Ilmasto- ja luonnon monimuotoisuustyö käynnistyy Limingassa

Työ kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen eteen on saamassa lentävän lähdön Limingassa, kun kehittäminen käynnistyy kahdella rintamalla. Syyskuussa 2021 kuntaan on asetettu Kestävä Liminka -ohjelmatyöryhmä, joka käynnistää työnsä kevään 2022 aikana.

– Työryhmän on määrä valmistella päätöksentekoon Limingan kestävän kehityksen toimenpiteitä ilmastoasiat huomioiden. Työryhmässä on yhdeksän poliittisesti nimitettyä jäsentä eri puolueista sekä vastuullisena viranhaltijana tekninen johtaja, Simo Pöllänen. Ohjelmatyöryhmän toimintaan on mahdollista kutsua tarpeen mukaan myös ulkopuolisia asiantuntijoita, kertoo hankeasiantuntija Laura Kelhä.

Työryhmän työskentelyn tueksi kunnassa on valmisteltu TUIKE – Tulevaisuuden ilmastoviisas ja kestävä Liminka -hanketta, jonka tarkoituksena on tukea ohjelmatyöryhmän työskentelyä tuottamalla valmisteluun ja päätöksenteon tueksi lähtötasotietoa. Tämän pohjalta työryhmä voi asettaa tavoitteet ja toimenpiteet tulevaisuudelle. Hanke on työryhmän työkalu, jonka kautta saadaan ilmastotyöhön liittyvää erityisosaamista kunnan käyttöön. Hanke on saanut myönteisen rahoituspäätöksen Pohjois-Pohjanmaan liitolta AKKE – Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahasta.

– Voimme hankkeen kautta määritellä ilmasto- ja luonnon monimuotoisuustyön lähtötason ja tehdä tarvittavat päästö- ja skenaariolaskennat, jonka myötä ohjelmatyöryhmä voi määritellä tavoitteet ilmasto- ja monimuotoisuustyölle.

Hanke käynnistyy huhtikuussa 2022 ja kestää vuoden. Kehittämisen tarve liittyy oleellisesti myös ilmastolainsäädännön tuleviin muutoksiin. Syksyllä 2021 Marinin hallitus linjasi budjettineuvotteluissaan, että ilmastolakiin lisätään velvoite kunnille, seuduille tai maakunnille laatia ilmastosuunnitelma. Näin lain ohjausvaikutusta vahvistetaan ja painetta ilmastotyöhön asetetaan enemmän paikallistasolle.

– Kuntien rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on oleellinen sen laajan tehtäväkentän vuoksi: kaavoitus ja maankäyttö, liikennesuunnittelu, energiayhtiöiden omistajaohjaus, rakennusten lämmitystavat ja liikkumisen ohjaus ovat esimerkkejä kokonaisuuksista, joihin kunnat toimillaan vaikuttavat. Ei ole siis lainkaan yhdentekevää, miten ja millaisella osaamispohjalla kunnissa ilmastotyötä tehdään.

Limingassa on tehty vuosien aikana paljon hienoja kehittämistoimenpiteitä esimerkiksi vähähiilisyyteen, energiatehokkuuteen ja kiertotalouteen liittyen, mutta laajempia tavoitteita ei ole asetettu.

– Tarvitaan toimenpiteiden koordinointia, vastuutusta ja mittaamista. Toimenpiteiden myötä voidaan tulevaisuudessa myös erilaisia verkostoja ja niissä olevaa tietoa hyödyntää paremmin. Poliittinen työryhmä valmistelee tulevaisuuden suuntaviivat ilmasto- ja luonnon monimuotoisuustyön osalta. Mutta lisäksi tarvitaan paljon erityisosaamista, jota voidaan nyt saada hankerahoituksen myötä.

Ilmastonmuutoksen sopeutumisen tavoitteiden asettamiseksi kartoitetaan Limingan kannalta merkittävät ilmastoriskit sekä kunnan haavoittuvuutta lisäävät tekijät. Kartoituksen perusteella arvioidaan olemassa olevien sopeutumisen toimenpiteiden riittävyyttä ja tunnistetaan sekä suunnitellaan tarvittaessa uusia sopeutumisen toimenpiteitä, joiden avulla kunnan kykyä varautua voidaan parantaa.

Hankkeen lopputuloksena syntyy kuva liminkalaisen ilmasto- ja luonnon monimuotoisuustyön lähtötasosta ja niistä haasteista, joihin tulevaisuuden kehittämisellä haetaan ratkaisuja.

Kestävän kehityksen Liminka -työryhmä

jäsenvarajäsen
Tuomas Okkonen Ritva Laitinen
Jukka Kemppainen Antti Rinkinen
Juuso Raitio Jenni Kujala
Ulla Väätäjä Harri Juopperi
Heidi Haataja Tanja Junttila
Saara Kotkaranta Mirja-Liisa Vuokila
Teija Auno Tiina Hintikka
Markku Kemell Matias Vänttilä
Petri Koivisto Terho Lipsonen