Limingan kunta selvitti kesäkuussa puhelinhaastatteluna toteutetun muuttajatutkimuksen avulla Liminkaan muuttaneiden ja Limingasta poismuuttaneiden muuton taustalla olevia syitä. Tutkimuksen tuloksia julkaistaan kolmen uutisen sarjassa, joista ensimmäinen osa käsitteli sitä, keitä Liminkaan muuttaneet ja kunnasta poismuuttaneet ovat. Sarjan toisessa osassa perehdytään siihen, miksi tulomuuttajat ovat valinneet Limingan ja mikä toisaalta on saanut lähtömuuttajat muuttamaan pois.
Miksi muuttajat valitsevat Limingan?
Haastatteluun vastanneista tulomuuttajista ylivoimaisesti suurin osa kertoi, että he olivat valinneet Limingan sopivan ja edullisen tontin vuoksi. Vastaajat kertoivat, että Limingasta löytyi heidän tarpeitaan vastaava tontti edullisempaan hintaan kuin muualta Oulun seudulta. Myös tonttien koot koettiin sopiviksi.
– Limingan kaavoituksessa on pyritty siihen, että asumisessa olisi väljyyttä ja vehreyttä siinäkin vaiheessa, kun asuinalueiden kaikki tontit on rakennettu valmiiksi. Kotirannan ja Saunarannan tonttikoot ovat noin 1200–2200 neliötä, ja tämä kokoluokka miellyttää useimpia, kertoo kunnanarkkitehti Aatu Jämsä.
Vastaajat arvostivat myös kunnan sijaintia Oulun seudulla, mutta samalla rauhallista ja luonnonläheisestä ympäristöä. Matka-aika Oulun keskustaan on Tupoksesta noin vartin ja kirkonkylältäkin vain noin 20 minuuttia, mikä on jopa vähemmän kuin Oulun sisäisesti joiltain ruuhkaisemmilta asuinalueilta. Julkisen liikenteen kulkuyhteydet ovat myös kohentuneet viime vuosina, ja Oulun seudun liikenteen kyydissä pääsee edullisesti alle kolmella eurolla jopa Iihin saakka.
Kolmanneksi eniten muuttosyissä mainintoja sai perhe- ja kotiseutusiteet sekä palvelut. Esimerkiksi eläkeläisten Liminkaan muuton taustalla voi olla muuttaminen lähemmäs lapsia ja lapsenlapsia. Vastauksista nousi esiin myös juuret ja aikaisempi elämä Limingassa. Limingassa varttuneista osa palaa takaisin esimerkiksi jatko-opintojen suorittamisen jälkeen. Mainintoja saivat lisäksi laadukkaat ja lähellä olevat peruspalvelut sekä hyvät harrastusmahdollisuudet.
Vaikuttaisi siis siltä, että kunnan kolme markkinointivalttia, eli reilun kokoiset ja hintaiset tontit, sujuvat kulkuyhteydet ja lapsiperheiden helppo arki, ovat olleet osuvia.
– Tutkimuksen perusteella olemme pitäneet kuntamarkkinoinnissa esillä täysin oikeita asioita. Tämä on tietysti hyvä asia! Olisi ollut kurjaa kuulla, että markkinointimme olisi ollut aivan hakoteillä, iloitsee kunnan viestintäpäällikkö Katariina Huikari.
Miksi Limingasta muutetaan pois?
Poismuuttavien ikärakenteessa korostuivat nuoret aikuiset, mistä oli jo pääteltävissä, että muuton taustalla on usein jatko-opintoihin suuntaaminen. Avoimet vastaukset vahvistavat havainnon.
– Vastauksista käy ilmi, että moni muutti Limingasta pois opiskelun tai työpaikan vaihtumisen takia. Tuloksista käy ilmi niin ikään se, että poismuuton taustalla on usein sopivan, edullisemman asunnon puute. Omakotivaltaisena kuntana meillä on liian vähän vaihtoehtoja heille, jotka etsivät vuokrakohdetta tai pienempiä omistusasuntoja, elinvoimajohtaja Teemu Haapala summaa.
Poismuuton taustalla oli myös arjen sujuvuuteen liittyvät tekijät, kuten kulkuyhteydet Ouluun. Haastatteluun vastasivat henkilöt, jotka olivat muuttaneet Limingasta pois viimeisen kolmen vuoden aikana. Niinpä kulkuyhteyksien koettuja puutteita on osittain jo saatettu korjata.
– Oulun seudun liikenne on ottanut parin viime vuoden aikana käyttöön tasataksamallin ja lisännyt vuoroja myöhäisiltoihin ja öihin, mikä on helpottanut kulkemista Ouluun ja sieltä takaisin. OSL:n tilastojen perusteella liminkalaiset ovat siirtyneet hyvin joukkoliikenteen käyttäjiksi, joten kuntalaiset kokevat luultavasti kulkuyhteydet jo tätä tutkimustulosta paremmaksi, pohtii tekninen johtaja Jaana Valjus.
OSL otti tasataksamallin käyttöön joulukuussa 2024. Uudistuksen myötä matkustajamäärät Limingassa kasvoivat vuonna 2025 22 prosentilla vuoteen 2024 verrattuna.
Liminkaan muutetaan pitkäksi aikaa – poismuuttaneista suurin osa voisi harkita paluuta
Tutkimukseen osallistuneista tulomuuttajista 83 prosenttia ei ollut aikaisemmin asunut Limingassa ja 67 prosenttia arvioi, että he tunsivat kunnan ennestään joko melko tai erittäin huonosti. Kunnan heikko tuntemus ei kuitenkaan ollut este Liminkaan muuttamiselle.
– Tuloksen perusteella voisimme panostaa markkinointiin ja erityisesti viestin kohdentamiseen enemmän. Tähän tutkimukseen osallistuneet olivat uskaltaneet muuttaa Liminkaan heikollakin tuntemuksella, mikä on hieno asia, mutta myyntivalttiemme laajempi tuntemus voisi näkyä myös muuttoluvuissa, Huikari pohtii.
Liminkaan muuttaneilta kysyttiin arviota siitä, kuinka pitkään he aikovat asua kunnassa. Vastaajista melkein 30 prosenttia kertoi tulleensa jäädäkseen ja 43 prosenttia aikoi asua pidempään kuin joitain vuosia. Myös Limingasta pois muuttaneet olivat asuneet kunnassa pitkään: 68 prosenttia oli asunut muuttohetkellä kunnassa yli 10 vuotta. Tulos ei sinänsä ole kovin yllättävä, sillä suurin osa tulo- ja lähtömuuttajista asuu omakotitalossa, jollaista ei yleensä osteta parin vuoden asumisen vuoksi.
Poismuuttaneilta kysyttiin, voisivatko he muuttaa joskus takaisin Liminkaan. Reilusti yli puolet vastaajista – 63 prosenttia – voisi varmasti tai mahdollisesti ajatella muuttavansa takaisin.
– Tulos on rohkaiseva ja voisimme jatkossa esimerkiksi suunnata jonkin markkinointikampanjan nimenomaan Limingasta poismuuttaneille henkilöille!
Juttusarjan kolmannessa osassa tutkitaan, millaisia asioita tulo- ja lähtömuuttajat Limingassa erityisesti arvostavat ja millaisia haasteita he ovat havainneet.
Lue juttusarjan ensimmäinen osa Muuttajatutkimus paljastaa, ketkä muuttavat Liminkaan ja Limingasta pois
