Kukkapuupuisto – tarinat istutusten takana

1. Purppurakuusi,  Terho Lipsonen
Tämä puu on uusi tuttavuus minulle, niin myös sinulle, joka katselet tätä kaunista puistoa. Siksi valitsin juuri tämän puun, joka toivottavasti kasvaa pitkäksi ja vanhaksi puuksi. Muistuttaa meistä menneiden sukupolvien ihmisistä.

 2. Purppurakuusi, Limingan Kokoomus
Avoin, elinvoimainen ja vastuullinen Liminka – kasvaa ja kasvattaa.

3. Purppurakuusi, Limingan Niittomiehet, yleisurheilujaosto
Jorma Jokela syntyi 9.11.1960 Taivalkoskella ja muutti Liminkaan vuonna 1998. Valmentajaura Limingan Niittomiehissä alkoi vuonna 2008. Hän suhtautui urheiluun intohimoisesti ja alkoi heti ideoimaan uusia urheilutapahtumia. Ideointityön seurauksena syntyivät Limingan Uudenvuodenjuoksu (2008), Rantalakeusjuoksu ja myöhemmin Laidunkauden avauskisat ja Rataraasto. Jormaa on kiitelty kisatapahtuminen innostavasta selostamisesta ja hengen luonnista.
Jorman ympärille kasvoi suuri kestävyysjuoksuperhe ja monet innostuivat juoksemisesta Jorman perustamissa juoksukouluissa. Hänen valmennettavansa ehtivät saavuttaa useita nuorten SM-mitaleita ja Kalevan kisojen pistesijoja. Hän hankki vuonna 2018 itselleen oppisopimuskoulutuksella ammattivalmentajan tutkinnon Joensuun liikuntaopistosta. Yleisurheilun eteen tehdystä työstä Suomen Urheiluliitto myönsi Jormalle vuonna 2020 kultaisen ansiolevykkeen.
Jormalla oli laaja ystäväpiiri ja hän teki mielellään ystävilleen pyyteettä erilaisia palveluksia. Paljon ideoita jäi toteuttamattakin. Hän nukkui pois 5.4.2021 Limingassa. Laajempi artikkeli löytyy tästä linkistä,

4. Punakoivu, Heli, Pertti, Ville ja Kalle Kylli

5. Mongolianvaahtera

6. Mongolianvaahtera, Sari Supperi

7. Purppuraomenapuu “Makamik”, Anne Keränen

8. Punakoivu, Kankulit

9. Suklaakirsikka, Limingan kunnan elinvoimapalvelut
Limingan kunnan elinvoimapalvelut muodostuu noin kahdestakymmenestä osaavasta, ahkerasta ja sopivasti leikkimielisestä heittäytyjästä. Tiimin jäsenet ovat kotoisin eripuolilta Suomea, he edustavat eri koulutustaustoja ja työskentelevät keskenään hyvinkin erilaisten tehtävien parissa. Yhdistävä tekijä on kuitenkin se, että kaikki tekevät sydämellään töitä Limingan eteen. Elinvoiman suklaakirsikkapuu kasvaa toivon mukaan kohisten ja kantaa jo pian oksillaan hedelmää, jolloin se toimii myös osuvana vertauskuvana omistajaporukkansa toiminnalle.

10. Suklaakirsikka, Kaisa ja Akseli
Olemme Liminkaan myöhemmin muuttaneita ja asuinvuosien aikana olemme pyrkineet tutustumaan kuntaan, sen ihmisiin ja palveluihin rohkeasti ja ennakkoluulottomasti. Tämä kirsikkapuu toimii jatkossa minun ja poikani konkreettisena sukupuuna sekä juurina, joiden kautta kiinnitymme entistä vahvemmin Limingan maaperään. Toivottavasti sekä me, että puussa ehkä joskus pesivät linnut löytävät kunnasta turvallisen kodin tuleviksi vuosiksi.

11. Suklaakirsikka, S,K,O,A,M & S Laurila
“Niin kauan kuin kuljet joka paikassa, niin kuin juoksisit ensimmäistä kertaa niityn poikki, olet kevyt ja onnellinen, et murehdi ilmettä elämän kasvoilla. Jokaisesta heikosta kohdastasi ole kiitollinen: yhä on muurissa aukko pahan lähteä ja hyvän tulla” – Tommy Tabermann

12. Hapankirsikka “Sikkolan kuulasmarja”, Tarja Porkka-Kontturi

13. Purppuratuomi, Ville Arvola

14. Hevoskastanja, Marja Langen
“Waltteri”. Opiskelin ja asuin vuosia Saksassa ja siellä opin tuntemaan hevoskastanjan isot ja kauniit lehdet sekä upeat, kynttilämäiset kukinnot. Tuosta ajasta muistona tämä puu.

