Työhyvinvoinnin rakentajat -hankkeessa toteutettiin syyskuussa laaja alkukartoituskysely, jonka tavoitteena oli selvittää, miten hankekuntien henkilöstö voi ja millaisia hyvinvointia haastavia sekä toisaalta sitä tukevia tekijöitä henkilöstö kohtaa arjessaan. Kysely käsitteli niin aivoterveyttä, liikkumista sekä naisterveyttä, joten vastattavia kysymyksiä oli paljon. Siitä huolimatta vastausprosentti Oulun yliopiston ja Työterveyslaitoksen laatimaan kyselyyn oli erinomainen.
– Saimme yhteensä 1028 vastausta, mikä on huikeat 80 prosenttia hankekuntien henkilöstöstä. Kiitämme jokaista vastaajaa mutta myös hankekuntiamme, jotka mahdollistivat työntekijöille vastaamiseen laajaan kyselyyn työajalla, kertoo Limingan työhyvinvointikoordinaattori Kaisa Salmu.
Korkea vastausprosentti on hankkeen tuloksellisuuden kannalta erittäin merkittävä onnistuminen.
– Nyt meillä on kattava kuva henkilöstön tilanteesta, ja osaamme kohdentaa hankkeen resurssit parhaalla mahdollisella tavalla siten, että henkilöstö hyötyy aidosti toimenpiteistä, avaa Iissä työskentelevä työnhyvinvointikoordinaattori Hanna Ikonen.
Kyselyaineisto on myös valtakunnallisesti merkittävä, sillä yhtä laajoja kunta-alan henkilöstöä koskevia hyvinvointikyselyitä ei ole aikaisemmin toteutettu. Tuloksia tullaan todennäköisesti hyödyntämään jatkossa myös väitöskirjatutkimuksissa.
Millaisia tuloksia alkukartoituskyselystä saatiin?
Oulun yliopiston henkilöstö on analysoinut kyselyn tuloksia, ja ensimmäiset koosteet saatiin tällä viikolla. Tulokset antavat suuntaa ensi keväänä toteutettaviin pilotteihin. Alkukartoituksen teemakohtaisista tuloksista tullaan kertomaan lisää tulevissa uutisissa. Tässä uutisessa kerrotaan tiivistetysti keskeisimmät löydökset.
Suurin osa vastaajista kokee voivansa hyvin, mutta samaan aikaan työkuormitus haastaa hyvinvointia.
– Hankekuntien henkilöstöstä yhteensä 75 prosenttia kokee terveytensä hyväksi tai erittäin hyväksi. Samaan aikaan kuitenkin lähes yhtä moni – 72 prosenttia – kokee työnsä henkisesti melko tai hyvin raskaaksi. Vastauksista on päätelty, että noin 70 henkilöä on todennäköisesti työuupuneita, Salmu summaa.
Aivoterveyden suhteen merkittäväksi haasteeksi vahvistuivat keskeytykset: 87 prosenttia vastaajista kertoi, ettei voi työskennellä ilman keskeytyksiä. Vakava havainto on, että jopa viidennes oli kokenut työssään väkivallan uhkaa tai väkivaltaa. Aivoterveyden kannalta keskeistä on myös se, että vastaajien nukkumisessa on haasteita.
– Uni on sekä määrällisesti että laadullisesti riittämätöntä. Tulokset ovat sellaiset, että hankkeen on kohdistettava asiaan toimenpiteitä, Ikonen toteaa.
Vastaajien fyysinen rasitus vaihtelee, ja työntekijöillä rasitus on yleisempää kuin esihenkilöillä. Yli puolella vastaajista on tuki- ja liikuntaelinten kipuja. Kolmasosa vastaajista kokee, ettei ilmapiiri kannusta liikkumiseen.
Useilla työntekijöillä on perhevastuita ja hoivavelvoitteita, jotka pitäisi huomioida myös työelämässä. Naisista jopa 64 prosenttia ilmoitti jonkun läheisen hoivavastuusta – miesten kohdalla prosenttiosuus oli 54.
Naisista 77 prosenttia kokee, että naisterveyteen liittyvät oireet heikentävät työkykyä. Silti moni tulee töihin oireisena.
– 43 prosenttia työkykyä heikentävistä oireista kärsineistä on tullut töihin oireista huolimatta. Syynä sinnittelyyn on, etteivät naiset koe aiheesta keskustelua luontevaksi esihenkilönsä kanssa ja he pelkäävät, ettei poissaoloa tällaisella syyllä hyväksytä, Salmu summaa tuloksia.
Työhyvinvoinnin rakentajat -hanke on Limingan, Iin, Utajärven ja Vaalan kuntien yhteinen kehittämishanke, joka keskittyy kuntatyöntekijöiden työkyvyn ja -hyvinvoinnin parantamiseen erityisesti aivoterveyden, liikkumisen ja naiserityisyyden näkökulmista. Lisäksi Työterveyslaitos sekä Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan naistentaudit ja synnytykset toteuttavat hankkeessa omat osahankkeensa. Hanke saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta (ESR+), ja rahoittajana toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.
