Keskiviikkona 9. syyskuuta Linnukan keittiöllä ollaan jo aamukahdeksalta pitkällä päivän ruuan valmistuksessa. Tuloillaan on yli 3 000 annosta makaronilaatikkoa, ja työt on aloitettu tänäkin aamuna kuuden aikaan. Tästä päivästä erityisen tekee se, että keittiön tavanomaisen henkilöstön lisäksi paikalla on yksi ylimääräinen käsipari. Kuntokeskus MoWayn Sanna Paavola on pukeutunut keittiövaatetukseen ja tarkkailee makaronilaatikkovuokien täyttöä.
Kyseessä ei kuitenkaan ole aikuisten Työelämään tutustuminen, vaan Paavola on paikalla ensi viikolla käynnistyvän keittiön kahvakuulapilotin vuoksi. Linnukan keittiön henkilökunta pääsee syyskuun puolesta välistä lähtien kaksi kertaa viikossa tekemään Paavolan ohjaamana noin kahdenkymmenen minuutin mittaisen treenin työajalla. Keittiö valikoitui pilotin kohteeksi siksi, että siellä työskentely on keholle raskasta, mikä näkyy tuki- ja liikuntaelimistön oireiluna.
– Me teemme raskasta fyysistä työtä, jossa kuormitus on kovaa. Liikuttelemme viikon aikana suuria kilomääriä ja toistoja tulee runsaasti. Lisäksi olemme jalkojen päällä käytännössä koko työpäivän. Pilotilla tavoitellaan sitä, että jaksaisimme työssä entistä paremmin ja keho myös palautuisi rasituksesta, kertoo ravitsemistyönjohtaja Johanna Härmä.
Pilotti mahdollistaa treenit työajalla
Limingan kunnan eri työpisteillä toteutetaan viiden vuoden välein työpaikkaselvitys, ja keväällä 2026 selvitys kohdistui ruokapalveluihin. Myös tulokset todistivat sen, että henkilöstön fyysinen kuormitus on kovaa. Limingan kunnan hallinnoima Työhyvinvoinnin rakentajat -hanke osallistui työpaikkaselvityskäynteihin, ja hankkeen työhyvinvointikoordinaattorit Kaisa Salmu ja Hanna Ikonen tulivat työnantajan avuksi miettimään ratkaisuja tilanteeseen.
– Etsimme tietoa, miten fyysisesti raskasta työtä tekevien henkilöiden työkykyä voisi tukea, ja vastaan tuli tutkimuksia lihaskuntoharjoittelun hyödyistä fyysisen toimintakyvyn ylläpidossa. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että henkilöstö hyötyy erityisesti työn ohessa suoritettavasta, ohjatusta treenistä. On mahtavaa, että työnantaja voi tarjota tällaista mahdollisuutta treenata työajalla! Salmu taustoittaa.
Pilotti käynnistyy alkutestillä, jossa selvitetään työntekijöiden nykyisiä voimatasoja, ja näitä peilataan aikanaan joulukuussa lopputestin tuloksiin. Mikäli tulokset ovat positiivisia, voidaan pilottia mahdollisesti laajentaa myös muihin ammattiryhmiin.
Härmän mukaan Linnukan keittiön henkilöstö odottaa pilottia positiivisella mielellä. Erityisen hienoa on, että liikuntaan saa käyttää työaikaa ja osallistuminen on tehty helpoksi. Treenit suoritetaan Liminganlahden koulun luokkatiloissa, joten treeneihin siirtymiseen ei mene kauan aikaa. Treeneihin ei myöskään tarvitse pukeutua sen erikoisemmin liikuntavaatteisiin, vaan halutessaan kahvakuulailun voi suorittaa myös omissa työvaatteissa, jolloin pukeutumiseen ennen ja jälkeen treenin ei tarvitse varata aikaa.
– Tämä helpottaa kiireen tuntua, sillä osa keittiön lopputöistä odottaa tekijäänsä.
Kurottelua ja kyykkäilyä – keittiössä työskentely haastaa kehoa monin tavoin
Ajatus keittiötyöhön tutustumisesta tuli Paavolalta itseltään: hän halusi omin silmin nähdä ja myös kokea, millaista työskentely on ja mistä asioista työn kokonaiskuorma muodostuu. Paavola on päässyt aamun aikana muun muassa täyttämään makaronilaatikkoja ja tutustumaan keittiön eri työpisteisiin. Parin tunnin perusteella hän on jo tehnyt useita havaintoja työskentelyasennoista.
– Monet työtehtävät ovat toispuoleisia ja sisältävät paljon kehon kiertoja. Esimerkiksi ruokavuokien täyttämisessä asento on yleensä vähän toispuoleinen, koska monella toinen käsi on vahvempi kuin toinen. Ainakin itsestäni huomasin, että täytin astioita aina tiettyyn suuntaan. Tosi hyvä juttu on, että kattiloiden yläpuolelta löytyi kattoon kiinnitetty avustin, joka helpottaa ja keventää kauhan käyttöä.
Pilotti käynnistyy kehon liikuttamisesta, liikkuvuusharjoituksista sekä välineisiin tutustumisesta. Treeneissä käytetään kahvakuulan lisäksi kuminauhoja ja liikkeet suunnitellaan nimenomaan keittiön henkilöstön tarpeiden mukaan – yksilölliset rajoitteet ja mahdollisuudet huomioiden.
– Pari viikkoa menee myös siihen, että tutustun treenaajiin ja he minuun. Näin pystyn paljon paremmin myös rakentamaan toimivaa treenikokonaisuutta, Paavola päättää.
