Limingan kunta selvitti kesäkuussa puhelinhaastatteluna toteutetun muuttajatutkimuksen avulla Liminkaan muuttaneiden ja Limingasta poismuuttaneiden muuton taustatekijöitä. Tutkimuksen tuloksia julkaistaan kolmen uutisen sarjassa, joista ensimmäinen osa käsitteli sitä, keitä Liminkaan muuttaneet ja kunnasta poismuuttaneet ovat. Sarjan toisessa osassa puitiin sitä, miksi tulomuuttajat ovat valinneet Limingan ja mikä toisaalta on saanut lähtömuuttajat muuttamaan pois. Kolmannessa ja viimeisessä osassa käsitellään tulo- ja lähtömuuttajien Limingassa erityisesti arvostamia asioita sekä havaittuja haasteita.
Sekä tulo- että lähtömuuttajat arvostavat rauhallisuutta ja luontoa
Tulomuuttajilta kysyttiin, mitkä asiat Limingassa ovat olleet heidän näkökulmastaan erityisen positiivisia. Avoimissa vastauksissa toistuivat kunnan turvallisuus ja rauhalliset asuinalueet, joista koettiin löytyvän ”kylähenkeä”. Vastaajia viehätti se, että Liminka on maaseutumainen kunta, joka sijaitsee kuitenkin suuremman kaupungin ja sen palveluiden tuntumassa.
Lähtömuuttajat mainitsivat vastauksissaan hyvin samanlaisia asioita kuin tulomuuttajatkin. Lisäksi he kokivat Limingan lapsille hyvänä kasvuympäristönä, jossa välimatkat kouluihin ovat lyhyet ja harrastusmahdollisuudet kattavat. Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksiin on satsattu jo useiden vuosien ajan tuntuvasti. Parhaillaan on käynnistymässä jo Harrastava Liminka -toiminnan kuudes lukuvuosi.
–HaLi-toiminnan tavoitteena on tarjota jokaiselle 1.–9. -luokkien oppilaille mieluinen harrastus koulupäivän yhteydessä. HaLia täydennettiin viime lukukaudella Saavutettavaa seuratoimintaa -hankkeella, jossa kehitettiin perusopetusikäisten lasten liikuntaharrastamisen jatkuvuutta koulupäivän yhteydessä järjestetystä harrastusryhmästä seuroissa tapahtuvaan harrastamiseen, kertoo liikuntapalvelupäällikkö Janne Laamanen.
Tiestön paikoittain heikko kunto ja terveyspalveluiden saatavuus harmittivat
Tulo- ja lähtömuuttajilta kysyttiin myös, millaisiin haasteisiin he ovat Limingassa törmänneet. Tulomuuttajista lähes puolet oli kertonut, ettei vastaan ollut tullut merkittäviä haasteita. Lopuissa vastauksissa toistui tiestön paikoittain heikko kunto ja joidenkin asiointimatkojen pidentyminen aikaisempaan asuinpaikkaan nähden.
Lähtömuuttajien vastauksissa mainittiin jälleen sopivan asunnon löytämiseen liittyvät haasteet sekä julkisen liikenteen puutteet.
– Julkiseen liikenteeseen olemme kuntana panostaneet erityisesti viimeisen parin vuoden aikana. Bussivuoroihin on saatu lisättyä iltamyöhä- ja yöbusseja ja linjoja on rytmitetty uudelleen. Lisäksi kunta on ajanut vahvasti lähijunaliikennettä Liminka-Oulu -välillä ja viimein sekin näyttää toteutuvan, iloitsee elinvoimajohtaja Teemu Haapala.
Vastauksissa näkyi myös jonkin verran muiden viranomaisten toimintaan liittyvää tyytymättömyyttä. Esimerkiksi terveydenhuollon palveluiden piiriin pääsyssä oli ollut vaikeuksia.
Molemmilta kohderyhmiltä pyydettiin näkemyksiä myös siihen, miten Liminka voisi lisätä houkuttelevuuttaan. Tulomuuttajista osa oli toivonut joitain tiettyjä liikuntamahdollisuuksia, kuten padelkenttää, tai panostusta asuinalueiden viihtyisyyteen esimerkiksi puistojen siistimisen kautta. Näiden toiveiden toteuttaminen on kunnalle helpompaa kuin esimerkiksi lääkäriaikojen saatavuuden varmistaminen, sillä asia on hyvinvointialueen käsissä.
Lähtömuuttajien vastauksissa mainittiin vuokra-asuntojen lisäämisen lisäksi muun muassa toive julkisen liikenteen ilta-aikaisista vuoroista. Koska tutkimus koski viimeisen kolmen vuoden aikana Limingasta muuttaneita, eivät OSL:n uudet iltavuorot välttämättä olleet vastaajien tiedossa.
Tulokset valjastetaan markkinoinnin tueksi
Liminkaan liitettiin useimmin adjektiivit rauhallinen, turvallinen, luonnonläheinen ja lapsiystävällinen. Rauhallisuus ja turvallisuus ovat esiintyneet myös muutamissa aikaisemmissa tutkimuksissa, kuten NayaDaya Analytics Oy:n toteuttamassa tunnedatakyselyssä ja elinvoimaohjelman taustakyselyssä.
Muuttajakyselyyn vastanneilta kysyttiin asteikolla 0–10, suosittelisivatko he Liminkaa asuinkuntana muille. Tulomuuttajien tulos oli luonnollisestikin korkeampi kuin lähtömuuttajien tapauksessa. Kokonaistulos suositteluhalukkuutta mittaavassa NPS-luvussa on 43. NPS lasketaan vähentämällä arvostelijoiden (arvosana 0–6) osuus suosittelijoiden (arvosana 9–10) osuudesta. Tuloksena saadaan luku välillä -100 ja +100.
– Aikaisemmin NPS-lukua on selvitetty elinvoimakyselyssä loppuvuodesta 2024. Silloin lukema oli 22, mutta tulokset eivät ole suoraan vertailtavissa otoskokojen ja tutkimuksiin osallistuneiden kohderyhmien erilaisuuden vuoksi, Haapala huomauttaa.
NPS-luku 43 on erittäin hyvä tulos. Se kertoo, että Liminkaan muuttaneiden joukossa on selvästi enemmän suosittelijoita kuin arvostelijoita, ja että muuttopäätökseen ollaan pääosin tyytyväisiä.
Muuttajatutkimuksen tulokset on esitelty Limingan kunnanhallitukselle, ja tuloksia tullaan hyödyntämään niin syksyn aikana viimeisteltävässä kuntastrategian päivitystyössä kuin kunnan tulevissa markkinointikampanjoissa.
Lue juttusarjan ensimmäinen osa Muuttajatutkimus paljastaa, ketkä muuttavat Liminkaan ja Limingasta pois
Lue juttusarjan toinen osa Muuttajatutkimus: miksi Liminkaan muutetaan ja mistä syistä täältä muutetaan pois
