Uunituoreen Limingan vammaisneuvoston jäsenenä kirjoitan hieman meidän neuvoston toiminnasta ja tavoitteista. Oma yhtymäkohtani neuvostoon löytyy 14-vuotiaasta Ullasta. Olen tottunut taistelemaan Ullan oikeuksista, samoin kuin neuvoston muutkin jäsenet omien tai läheistensä asioihin liittyen. Pitääkö sen aina olla niin? Pitääkö vammaisen ihmisen ja hänen läheistensä taistella voimattomuuteen saakka omiin etuihinsa liittyen? Eikö nykypäivänä jo pitäisi olla selvää, että myös vammaisilla ihmisillä on oikeus saada yhdenvertainen elämä osana muuta yhteiskuntaa.
Pitääkö vammaisen ihmisen ja hänen läheistensä taistella voimattomuuteen saakka omiin etuihinsa liittyen?
Useat lait turvaavat myös näitä oikeuksia. Vammaisneuvoston toimintasuunnitelmassa tämä on tietysti tärkeimpiä tehtäviämme. Heräsimme kuitenkin pohtimaan, että tiedetäänkö vammaisten ihmisten elämästä tarpeeksi, jotta päätöksentekijät osaisivat huomioida kaikki tarvittavat asiat, kun tehdään #HyväParempiLiminka.
Neuvostotyön noviisina olen positiivisesti yllättynyt ja tunnen ylpeyttä meidän uudesta yhteistyöelimestä. Limingan vammaisneuvosto on nyt kokoontunut pari kertaa, olemme tutustuneet toisiimme ja toimintamme keskiöön on noussut yksi teema, jota tänä vuonna erityisesti lähdemme nostamaan. Haluamme tehdä erilaisten vammaisten, heidän läheistensä ja vammaisten parissa töitä tekevien elämää näkyvämmäksi. Haluamme nostaa esiin arkipäivän tarinoiden kautta millaista elämää vammaiset ihmiset ja heidän läheisensä elävät Limingassa. Avaamme ovemme ja äänemme päätöksentekijöille ja kuntalaisille. Uskomme että päätöksiä tehtäessä on ensiarvoisen tärkeä tietää mitä arkipäivän tarpeita eri ikäisillä ja eri tavoin vammaisilla ihmisillä on.
Haluamme nostaa esiin arkipäivän tarinoiden kautta millaista elämää vammaiset ihmiset ja heidän läheisensä elävät Limingassa.
Itse katson tätä elämää teini-ikäisen nuoren äitinä. Tuo iloinen kehitysvammainen nuori nainen palaa halusta elää omaa tuettua elämää kavereiden keskellä. Haluaisin että omassa kunnassa tuo itsenäinen eläminen myös onnistuisi ja vieläpä kavereiden kanssa. Mikään ei ole niin tärkeää meidän Ullalle kun nähdä kavereita ja saada tuntea olevansa jollekin tärkeä, ehkä paras kaveri. Harrastaa yhdessä asioita, käydä lähikaupassa ja lenkkeillä, tuntea naapureita ja tuntea olevansa osa tätä liminkalaista yhteiskuntaa.
Kirjoittelemme meidän neuvoston pöytäkirjoista Limingan kunnan nettisivuille blogitekstien ja tiedotteiden muotoon kevyempää luettavaa. Perustimme Limingan vammaisneuvostolle Facebook-sivut, joiden kautta tiedotamme neuvostotyöstä ja muista ajankohtaisista kohderyhmää koskettavista asioista. Eli ota seurantaan #LiminganVammaisneuvosto. Sieltä tulevat löytymään myös arkipäivän tarinat, joita neuvoston jäsenet ovat vuoden mittaan luvanneet postailla. Tavoitteenamme on #HyväParempiLiminkaVammaisille.
Maarit Satomaa on Limingan Vammaisneuvoston jäsen. Perheeseen kuuluu kaksi lasta, joista toinen on 14-vuotias erityislapsi Ulla. Maarit on töissä maisema- ja ympäristöasiantuntijana Oulun maa- ja kotitalousnaisissa. Vapaa-ajalla mieluista puuhaa on kalastus ja puutarhanhoito.
