Tällä viikolla vietetään Hävikkiviikkoa, jonka tavoitteena on levittää tietoa ruokahävikistä. Kyseessä on Kuluttaja -lehden masinoima viestintäkampanja, johon voi osallistua kuka tahansa. Hävikkiviikon kantava ajatus on nostaa ruoan arvostusta ja kertoa ruokahävikin vähentämisen tärkeydestä. Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten sitä muodostuu tavallisissa kotitalouksissa. Hävikkiviikko pyrkii vaikuttamaan etenkin kuluttajiin, jotta kotitalouksissa syntyvän ruokahävikin määrää saataisiin pienennettyä. Kampanjaviestinnässä tuodaan esille ruokahävikkitietoutta ja arkisia vinkkejä, joiden avulla kuluttajien on helppo vähentää omaa ruokahävikkiään.
Myös Limingan koulut osallistuvat Hävikkiviikkoon aktiivisesti. Viime viikolla Limingan ala- ja yläkouluissa punnittiin lautasilta kertynyt biojätteen määrä. Liminganlahden alakoululla biojätettä syntyi viikon aikana noin 90 kiloa. Lautas- ja päiväkohtainen hävikkimäärä oli siis noin 22 grammaa. Päiväkohtainen vaihtelu biojätteen määrässä oli suurta.
– Tiistaina ruokana oli pinaattilettuja ja torstaina broilerlasagnettea, jotka kuuluvat lasten suosikkiruokiin. Silloin lautashävikkiä syntyi huomattavasti vähemmän kuin joidenkin toisten ruokien kohdalla, kertoo ruokapalveluesimies Johanna Sarajärvi.
-Toisaalta lasten suosikkiruokapäivinä ruokahävikkiä voi syntyä sitä kautta, että silmät söisivät enemmän kuin vatsa vetää.
Ruokahävikin torjunnassa porkkana on keppiä tehokkaampi
Haastattelu ajoittui perjantaille, jolloin ruokana oli makkarakeittoa. Biojäteastian tarkkailu osoitti, että hävikkiin päätyi erityisesti lientä sekä suuria porkkanan ja lantun palasia.
– Voisiko vihannespalojen kokoa pienentämällä vaikuttaa siihen, kuinka hyvin ne lapsille maistuvat, pohtii liikelaitosjohtaja Sami Tuohimaa.
Valtakunnallista hävikkiviikkoa vietetään nyt jo yhdeksättä kertaa, ja koulun keittiössä kokemus on se, että hävikkiviikon aikana biojätteen määrä vähenee huomattavasti. Kun asiaa pidetään esillä ja siihen kiinnitetään erityistä huomiota, on vaikutus selkeästi havaittavissa. Tavoitteena on kuitenkin, että biojäteastia olisi mahdollisimman tyhjä ympäri vuoden. Keittiössä pyritään vähentämään tarjoiluhävikkiä hyödyntämällä mahdollisuuksien mukaan tarjoilusta ylijäänyttä ruokaa vielä seuraavana päivänä.
Koululaisten ruokahävikin vähentämiseksi mietitään myös uusia ja kannustavia palkitsemisjärjestelmiä.
-Ehkä yksi mahdollisuus olisi tarkkailla ruokahävikin määrää kuukauden ajan, ja jos hävikin määrä vähenee, oppilaat voisi palkita jollain tapaa. Vähentynyt ruokahävikki tarkoittaa pienentyneen ympäristökuorman lisäksi myös säästyneitä euroja, jotka voitaisin ohjata esimerkiksi oppilaiden toiveruokapäivän toteutukseen, visio Sami Tuohimaa.
On tärkeää muistaa, että vaikka lautasen tyhjäksi syöminen on tavoite, ei siihen missään nimessä saa painostaa tai pakottaa. Tärkeämpää on opastaa lapsia miettimään jo ennakkoon, kuinka suuren annoksen jaksaa syödä. Ruokaa saa myös aina hakea lisää, joten lautasta ei tarvitse täyttää kerralla kukkuroilleen.
Hävikkiviikon aikana ruokahävikkiin päätyneen ruuan määrä paljastetaan perjantaina.
