Kolme taaperoa istuu metsämättäällä Rantakylässä.

Lapsissa on tulevaisuus kansanterveyden näkökulmasta!

Valtakunnallista Kansanterveyspäivää vietetään 23.8.2021, tänä vuonna päivän teemana on Lapsen terveys.

Arjessa on paljon asioita, joilla me kaikki voimme vaikuttaa lasten hyvinvointiin ja terveyteen. On hyvä pysähtyä pohtimaan, mitkä asiat ovat juuri minulle vanhempana, isovanhempana ja perheelle tärkeitä elämässä. Yksi tykkää liikkua luonnossa, toinen lukea kirjoja ja kolmas kuunnella musiikkia. Tärkeintä on, että tekeminen on itselle ja perheelle mieleistä.

Lapselle ja aikuiselle tuo turvaa arjen selkeä rytmi, johon on tärkeä palata juhlien ja reissujen jälkeen. Lapsen tasapainoiseen arkeen kuuluu päivärytmi, aikuisen läsnäolo, riittävä uni, säännöllinen ja terveellinen syöminen, liikkuminen, ruutuajan säännöstely ja aikaa leikille. Näillä kaikilla edellä mainituilla asioilla on vaikutusta yksilön hyvinvoinnin lisäksi merkittävästi kansanterveyteen.

Aikuisen kannattaa vahvistaa lapsen hyvää käytöstä suuntaamalla myönteisiä sanoja, katseita ja ilmeitä lapsen vahvuuksiin. Näin lapsen huono käyttäytyminen vähenee ja itsetunto vahvistuu. Aikuisen empaattinen läsnäolo auttaa lasta kohtaamaan erilaisia tunteita ilosta pettymyksiin ja opettaa luottamaan toisen apuun sekä omaan kykyyn selvitä myös vaikeista tunteista. Aikuisen ei tule poistaa tai silotella lapselta vastoinkäymisiä. Lapsi oppii ratkaisemaan ristiriitatilanteita rakentavasti, kun hän oppii aikuisen tuella tunnistamaan, sanoittamaan ja säätelemään omia tunteitaan. Samalla hän oppii ymmärtämään myös toisen tunteita. Tunnetaitojen vahvistaminen on tärkeää myös kiusaamisen ehkäisemisessä.

Tunnetaitojen vahvistaminen on tärkeää myös kiusaamisen ehkäisemisessä.

Leikki on lapsen tapa tutustua maailmaan, opetella vuorovaikutustaitoja, rikastuttaa kieltään ja toteuttaa luovuuttaan. Aikuiset voivat luoda leikille mahdollisuuksia ja rikastuttaa sitä. Tekemisen puutetta ei pidä myöskään vähätellä, sillä se antaa mahdollisuuden luovuudelle ja uusille ideoille. Onhan lapsen arjessa aikaa ja tilaa leikille sekä myös tylsille hetkille?

Uni on hyvinvointimme kannalta ensiarvoisen tärkeää, joten sitä kannattaa vaalia. Riittävä uni on tärkeää lapsen terveen kasvun, oppimisen ja päivän rasituksista palautumisen kannalta. Riittävän hyvin nukkunut vanhempi taas saa lisävoimia lapsiperhearkeen. Vähäisellä unella on tutkittu olevan yhteyksiä muun muassa ylipainoon ja sydän- ja verisuonisairauksien riskin kasvuun. Uneen pystymme jokainen vaikuttamaan arjessamme paljon omilla valinnoillamme ja toimintatavoillamme. Säännöllinen päivärytmi ja iltarutiinit tukevat hyvää unta. Unen haastaessa avuksi voi pyytää ammattilaista. Hyviä vinkkejä lapsen rauhoittumiseen löytyy esimerkiksi “Neuvokas perhe” -sivustolta.

