fbpx

Maastopyöräillen Suomen kekseliäimmässä kunnassa

Pyörä on nykyään muutakin kuin kätevä kulkine polkaista lähikauppaan hakemaan purkki maitoa.

Vuonna 2021 Rovaniemi laajensi maastopyöräreittejään Ounasvaaralla, Joensuu liitelee ihan omassa luokassaan yli 200 kilometriä pitkällä reitistöllänsä.

Tämän vuoden alussa valmistui Suomen ensimmäinen pyörävaellusreitti: South by cycle yhdistää 13 kuntaa ja on kokonaispituudeltaan liki 900 kilometriä.

Mitä isot edellä, sitä pienemmät perässä. Parhaillaan Limingan, Raahen, Siikajoen ja Pyhäjoen kuntien yhteishanke ”Pyörällä kuuhun” kehittää maaseutumatkailun elinkeinoa pyörämatkailun kautta. Retkipyöräilyn tulevaksi rengasreitiksi on arvioitu 200 kilometriä.

Ennen kuin hamuaa tuntureille tai selättämään satoja kilometrejä satulan päällä, voi maastopyöräilyyn tutustua paikallisesti kunnan rajojen sisällä, sillä Limingasta löytyy useita eritasoisia reittejä, joista voi valita itselleen kokemuksen ja kunnon mukaan parhaiten sopivan vaihtoehdon.

Pyörällä kuuhun -hankkeen projektipäällikkö Katariina Huikari ja Pikkuduunia -hankkeen projektipäällikkö Kaisa Salmu kävivät testaamassa paikallisia reittejä.

Kaisa Salmu ja Katariina Huikari lähdössä testaamaan Limingan maastopyöräreittejä. Alla on TOPyhältä vuokratut fatbiket.

Kumpikin kertoo olleensa aina niin sanotusti arkipyöräilijöitä, mutta varsinaiseksi harrastukseksi laji on muuttunut viime vuosien aikana. Sekä Huikari että Salmu ovat pyöräilleet enimmäkseen asfaltilla tai hyväkuntoisella soralla, joten nyt oli vuoro kokeilla maastoreittejä. TOPyhä tarjosi kaksikolle lainaan ”läskipyörät” eli fatbiket.

Maastopyöräreitit ovat värikoodattu vihreäksi, keltaiseksi, siniseksi ja punaiseksi. Huikari ja Salmu testasivat sinisenä reittinä tunnettua Lyhyttä Joutsenreittiä, jonka kuvaillaan olevan osittain luonnonmukaista metsäpolkua, ja osaksi kapeaa vanhempaa tai leveämpää uudempaa metsäautotietä. Reitti luokitellaan helpohkoksi ja sen pituus on noin 14 kilometriä. Osaksi matkasta he poikkesivat myös punaiselle reitille, joka on maasto-olosuhteiltaan haastavin ja tunnetaankin fatbike-reittinä.

– Pakko sanoa, että olin yllättynyt reitistä ja kuinka mukava se oli! Olin ennakkoon ajatellut maaston olevan tylsempi ja reitin hankalampi kulkea, Salmu pohtii.

Hän myös toteaa huomanneensa heti eron heidän vaihdettua siniseltä reitiltä punaiselle:

– Oli pakko keskittyä siihen, mitä on edessä. Ei voinut enää samaan tapaan ihailla maisemia.

Reiteiltä löytyy paikoin myös haastetta.

Huikari ja Salmu sanovat kynnyksen maastopyöräkokeiluun olleen matala. Vuokrapyörän mukana tuli paitsi kypärä, myös perusteelliset ohjeet pyörän käytöstä ja säädöistä.

– Tärkeintä on muistaa mihin oma kunto riittää, pukeutua säänmukaisesti sekä varata matkaan riittävästi juotavaa. Meille sattui helteet, joten minulla oli urheilujuoman lisäksi vielä juomareppu selässä, ettei se neste varmasti lopu kesken, Huikari vinkkaa.

