Limingan kunnan ensimmäinen päättäjäkävely toteutettiin 18. syyskuuta. Vaan mistä päättäjäkävelyssä on kyse, ja mihin se liittyy?
Limingan kunnanhallitus hyväksyi kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman loppuvuodesta 2024. Ohjelma on työkalu, jolla kävelyn ja pyöräliikenteen edistämistoimintaa voidaan kehittää ja seurata systemaattisesti. Ohjelman laadinta helpottaa esimerkiksi kävelyn ja pyöräilyn väylien korjaamishankkeiden tai pyöräpysäköinnin rakentamisen kaltaisten infrahankkeiden priorisointia.
Mukana ohjelmassa oli myös päättäjäpyöräilyt ja esteettömyyskävelyt valtuustokausien alussa. Ajatus on, että osallistujat pyöräilevät tai kävelevät yhdessä valituilla reiteillä, jotka tarjoavat mahdollisuuden tutustua alueen infrastruktuuriin ja sen haasteisiin. Matkan varrella keskustellaan liikenneturvallisuudesta sekä pyöräilyn ja kävelyn roolista tulevaisuuden liikennepolitiikassa.
Limingan päättäjäkävelylle osallistui yhteensä 20 henkilöä, jotka edustivat niin viranhaltijoita, liikelaitosten johtokuntaa, kunnanvaltuutettuja kuin vanhus- ja vammaisneuvostoja. Mukana olivat myös ELY-keskuksen kestävän liikkumisen vastaava Soile Purola, Rambollin kestävän liikkumisen koordinaattori Reijo Vaarala ja projektipäällikkö Kirsi Översti. Olosuhteisiin tutustuminen päätettiin tällä kertaa hoitaa jalan.
– Pyöräily olisi ollut myös hyvä tapa tutustua olosuhteisiin, mutta osallistujia ilmoittautui mukaan sen verran runsaasti, että pyöräletka olisi voinut venyä turhan pitkäksi. Polkupyörän rengas ilmoittaa tehokkaasti erilaisista esteettömyyshaasteista, kuten kuopista teissä, mutta jos ongelmat eivät satu juuri kohdalle, saattaisi ne myös sivuuttaa kovemman vauhdin vuoksi, taustoittaa liikelaitosjohtaja Marja-Riitta Vavuli-Kiviniemi.
Kävelyllä tarkasteltavia kohteita olivat Limingan tori, keskuspuisto, Linnukan leikkipuiston perusparannus ja alueen kehittämistarpeet, kestävä liikkuminen Linnukkatiellä sekä koulukeskuksen ympäristö. Kohteita valittiin mukaan siten, että ne edustaisivat kattavasti viheralueita, leikkipuistoja, kävelyn ja pyöräilyn väyliä sekä katuverkkoa.
– Kiinnitimme myös huomiota viheralueiden hoitoon sekä koululaisten liikenneturvallisuuteen Karintiellä. Kävellen ei ehdi joka paikkaan, joten tarjosimme osallistujille myös etäkohteita, joihin he voivat mieluusti käydä tutustumassa itsenäisesti. Näitä ovat Kuormatie keskustassa, Riipintie Tupoksessa ja Käpälämäen leikkipuisto Ojanperänkankaalla.
Havaintoja päättäjäkävelyltä: kuoppia, kaltevuutta ja kiellettyjä kasveja
Kävelylle lähdettiin Limingan torilta, jossa havainnoitiin muun muassa Liminganraitin suojateitä. Kirkonkylän keskustan suojatiet eivät saaneet tarkastelussa mairittelevaa arvosanaa: suojateillä on kuoppia ja epätasaisuuksia, minkä lisäksi mukulakivien välissä on rakoja, joihin pyörätuolien tai rollaattoorien renkaat voivat jäädä kiinni.
– Liminganraitin heikko kunto on kunnalle tuskallisen tuttu haaste, ja saamme aiheesta palautetta usein. Katu on kuitenkin toistaiseksi ELY-keskuksen hallussa. Välitämme liikenneväyliä koskevat palautteet eteenpäin, Vavuli-Kiviniemi kertoo.
Torilta matka eteni Liminganraitin suuntaisesti kohti keskuspuistoa. Suunnitelmissa on, että tulevaisuudessa Liminganraitin viereltä löytyisi pyöräilybaana, eli väylä, jossa pyöräily ja kävely on erotettu toisistaan selkeästi. Lakeustalon edustalla kulkeva jalankulun ja pyöräilyn väylä on pinnaltaan hyvässä kunnossa, mikä onkin Oulun seudun pyöräilyn pääreitille suotava asia. Mutta virheitäkin löytyi.
– Jalankulun ja pyöräilyn väylällä saisi olla sivuttaissuuntaista kallistusta korkeintaan kolme prosenttia, mutta Lakeustalon puiston puoleisessa päädyssä sitä on yli neljä prosenttia. Liukkailla keleillä pito voi tällaisessa kohdassa olla olematon, Reijo Vaarala toteaa.