15. Purppuratuomi, Päivi Näppä

16. Virginiantuomi, Pentti Piirainen
Tämä puu ja tarina on omistettu Rakkaalle vaimolleni Kirstille, hän nukkui pois lokakuussa 2022. ”Elämämme aurinko, lempein sielu. Vahva kuin kallio, Rakkauden kehto, Kaunein enkeli.” Nämä tyttäremme Pirtan muistosanat äidistään, kuvastaa hyvin Sinun elämääsi. Asioista hait aina positiivisen puolen, etkä sanonut toiselle koskaan pahasti. Olit periksi antamaton ja hoidit kevytmoottoripyöräkortin lokakuun liukkailla. Hoidit lapsemme tasapainoisesti, äidillisiä neuvoja antaen ja aina tilanteeseen löytyi ratkaisu. Paransit ihmisiä ja maailmaa töittesi avulla.  Sain elää kanssasi neljäkymmentäkaksi ihanaa vuotta. Olitte muuttaneet isäsi töiden mukana, monelle paikkakunnalle eteläisessä Suomessa. Saavuttuanne 1980 tänne pohjoiseen ja heti kohta alettuamme seurustelemaan, kerroit että kärsit juurettomuudesta ja tuntui ettei se hellitä millään. Asuttuamme täällä Limingassa melkein kolmekymmentä vuotta, ihastuit paikkaan ja sijaintiin niin että sanoit talvella 2021 minulle ” Minulla on juuret täällä Limingassa” Nyt sinulla rakas Kirsti on myös juuret puun muodossa. Kiitos Limingan Viherkeskuksen Helille, kun mahdollistit tämän.

17. Japaninpihlaja, Päivi Vehviläinen
Halusin muisto puun tulevaan puutarhaan Rolf ja Viesti Siilasvuon muistoksi. He olivat Limingan kansanopiston pitkäaikaiset rehtori ja apulaisrehtori, sekä perustivat maankuulun taidekoulun kansanopistoon. Hieno ja rohkea teko, joka on vaikuttanut vahvasti maamme kuvataidekenttään. He olivat ihmisinä välittäviä, kannustavia ja aina vähintään toisen mahdollisuuden antavia. Arvostan heitä suuresti ja varmaan iso joukko muitakin heidän entisiä oppilaitaan. Heillä oli suuri vaikutus myös Liminkaan. He ansaitsevat oman muisto puunsa, jossa ihmiset voivat heitä muistella.

18. Likusterinsyreeni, Tuula, Ulla, Saila ja Sirpa
Vahvat juuret ystävyydelle Limingasta. Pitkään jatkuneelle ja edelleen jatkuvalle ystävyydelle.

19. Japaninpihlaja, Ainon puu.
Aino Keränen tuli evakkona Karjalasta Liminkaan. Nyt ikää on kertynyt jo 90 vuotta. Juuret ovat nyt syvällä Limingan maaperässä, kirjoittaa Tuula Keränen.

”Jo Karjalan kunnailla lehtii puu,
Jo Karjalan koivikot tuuhettuu,
Käki kukkuu siellä ja kevät on.
Vie sinne mun kaiho ponneton.”

20. Purppuratuomi, Noelle ja Evella
Haluamme istuttaa puun meidän kahdelle tytölle, jotka ovat syntyjään liminkalaisia. Puun on tarkoitus muistuttaa tyttöjä heidän juuristaan Limingassa, vaikka todennäköisesti olemme muuttamassa ensi vuonna kunnasta pois. Puun sijainti on meille myös merkityksellinen, sillä meidän ensimmäinen yhteinen koti Limingassa sijaitsi aivan lähellä puun istutuspaikkaa, siellä mistä meidän perheen tarina on alun perin alkanut. Tämän vuoksi halusimme varata puun ja oli selvää, että puusta tulee Noellen ja Evellan puu.

