Kun koronasta aiheutuneet rajoitukset alkoivat purkaantua, ennätimme melkein huokaista helpotuksesta: olemmeko vihdoin palaamassa jonkinlaiseen uuteen arkeen? Näin ei kuitenkaan käynyt, kun saimme jo lukea uutiset Euroopassa alkaneesta sodasta. Sotaa on ollut lähes aina jossain päin maailmaa, mutta tämä sota tulee lähelle.
En tiedä, johtuiko se naapurimaamme ilman syytä aloittamasta sodasta vai mahdollisesta uhasta, joka voisi laajentua myös meidän maatamme kohtaan. Emmekä me lopulta koronastakaan ole vielä päässeet, sillä sen kanssa työ näyttääkin jatkuvan edelleen.
Kuntakentällä henkilöstö on työskennellyt jaksamisen äärirajoilla vallinneen epidemian takia. Sote-henkilöstö on kantanut ison kuorman tästä epidemiasta. Nyt olemme nähneet, kuinka tärkeitä meidän sosiaali- ja terveystoimen palvelut ovat, ja kuinka laadukkaita palveluita saamme silloin, kun niitä todella tarvitsemme. Myöskään ei pidä unohtaa, miten edullisia palveluita saamme tarvittaessa käyttää.
Kunta-alan työehtosopimukset päättyivät 28. helmikuuta. Neuvottelut uusista sopimuksista ovat alkaneet hyvissä ajoin, mutta määräpäivään mennessä sopimusta ei syntynyt. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöjärjestöt ovat esittäneet yleisen korotuksen lisäksi huomattavaa korotusta palkkoihin.
Ei liene epäselvää, etteikö sote-henkilöstö olisi palkankorotusta ansainnut. Näin korkeille korotuksille ei maksukyky kuitenkaan riitä, toteaa kuntatyönantajien toimitusjohtaja. Sotehenkilöstön henkilöstöjärjestöt ovat asettaneet maaliskuun aikana ylityö- ja vuoronvaihtokieltoja ja osittain tämä on koskenut koko kuntakentän työehtosopimuksen piirissä olevaa henkilöstöä.
Ei liene epäselvää, etteikö sote-henkilöstö olisi palkankorotusta ansainnut.
Lakkouhkaltakaan ei ole vältytty ja isoimmissa kaupungeissa parin päivän mittaisia työnseisauksia on tulossa, mikäli sopimukseen ei päästä ennen sitä.
Kunta työnantajana on hyvin vaikeiden asioiden keskellä. Miten tukea ja huolehtia henkilöstön työhyvinvoinnista, kun ympärillä on monenlaisia muuttuvia tekijöitä? Kuinka turvata kaikille kuuluvat peruspalvelut? Millä tavalla voimme vahvistaa henkilöstön pitovoimaa näissä isoissa muutoksissa?
Näihin kysymyksiin tulemme hakemaan vastauksia ja toimintamalleja hankerahoituksen turvin jo tämän vuoden puolella.
Vuodenvaihteessa osa työkavereistamme siirtyy toisen työnantajan palvelukseen, hyvinvointialueelle. Sotehenkilöstön siirtyminen organisaatiosta tuntuu haikealta. Olen ollut onnekas, kun olen saanut työskennellä näiden tulevaisuuden tekijöiden ja ammattilaisten kanssa viime vuosien ajan. Hyvästä palvelusta kertovat ne useat palautteet, joissa sote-henkilöstöämme on kiitelty.
Hyvästä palvelusta kertovat ne useat palautteet, joissa sote-henkilöstöämme on kiitelty.
Limingalla on hyvät ja kattavat palvelut, joten ajattelen, että nämä ammattilaiset saavat palvella Limingan kuntalaisia myös jatkossa – aivan, kuten tähän asti. Vaikka yksi ovi sulkeutuu, avautuu meille uusi ovi tehdä yhteistyötä, kun hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen nousee entistä vahvempana kunnan palveluna.
Vaikka emme tiedä, mitä kaikkea tämä kevät vielä pitää sisällään, on luvassa monta mukavaa asiaa, mitä odottaa. Limingan kunnan henkilöstölle järjestetään henkilöstöjuhla toukokuussa kiitoksena hyvästä työstä. Toisena asiana odotamme polkupyöräveroetuuden käyttöönottoa, jotta pääsisimme jo syksyn aikana pyöräostoksille!
Uusia pyöräreittiavauksia on luvassa Pyörällä kuuhun -hankkeen myötä, kun reittien suunnittelu pääsee etenemään. Toivon meidän kaikkien kunta-alalla työskentelevien näkevän, kuinka hyvä työnantaja kunta on – myös isoista muutoksista ja haasteista huolimatta!
Kirjoittaja on Eliisa Tornberg, joka on työskennellyt vuosia Limingassa perusturvajohtajana ja jatkaa työskentelyä kunnassa henkilöstö- ja hyvinvointiasioiden parissa. Omaa hyvinvointia Tornberg ylläpitää monipuolisen liikunnan avulla. Kirjoitus on julkaistu myös Rantalakeus-lehdessä 30.3.2022.
