä teoilla on suuri vaikutus. Ja mikä ihaninta, pienen lapsen arki on täynnä upeita mahdollisuuksia vuorovaikutukseen! Voit tutustua halutessasi KIMPPU hankkeen tuottamaan ilmaiseen kaikille saatavilla olevaan materiaaliin ja koulutusmoduuleihin Pedagogiikkaa netissä -verkkosivuilta.