21. Purppuratuomi, Härmä

22. Tuohituomi, Simo Pöllänen

23. Japaninpihlaja, Leila Mäkikyrö
Limingan Naisvomistelijat Ry:n Uskollisuuden kilta on perustettu vuonna 1985. Sen tarkoitus on koota yhdistyksen entiset ja nykyiset liikuntaa harrastavat naiset sisarpiiriksi. Tapaamme säännöllisesti ja vaalimme kiltalaisten välistä ystävyyttä ja henkistä vireyttä. Kannustamme jäseniämme monipuoliseen liikunnan ja kulttuurin harrastamiseen. Valitsimme japaninpihlajan U-killan puuksi. Olkoon se symbolina ikuiselle ystävyydelle kiltasisarten välillä.

”Liike on ikuinen ihmisillä ja luonnolla, niputetut oksat eivät katkea.”

24. Likusterinsyreeni, Liisa Ylönen
Työskentelin Limingan terveyskeskuksessa yli 40 vuotta 1980-luvun alusta eteenpäin.  Nuorena tulin töihin uuteen vastavalmistuneeseen terveyskeskukseen ja eläkkeelle lähdin uudesta, kaksituhattaluvun terveyskeskuksesta. Noina vuosina tapasin paljon hyvin erilaisia asiakkaita, vauvasta vaariin ja mummoon.  Työ oli toisinaan haastavaa mutta antoisaa, koska jokainen päivä oli erilainen ja asiakkaat mukavia.
Työvuosiin mahtui paljon ihania työkavereita ja työelämästä jäi lämpimiä muistoja, joita voi nyt eläkkeellä muistella.
Erityiskiitos hammashoitolan väelle, joka muisti minua tällä omalla puulla kiitoksena yhteisistä työvuosistamme!

25. Koristeomenapuu “Peräpohjola”, Ville ja Kerttu
Muutimme Liminkaan kesällä 2009. Saimme asua täällä ystävällisten ihmisten joukossa viimeiset yhteiset 10 vuottamme. Kun istut tämän omenapuun varjoon, sinulla on mahdollisuus rauhassa muistella menneitä aikoja ja poisnukkuneita rakkaitasi sekä katsoa luottavaisesti tulevaisuuteen.

26. Virginiantuomi

Tämä puu on omistettu Jouko ja Marjatta Siiralle, luonnonystäville

Jouko Siiran (1935–2005) luontoinnostus alkoi jo varhain. Jo koulupoikana hän teki kavereineen polkupyörällä linturetkiä Oulusta Liminganlahden rannoille. Hänen pro gradunsa aihe olikin Linnut Limingan- ja Kempeleenlahdella. Väitöskirja valmistui kasvitieteen alalta vuonna 1970 ja oli kuvaus Liminganlahden rantojen kasvillisuudesta sekä siihen vaikuttavista tekijöistä. Ura yliopistoissa kesti eläkeikään saakka ja vielä sen jälkeenkin. Julkaisujen määrä on toista sataa, pääosin Liminganlahden luonnosta.

Marjatta Siira os. Rantamäki (1936–) tuli Liminkaan opettajaksi vuonna 1964. Aika monelle liminkalaiselle hän onkin tullut tutuksi, sillä kaikkinensa Marjatta opetti 35 vuoden ajan biologiaa ja maantietoa sekä toimi myös opinto-ohjaajana.

Molemmat toimivat aktiivisesti myös vuonna 1981Lakeuden luonto ry:ssä, jonka perustajajäseniä he olivat. Yhdistyksen puitteissa he olivat mukana järjestämässä linturetkiä, sieniretkiä, yrttiretkiä ja esitelmätilaisuuksia eli biologien innostus luontoon ei rajoittunut vain virka-aikaan. He edistivät luonnontuntemusta sekä luonnon- ja ympäristönsuojelua. Siksipä puun istuttaminen juuri heille onkin paikallaan.

27. Hapankirsikka “Sikkolan kuulasmarja”
Lahja Tibor ja Anja Garanvölgyille,  Anjan syntymäpäivänä syyskuussa 2022. Puu musiikille, Unkarille ja vuosisadan rakkaustarinalle. Nämä puut ovat yleisiä kirsikkapuita Unkarissa, kirjoittaa muun lahjoittaja.

