Valtakunnallinen lastenoikeuksien päivä on sunnuntaina 20.11. Varhaiskasvatuksessa vietetään lastenoikeuksien viikkoa, jonka teemana tänä vuonna on lasten oikeus turvallisuuteen. Lastenoikeuksien viikko aloitettiin maanantaina 14.11. myös Limingan varhaiskasvatuksessa. Tällä kertaa pääsemme kurkistamaan Koivulan päiväkodin puuhiin. Kuinka lastenoikeudet näkyvät erityisesti tällä viikolla ja mitä lasten oikeus turvallisuuteen voisi tarkoittaa?
Harmaa syyspäivä muuttuu hetkessä lämminhenkiseksi touhuiluksi, kun astutaan sisään Koivulaan. Kielojen ryhmä kokoontuu matolle laulelemaan lasten lempilauluja, seuraavaksi vuorossa on lastenoikeuksien rastirata päiväkodin pihalla. Ulkona kiertelevät jo rastilta toiselle Kissankellojen ryhmän lapset, mutta miten kummassa heitä on vain muutama?
– Kissankellot saivat tänään itse valita lähtevätkö rastiradalle vai jäävätkö sisälle maalaamaan revontulityötä. Nämä lapset halusivat lähteä tutkimaan rastirataa, kertoo Katariina Hyrkäs, Kissankellojen varhaiskasvatuksen opettaja ja Koivulan päiväkodin johtaja.
Lapset seuraavat Hyrkästä rastilta toiselle. Ensimmäinen tehtävä on keinua kaverin kanssa. Seuraavaksi saa halata ystävää, mutta tehtävä pääsee yllättämään ja ujous hiipii lasten kasvoille.
– Saa halata, jos haluaa. Ei tietenkään ole pakko – halauksenkin kuuluu tuntua turvalliselta, selittää Hyrkäs lapsille.
Innokkaana siirrytään seuraavalle rastille, jossa odottaa QR-koodin takana lasten liikennelaulu. Laulu on ryhmälle entuudestaan tuttu ja sitä kuunnellaan keskittyneesti. Laulun jälkeen jutellaan vielä yhdessä siitä, miten liikenteessä kannattaa muistaa kulkea yhdessä aikuisen kanssa ja ylittää tie suojatietä pitkin, jotta se on turvallista.
Neljännellä rastilla ryhmän opettaja kyselee lapsilta, auttavatko he kotona joskus äitiä tai isää. Lapset nyökyttelevät vastaukseksi ja todetaan, että auttamisesta tulee itsellekin hyvä mieli. Jälleen pysähdytään kuuntelemaan laulua, tällä kertaa ryhmän puhelimesta soi sävelet Kielinupun Minä autan sinua -laulusta. Laulun säkeistöt tiivistävät lasten oikeuksia ja oikeutta turvallisuuteen osuvasti:
”Minä autan sinua, auttaisitko minua? Minä kuuntelen sinua, kuuntelisitko minua? Minä ymmärrän sinua, ymmärtäisitkö minua? Minä odotan sinua, odottaisitko minua? Minä lohdutan sinua, lohduttaisitko minua?”
Viimeisellä rastilla odottaa jotakin lapsille tuttua: vahvuusvaris. Se on lennähtänyt rastille ja sen kanssa vielä jumpataan yhdessä. Osa ryhmästä katselee tarkasti kuinka vahvuusvaris osaa jumpata, yksi lapsista näyttää jumppataitojaan viereisellä kiipeilytelineellä ja toinen löytää maasta hienon kepin. Tottakai lapset saavat siirtyä vapaasti leikkimään, sehän on lasten oikeus!
Myös kissankellot tulevat ulos ja pienryhmät lähtevät kiertelemään rasteilla. Lopuksi kerrataan kuvista yhdessä, millaisilla rasteilla juuri käytiin. Mikä niistä oli kaikista mukavin?
– Jumppa ja kiikku!, huudahtaa Oliver Koskelo epäröimättä.
Kaspian Korkala tutkii pitkään kuvia ja osoittaa lopulta vahvuusvariksen kuvaa todeten:
– Jumppa.
Pienempien ryhmät ovat ulkoilemassa ja leikit jatkuvat rastiradan jälkeen, mutta missä kummassa Kanervat-ryhmä on? Sisältä leijailee herkullinen tuoksu ja sen syy paljastuu: täällähän leivotaan pitsaa ja paistetaan ranskalaisia perunoita! Kanervien kokit ovat pukeneet asianmukaiset myssyt päähänsä ja pikkukädet levittelevät taitavasti pitsapohjalle täytteitä.
– Lapset toivovat usein lounaalla, että ”oispa pitsaa tai ranskalaisia”. Ihana, kun nyt saadaan toteuttaa tuo toive näin, että lapset itse pääsevät niitä tekemään, iloitsee varhaiskasvatuksen opettaja Maria Malo.
Mitä mieltä lapset ovat: tuleekohan pitsasta hyvää?
– Mää tykkään vielä enemmän ranskalaisista, kertoo Aura Wilenius.
Toisessa pöydässä Alvar Hyytinen laulelee taustalla kuuluvaa helikopterilaulua. Malo ojentaa pitsan täytteitä ja pyytää levittämään ne. Hyytinen kääntää katseensa opettajaa kohti ja varmistaa:
– Mihin mää ne levitän?
Herkullisen näköinen pitsa valmistuu, kun täytteet leviävät oikeaoppisesti pohjan päälle, vaikka pieni kinkkupala livahtaa suuhun kuin huomaamatta. Työn lomassa selviää, että ainakin Hyytinen leipoo itse pitsaa ihan ensimmäistä kertaa.
Leppoisat puuhastelut jatkuvat päiväkodilla ja valmistuvien herkkujen tuoksu herättää myös ulkoilijoiden ruokahalun. Lapsella on oikeus myös riittävään ja ravitsevaan ruokaan, turvallisiin uniin, leikkeihin ja aikuisiin. Niitähän jokainen päiväkotipäivä tarjoaa!
Lisätietoa lastenoikeuksien päivästä löydät tästä linkistä. Kielinupun Minä autan sinua -laulun voit kuunnella puolestaan tästä linkistä.
Kuvissa Alvar Hyytinen odottaa uunin lämpenemistä, Aada Salmela täyttää pitsaa ja Kasper Hilakivi tutkii rastiradan liikennelaulurastia.