Keskuspuistossa porukka sai kuulla Limingan viheralueiden kunnossapitoluokituksista. Ensimmäisen kunnossapitoluokan alueilla, kuten torilla ja keskuspuistossa, käydään kesäisin tyhjentämässä roska-astiat päivittäin. Limingan viheralueilta löytyy jonkin verran viitapihlaja-angervoa, jonka hallussapito, kasvatus, sekä esimerkiksi ympäristöön päästäminen on Suomessa kiellettyä 15.8.2025 lähtien.
– Meillä angervoa esiintyy keskuspuistossa ja muun muassa paloaseman takana. Kasvin hävitys tapahtuu joko juurakot ylös kaivamalla tai näivettämällä, eli leikkaamalla kasvi toistuvasti matalaksi. Vieraslajin tapauksessa myös kasvijäte täytyy hävittää oikein, kertoo puistopuutarhuri Sari Honka.
Väylien korjauksessa ulkopuolinen rahoitus on avainasemassa
Puistosta siirryttiin kohti Krankka-areenaa ja koulukeskuksen pihapiiriä. Karintien yhdistetyllä jalankulun ja pyöräliikenteen väylällä havaittiin useampia haasteita: pinta on epätasainen, kalteva ja paikoin heikossa kunnossa. Lisäksi väylä on käyttäjämääriin nähden liian kapea.
– Limingassa on tehty katujen kuntoinventointi vuonna 2021, ja meillä on kunnossapitovelkaa useiden miljoonien edestä. Liminka on hyödyntänyt tehokkaasti ulkopuolista rahoitusta, ja esimerkiksi aikaisemmin erittäin huonossa kunnossa ollut Linnukkatien jalankulun ja pyöräilyn väylä saatiin kunnostettua Traficomin hankeavustuksella, Vavuli-Kiviniemi kertaa.
Myös tänä vuonna kunnassa on toteutettu muutamia kunnostushankkeita: Kärpäntien heikkokuntoinen silta korjattiin yhteistyössä pioneerien kanssa ja Ohrakujan sekä Kaurakujan väylien rakentaminen käynnistyi syyskuussa. Väylien korjausjärjestystä ohjaa katuinventointi sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma. Tulevat korjaustoimet riippuvat sekä ulkopuolisen rahoituksen saamisesta että kunnan talousarviosta.
Limingasta löytyy hyvin myös esteettömiä ratkaisuja
Koulukeskuksen pihalla kulkuväyliä on jouduttu osin rajoittamaan betoniporsailla. Kiinteistöpäällikkö Jukka Palosaari kertoi, että syynä rajoitukseen on häiritsevä mopoliikenne. Ja kuin tilauksesta paikalle ilmestyi skootteri, joka pujahti kahden betoniporsaan välistä sukkelasti eteenpäin. Hetkeä myöhemmin samainen skootteri ajeli pyörille ja skuuteille tarkoitetulla pomppuradalla, eli pump trackilla. Osallistujat pohtivat, oliko näytös järjestetty, mutta kyseessä oli kävelykierroksen toteuttajien mukaan vain osuva sattuma.
Betoniporsaat hidastivat päättäjäkävelyn osallistujia hetken, kun pohdittiin, mahtuisiko vammaisneuvoston Salme Junnila läpi esteestä sähkömopollaan. Junnila on kuitenkin tottunut kuljettaja, ja hän löysi pian sopivan raon porsaiden välistä. Aivan kaikkialle ei kuitenkaan sähkömopolla pääse.
– Pohteen apuvälinelainaamon toimittamien sähköpyörätuolien on todettu olevan Lakeustalon hissin kokoon nähden liian suuri. Niinpä tällaisella sähkömopolla ei pääse asioimaan Lakeustalon toisessa tai kolmannessa kerroksessa, soveltavan liikunnan koordinaattori Hanna Koskinen kertoo.
Kävelykierros alkoi lähestyä loppuaan. Vielä ehdittiin kuitenkin esittää myös kiitoksia. Havaituista puutteista huolimatta Limingasta löytyy myös paljon hyviä esimerkkejä esteettömyyden huomioimisesta.
– Monista kunnan kiinteistöistä, kuten kirjastolta, kouluilta, Krankka-areenalta ja Lakeustalolta löytyy hyvät ajoluiskat ja ovet avautuvat painikkeesta tai liiketunnistimella, Koskela summaa.
– Limingassa pääsee kulkemaan liikuntarajoitteisena useimpiin paikkoihin hyvin. Täällä tunne on, että moniin paikkoihin pääsee, kun muualla joutuu usein harmittelemaan, ettei tuonnekaan pääse, Junnila kiittää.
Päättäjäkävely herätti paljon hyvää keskustelua ja pohdintaa. Kokemuksista ja huomioista on varmasti hyötyä Limingan jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden jatkokehityksessä.