Medioiden kohtuukäyttöön on hyvä kiinnittää huomiota. Lapsen elämään kuuluu ruudun äärellä vietetyn ajan lisäksi muutakin lapselle mieluista tekemistä. Vanhemman tehtävä on huolehtia lapsen ikätasoon soveltuvan ruutuajan määrästä ja olla tietoinen sisällöstä. Liika pelaaminen on jatkuva stressitila lapselle, sillä kaikki aistit ovat jatkuvasti valppaina. Lapsen aivot ovat herkemmät kehittämään riippuvuuden kuin aikuisen ja pelaamiseen lapsi koukuttuu erityisen herkästi. Yksi riippuvuuden selvä merkki on, jos lasta on vaikea saada pois pelimaailmasta tai hän on ärtynyt sen jälkeen. Lisäksi ruutujen edessä vietetty aika voi altistaa lihasjännitykselle sekä virheasennoille ja sosiaalisten kontaktien köyhtymiselle. Vanhemman on keskusteltava lapsen kanssa ja pystyttävä sanomaan, että nyt riittää. Läsnäoloa ja vuorovaikutusta laitteet eivät voi koskaan korvata. Aikuisen kannattaa itse laittaa laitteensa pois ja tehdä jotain yhdessä lapsen kanssa. Ja välillä on hyvä olla tekemättä mitään.

 Aikuisen kannattaa itse laittaa laitteensa pois ja tehdä jotain yhdessä lapsen kanssa. Ja välillä on hyvä olla tekemättä mitään.

Terveellisellä ruualla on keskeinen merkitys kansanterveyssairauksien ehkäisyssä ja painonhallinnassa. Ruokaviraston sivujen kautta voi perehtyä tarkemmin ikäryhmäkohtaisiin ravitsemussuosituksiin ja saada ohjeita erityisruokavalioihin. Ruoan on hyvä olla monipuolista, värikästä ja ravitsevaa. Terveelliseen ja taloudelliseen syömiseen voi vaikuttaa itse. Kauppalistojen suunnittelu etukäteen vähentää heräteostoksia ja ruokahävikkiä. Perheen kanssa ruokaa valmistamalla pienikin lapsi oppii ruoan laittamista, saa maistella erilaisia ja uusia makuja. Mielenterveyden näkökulmasta perheessä yhdessä nautittu ateria on lasta suojaava tekijä. Samalla voidaan keskustella päivän kuulumisista, tukea lapsen kehitystä, harjoitella hyviä pöytätapoja ja herkutellakin.

Liikunnalla on tutkitusti merkittäviä terveysvaikutuksia. Suurin osa ihmisten liikunnasta kertyy arkiliikuntana, jota on päivän aikana tapahtuva liikkuminen lukuun ottamatta vapaa-ajan ohjattu liikunta. Arkiliikuntaa ovat esimerkiksi kävely, pyöräily, leikkiminen ja hyötyliikunnan eri muodot kuten siivoaminen, marjastaminen ja puutarhatyöt. Lapset liikkuvat luonnostaan enemmän kuin aikuiset. Aikuiset voivat omalla esimerkillään ja arkisilla ratkaisuilla tukea lasten liikunnallisuutta. Perheen yhteiset liikuntahetket ovat tärkeitä vaikkapa puisto- tai metsäseikkailun merkeissä.

Lapsen onnellisen kasvun perustana ovat turvallinen kiintymyssuhde, hyvä itsetunnon kehitys, rento yhdessä oleilu perheenä, rakkauden ja rajojen tasapaino sekä toimiva vuorovaikutus. Tärkeää on pitää vanhempana huolta itsestä, jotta pystyy huolehtimaan hyvin lapsista. Vahvaa vanhemmuutta on pyytää apua sitä tarvitessaan. Apua voi saada nopeasti esimerkiksi kuntien uusilla tai tulevilla perhekeskusten nettisivuilla.

Lapsen hyvinvointiin vaikuttaminen on lopulta yksinkertaisista asioita kiinni. Niihin voi jokainen vaikuttaa. Haluamme yhteistyöllä vaikuttaa sote-uudistuksen valmisteluvaiheessa siihen, että lasten terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat asiat kehittyvät hyvään suuntaan.

Kirjoittajista Anne-Mari Ehrola, Tiina Nissinen, Mari Viljas ja Katja Vähäkuopus toimivat Lakeuden alueen ja Oulunkaaren aluekehittäjinä POPsoten eri osahankkeissa. Maria Sipilä toimii Limingan perhekeskussuunnittelijana. Kirjoitus on julkaistu POPsoten verkkosivuilla 19.8.2021. Kirjoitus löytyy tästä linkistä.