Tupoksen kyläillassa maanantaina 23.3. käytiin laajaa keskustelua alueen kehittämisestä, palveluista ja tulevaisuuden näkymistä. Paikalla oli runsaasti tuposlaisia, kunnan luottamushenkilöitä, yhdistysten edustajia sekä kunnan viranhaltijoita.
Kunnanjohtaja Pekka Rajala avasi tilaisuuden esittelemällä kunnan kehittämisen lähtökohtia. Kehittäminen pohjautuu kuntastrategiaan ja kunnan taloudelliseen raamiin. Taloustilanteeseen vaikuttaa valtiolta saatavat valtionosuudet, joita on viime vuosina leikattu merkittävästi. Vaikka tilanne on haastava, Limingan ennusteet ovat edelleen valoisat.
– Arvioiden mukaan olisimme vielä 2040‑luvulla kasvavien kuntien harvassa joukossa. Kyseessä on kuitenkin ennuste, jonka saavuttamiseksi tarvitaan jatkuvia toimia.
Säästöjä pyritään tekemään ensisijaisesti kunnan tilojen käyttöä tehostamalla, jotta resursseja voidaan kohdentaa erityisesti lasten ja nuorten palveluihin.
Tupokseen panostetaan myös jatkossa
Illan aikana käsiteltiin kysymyksiä Tupoksen kehittämisestä. Viime vuosina alueelta on hankittu 80 hehtaaria maata muun muassa rakentamisen ja liikenteen tarpeisiin. Tupoksen koulun ympäristöön on tarkoitus muodostaa kyläkeskus, ja Ankkurilahden teollisuusalueen laajeneminen tuo alueelle lisää yritystoimintaa ja työpaikkoja. Kehittämistoimet edellyttävät monin paikoin asemakaavan valmistumista, jonka tavoiteaikataulu on syksy 2026. Liminkalaiset pääsevät vaikuttamaan asemakaavaan myöhemmässä vaiheessa, kun kaavaa esitellään ja siitä pyydetään lausuntoja.
Vesikarin salin saneerauksen suunniteltu ajankohta on vuosi 2027. Tulevaisuuden työlistalla on myös Tupoksen Paratiisin asemakaavan laatiminen, johon liittyy lähijunaliikenteen kehittäminen. Lähijunaliikenteen käynnistyminen näyttäisi tämän hetken arvion mukaan mahdolliselta vuonna 2031.
Kirjaston tulevaisuus ja lähiliikuntapaikat puhuttivat
Tupoksen kirjaston säilyminen ja kehittäminen herättivät runsaasti keskustelua. Kyläläiset kertoivat omissa puheenvuoroissaan, että kirjasto on kylän sydän ja tärkeä kohtaamispaikka. Lähipalvelun olemassaolo on osaltaan nostanut Limingan sijoitusta lainaustilastoissa ja kirjasto koettiin myös olennaiseksi vetovoimatekijäksi valita asuinpaikaksi juuri Tupos.
Kirjaston kehittämisvaihtoehtojen selvitys on käynnistynyt, ja esimerkkeinä on tarkasteltu Oodin kaltaisia kirjastoja, joissa saman katon alla toimii useita palveluja. Henkilöstö- ja hyvinvointijohtaja Eliisa Tornberg kertoi, että henkilöstö sekä kuntalaiset halutaan mukaan työhön. Vaikuttamismahdollisuuksista viestitään myöhemmin lisää.
Myös Tupoksen lähiliikuntapaikan toisen vaiheen toteuttaminen nousi esiin. Suunnitelmissa ovat muun muassa tenniskenttä, juoksusuora ja pituushypyn suorituspaikka, mutta toteutusaikataulu riippuu osin ulkopuolisen rahoituksen saannista.
Pysäköinti ja liikenneturvallisuus keskustelussa
Pysäköinnin valvonta ja liikenneturvallisuus herättivät runsaasti puheenvuoroja. Valvonnan kerrottiin käynnistyneen huoltajilta saadun palautteen ja turvallisuushuolien vuoksi. Tavoitteena on parantaa erityisesti lasten ja nuorten turvallisuutta koulujen ja liikuntapaikkojen ympäristössä.
Liikelaitosjohtaja Sami Tuohimaa kertoi, että ennen valvonnan käynnistämistä ongelmakohteissa oli kokeiltu esimerkiksi betoniporsaiden käyttöä, mutta porsaita oli kierretty, ja siksi tarvittiin voimakkaampaa rajoittamista.
Pysäköinninvalvonnasta on tehty sopimus vuoden 2026 loppuun, minkä jälkeen tilannetta on mahdollista tarkastella uudelleen. Tupoksessa tehdyn pysäköintiselvityksen perusteella alueella olisi kohtuullisen hyvin parkkitilaa, mutta sitä on tulossa lähiviikkoina lisää puretun Vilske -moduulikoulun paikalle.
Kyläläisten esiin nostamat huolet ja toiveet
Kyläillassa tuotiin esiin huolia koulujen ja päiväkotien ilta‑ ja yöaikaisesta häiriökäyttäytymisestä, liikenneturvallisuudesta sekä palveluiden ja tilojen riittävyydestä. Kyläyhdistyksen edustajat kokosivat konkreettisia toiveita muun muassa liikennejärjestelyihin, virkistysalueisiin, kirjastoon ja liikuntapaikkoihin liittyen.
Rajala totesi, että kyläläisten, viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden tahtotila peruspalveluiden säilyttämiseen Tupoksessa on yhteinen. Investointitaso on kuitenkin rajallinen ja toimenpiteitä joudutaan siksi vaiheistamaan sekä joissain tapauksissa karsimaan. Mahdollisuudet toiveiden toteuttamiseen riippuvat kunnan taloustilanteesta, mihin vaikuttavat puolestaan työpaikkojen ja väestömäärän kasvu. Limingan ja Tupoksen vetovoimaan voidaan parhaiten vaikuttaa yhdessä.
– Toivomme, että veisitte omiin verkostoihinne positiivista viestiä Limingasta. Siten voimme vaikuttaa yritysten sijoittumispäätöksiin ja houkutella kuntaan uusia asukkaita.
