Osallisuuteen kasvattaminen alkaa jo kotoa ja se jatkuu koulussa. Yksi osallisuuden muoto kouluissa on oppilaskuntatoiminta, joka käynnistyi taas koulujen alettua. Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat, mutta oppilaskunnan hallitukseen valitaan vaalien kautta. Näin päästään harjoittelemaan edustuksellisen demokratian toimintaa. Limingan yhtenäiskouluissa – Tupoksen ja Liminganlahden kouluissa – toimii kaksi erillistä oppilaskuntaa, Ojanperän alakoulussa yksi.
Oppilaskunnat ovat olleet luovia ja aktiivisia. Perinteisten yhteisöllisyyttä lisäävien tempausten ja teemapäivien lisäksi esimerkiksi Ojanperän koulun oppilaskunta on keskittynyt kouluruokailun laadun parantamiseen muun muassa somistamalla ruokasalia, mittaamalla ruokahävikkiä ja tekemällä sen näkyväksi kaikille. Tänä vuonna koulu on mukana ruokakasvatusprojektissa, jossa on ideoitu hiljaista ruokailua viihtyvyyden lisäämiseksi. Tupoksen alakoulussa on myös kouluruokailun teemavuosi ja siellä on suunnitteilla vetoomus välipalojen palauttamiseksi kouluihin. Liminganlahden alakoulussa oppilaskunta on kerännyt kioskituotoilla rahaa välituntivälineiden hankintaan sekä osallistunut kouluruokadiplomi-työryhmään.
Ojanperän koulun oppilaskunta on ollut erittäin aktiivinen oppilashuoltoryhmän toiminnassa. He toteuttivat kiusaamiskyselyn yhteistyössä oppilashuoltoryhmän ja he käyvät säännöllisesti kokouksissa kertomassa oppilashuollolle terveisensä. Mielenterveysviikolla oppilaskunta äänesti tärkeimmäksi kaveritaidot ja siihen liittyvät asiat, kuten välkkäritoiminnan. Erittäin tehokas tapa liikenneturvallisuuden lisäämiseksi oli oppilaskunnan hallituksen jäsenten laittaman ”pysäköintivirheilmoitukset” koulun pyöräparkissa väärissä paikoissa olleille pyörille. Pyörät löysivät nopeasti uusille paikoille. Toinen tehokas tapa puuttua ei-toivottuun käyttäytymiseen on ollut oppilaskunnan jokatorstaiset myönteiset uutiset keskusradion kautta.
Toinen tehokas tapa puuttua ei-toivottuun käyttäytymiseen on ollut oppilaskunnan jokatorstaiset myönteiset uutiset keskusradion kautta.
Liminganlahden ja Tupoksen yläkoulujen oppilaskunnat ovat osallistuneet pihasuunnitteluun. Liminganlahdella yläkoulun oppilaskunta yhdessä tukioppilaiden kanssa julistaa koulurauhan. Luokkiin on tehty oppilaskunnan toimesta ohjeet kännykän käyttöön: se on repussa tai se tuodaan nimetylle pöydälle. Jokavuotisina oppilaskunnan järjestäminä tapahtumina toteutetaan Unicef-kävely, liikunta-, ulkoilu- ja pajapäivä. Oppilaskunta on mukana myös ruokaraatitoimikunnassa, jossa ideoitiin kasvistortilla-annos. Tupoksessa taas oppilaat ovat osallistuneet opettajarekryihin, sisävälituntien toteuttamiseen, runokilpailun jäjrestämiseen, Vihreälippu -raatiin, unelmapajan toteuttamiseen ja kioskitulojen avulla lautapelien hakintaan. Tällä hetkellä työn alla on koulun pihalle tulleen areenan reunojen ideointi. Oppilaita on pyydetty ideoimaan reunoissa oleviin sarjakuviin puhekuplat.
Oppilaskuntatoiminta on ollut monipuolista ja erittäin osallistavaa. Uuden opetussuunnitelman mukaan oppilaiden osallisuus koskee kuitenkin myös aivan arkista, jokapäiväistä koulutyötä. Osallistaminen nousee oppimiskäsityksestä, jossa oppilas on aktiivinen toimija, joka oppii asettamaan tavoitteita itselleen ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Oppilas oppii myös reflektoimaan omaa oppimistaan. Kysymmekö oman oppimisensa asiantuntijoilta, lapsilta ja nuorilta, miten he oppivat parhaiten? Osallistammeko heitä opetuksen ja arvioinnin suunnitteluun? Onko heillä riittävästi mahdollisuuksia valita tapa kommunikoida oppimaansa? Suosittelen opetusnäkökulman kääntämistä oppimisnäkökulmaan. Se toimii. Silloin työ kevenee, oppilaat sitoutuvat ja oppimistulokset nousevat. Näinhän toimimme aikuisten työelämässäkin.
Kirjoittaja on Raija Johnson, joka työskentelee Ojanperän koulun rehtorina Limingan kunnassa. Hän kuuluu LYK-koordinaatiotyöryhmään ja pitää lasten ja nuorten osallisuutta oman oppimisensa suunnittelussa tärkeänä. Raijan vapaa-aika kuluu kuorolaulun ja matkailun parissa.