Limingan Seudun Musiikkiopiston rehtorin virasta vuonna 2003 eläkkeelle jäänyt Tibor Garanvölgyi  on unkarilaissyntyinen musiikin rautainen ammattilainen. Myös Anja-vaimonsa, joka  opiskeli tiedottajan työnsä ohella yksinlaulua Oulun musiikkiopistossa, on konsertoinut ja esiintynyt solistisesti suurillakin estradeilla. Limingan musiikkiopistossa hän opetti yksinlaulua 14 vuotta. Vuonna 1971 ravintolamuusikkona Suomeen saapunut Tibor tapasi tulevan Anja-vaimonsa vuonna 1977 ja päätyi kanttoriksi Kiimingin seurakuntaan, mutta jo syyskuussa 1978 sai Oulun konservatoriosta lyömäsoitinten opettajan viran.

Tibor on toiminut myös Oulun sinfoniaorkesterin avustajana ja monien kuorojen johtajana, säveltäjänä ja sovittajana. Kuoroista mainittakoon kansantaideryhmä Iso Ilo, Merikosken Laulu, Oulun Poliisilaulajat, Niittykirviset ja lauluyhtye Nonetti, joiden kanssa hän on esiintynyt myös ulkomaisilla festivaaleilla ja tehnyt äänitteitä.Musiikkiopistoaikanaan hän järjesti vuosittain toistasataa oppilaskonserttia, joissa oli aina läsnä. Hän kokosi myös Limingan nuoriso-orkesterin, jonka kanssa toteutti konserttimatkan Unkariin Niittykirvisten ja Anjan yksinlauluoppilaiden kanssa. Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari myönsi Tiborille director musices -arvonimen.

28. Hapankirsikka “Sikkolan kuulasmarja”, Anni Lyytikäinen

29. Hapankirsikka “Sikkolan kuulasmarja”, Marja Langen
“Monika”. Olen aina pitänyt kirsikkapuusta: sen ihanat kukat keväällä ja esteettiset mehevät marjat syksymmällä. Puulajinakin se on kaunis.

30. Hevoskastanja, Anita, Terho, Marita, Matti ja Pirkko
“Ystävyyden puu”. Ystävyys lenkkeilyn ja yhdessäolon merkeissä on kestänyt yli 35 vuotta ja jatkuu edelleen

31. Siperianomenapuu, Pekka Rajala

32. Purppuraomenapuu “Makamik”, Pirkko Moisander
Puu 1975 Liminkaan muuttaneelle Moisanderin perheelle. Historiamme on myös osa Limingan Osuusmeijerin historiaa. Tänään on jäljellä vain minä. Purppuraomenapuu kertoo meistä. Elimme kerran täällä.

33. Purppuraomenapuu “Makamik”, Sari Honka

34. Likusterinsyreeni, Liisa Kylmänen
Tällä syreenillä haluan juhlistaa 40-vuotista työuraani lääkärinä. On etuoikeutettua saada tehdä elämäntyönsä palveluammatissa, jossa työn tarkoituksena on muiden auttaminen.

35. Kultasurukuusi
“Via Dolorosa -puu”. Se kertoo Sinulle, että Hän pitää Sinusta huolen.

36. Kultasurukuusi, Osmo Tuulas

Saaran puu – (Saara Tuulas 1942–2013). Puun tarinan kertoo Saaran tytär Sari Laiho:

“Äiti ollaanko me liminkalaisia?”, kysyin lapsena, kun vasta hahmottelin maailmaa ympärilläni.
“Sinä olet täällä syntynyt, sinä ainakin taidat olla. Mutta oikeita liminkalaisia ovat vain ne, joiden suvut ovat näitä lakeuksia asuttaneet ja viljelleet satoja vuosia.”, vastasi äitini.

Hän ei ehkä koskaan pitänyt itseään aivan kokonaan liminkalaisena, vaikka asui täällä yli 40 vuotta, mutta liminkalaisista hän piti kovasti. Vuonna 1970 Saara, silloin tuore liminkalainen olisi nähnyt tämän puun luota kotinsa Opettajain asuntolassa nykyisen Liminganlahden koulun kohdalla, ja myös tulevan kodin tontin kirkon ja urheilukentän välissä. Ehkä juuri tässä kulki aikanaan myös hänen isoisoisoisoisoisoäitinsä Catharina Gabrielintytär Lithovius, joka syntyi Limingassa 1666, mutta avioitui Kangasniemen kappalaisen kanssa ja jätti kotilakeutensa. Kunnes hänestä tietämättä, 300 vuotta myöhemmin, hänen jälkeläisensä palasi näille lakeuksille, tunsi olevansa kotonaan, ja jäi.

37. Kultasurukuusi
Raition perheen juuret Limingassa vuodesta 1988.

38. Punakoivu, “Vesakoivu”