Kunnon töissä -grafiikka, Sanna Näätänen.

Kaikkea sopivasti kirjastonhoitajalle – hulluja ja harkittuja ideoita!

Informaatiotutkimus ei terminä sanonut minulle ennen opintoja yhtään mitään. Mutta kun kuulin, että sisältönä on kirjasto- ja informaatioalan opintoja, alkoi kiinnostus heräämään. Alan sisältöjä enemmän kiinnosti siinä vaiheessa yliopiston sijainti Oulussa ja informaatiotutkimuksen vapaa sivuaineoikeus. Opintojen aikana alkoi kiinnostamaan itse pääainekin, kun pääsi varsinaiseen sisältöön kiinni. Samaan aikaan olin kuitenkin ehdottoman varma, että yleiseen kirjastoon en koskaan mene töihin, vaan ura löytyy yritysmaailmasta tai akateemisen tutkimuksen puolelta.

Työuran aloitinkin yliopiston tutkijana jo opiskelujen aikana. Valmistumisen jälkeen päädyin Sotkamoon yleiseen kirjastoon ”ihan vain hetkeksi” töihin. Yleinen kirjasto yllätti monipuolisuudellaan ja perinteisempi kirjastoala vei mukanaan. Sotkamo ei kuitenkaan tuntunut ihan omalta paikalta, vaan kaipasin lisää haasteita. Uusi paikka löytyikin kirjastoalan lehtorina, jossa haastetta löytyikin sitten roppakaupalla.

Päätös kunta-alalle ja yleiseen kirjastoon paluusta johtui kaipuusta päästä tekemään itse sitä mitä lehtorina pääsi vain opettamaan muille. Yleisessä kirjastossa työnkuva on yhtä monipuolinen ja polvinen kuin kuntalaisten kirjokin. Etenkin keskisuuressa kirjastossa (kuten Limingassa) työtehtävät vaihtelevat valtavasti, palveltavana kun on kuntalaiset vauvasta vaariin ja yrittäjästä eläkeläiseen. Asiakaspalvelun suola on erilaiset kohtaamiset sekä kanta-asiakkaiden että uusien kirjastoon piipahtajien kanssa. Pienellä paikkakunnalla asiakkaat ja yhteistyökumppanit tulevat nopeasti tutuiksi.

Limingan kirjastonhoitajan paikka kiehtoi, kun kuulin, että kirjastossa ollaan valmiita antamaan vapaat kädet kehittämiseen.  Idearikkaan ja aktiivisen työporukan myötä kirjastossa on voinutkin toteuttaa sekä hulluja että harkittuja ideoita sitä mukaa kun niitä päähän pälkähtää. Perinteisempien työtehtävien, kuten asiakaspalvelu ja kokoelmatyö, lisäksi Limingassa olen päässyt tekemään hanketyötä, järjestämään tapahtumia ja kehittämään nuortenkirjastotyötä. Limingassa on juuri sopivan kokoinen kirjasto, jossa yhdistyy sopivassa määrin rutiinit ja monipuolinen työnkuva.