Reitin varrella on niin auton mentäviä teitä kuin asutusta. Jos sattuu loukkaamaan itsensä, avun paikalle saaminen ei olisi hankalaa.

– Meillä on molemmilla 112 -sovellus puhelimessa, mikä auttaa paikantamaan tarkan sijainnin.

Mikäli omat eväät jäivät matkasta, reittien lähellä olevan Rantakylän Rantaleijona-kesäkioskista pystyy ostamaan muun muassa jätskiä ja virvokkeita.

Naiset muistuttavat arkijärjestä luonnossa liikkuessa: juomatauot kannattaa pitää aukealla paikalla, jotta tuuli pitäisi pahimmat hyttysparvet poissa, perillä kannattaa tarkistaa jalat ja kädet punkkien varalta ja myös muihin luonnoneläviin on hyvä varautua: Huikari ja Salmu kohtasivat matkallaan kyyn.

– Sekin vain luikerteli ohi, ei ollut meille mikään vaaratilanne, Salmu toteaa. – Kyllähän niihin voi normaalistikin luonnossa törmätä.

– Enemmän ne viihtyvät kivien päällä tai hiekalla, lämpimissä paikoissa, Huikari jatkaa.

Harmillisemmaksi Huikari ja Salmu kokivat retkeilijöiden jälkeensä jättämät roskat, joita näkyi pitkin reittiä.

– Jos ne on repussa sinne jaksanut kantaa, niin kyllä ne samalla tavalla saa sieltä poiskin, he muistuttavat.

Mistä on kyse?

Lähde sinäkin testaamaan valtakunnallisesti kehuttuja reittejä! Suomen parhaiten merkatuksikin kutsuttu reitistö oli vuonna 2019 finaalissa Suomen Retkikohteeksi yhdessä mm. Ylläksen maastopyöräreittien rinnalla. Reitit on merkitty maastoon heijastavin värikoodein ja nuoliopastein. Kaikille reiteille aloituspisteenä toimii Liminganlahden Luontokeskus (Rantakurvi 6).

Vihreä reitti eli Kurran lenkki. Pituus n. 4,7 km. Reitti on vaativuustasoltaan helppo, mutta edellyttää paikoitellen vähäisiä maastoajotaitoja. Soveltuu parhaiten aloittelijoille.

Keltainen reitti eli Torikan lenkki. Pituus n. 13 km. Reitti on helpohko, mutta edellyttää paikoitellen maastoajotaitoja. Soveltuu maastopyöräilyharrastuksen alkutaipaleelle, sekä rennompaan matkantekoon luonnosta nautiskellen.

Sininen reitti eli Lyhyt tai Pitkä Joutsenreitti. Lyhyen Joutsenreitin pituus n. 14km. Reitti luokitellaan helpohkoksi, mutta välillä voi olla osuuksia, jotka ovat kokemattomalle haastavia.
Pitkän Joutsenreitin pituus on n. 83 km. Reitti kulkee Limingasta Lumijoen kautta Siikajoelle ja takaisin.

Punainen reitti eli Fatbike-reitti. Pituus 14 km. Reitti on osittain melko tekninen, ja soveltuukin parhaiten taitettavaksi yli 3” rengasleveyden fatbikella. Se on osittaisesta pehmeydestään ja kivisyydestään johtuen vaativa ja edellyttää maastoajotaitoja sekä kohtalaista kuntoa.

Kaikki reitit ovat osaltaan tai enimmäkseen luonnonmukaista metsäpolkua ja osittain kapeaa vanhaa tai leveämpää uutta metsäautotietä, joka on merkitty maastoon. Reitit soveltuvat pyörän lisäksi esimerkiksi kävelyyn tai polkujuoksuun, mutta ei kuljettavaksi tavallisella pyörällä!

Retkeilemme roskaamatta! Polku on yhteinen. Nauti luonnosta ja liikunnasta ja suo sama ilo muillekin! Ilmoita ilkivallasta ja anna palautetta kunnan nettisivujen tai Kaiku-sovelluksen kautta.

Maastopyöräilystä ja reittikuvauksista pääset lukemaan tarkemmin täältä.

Fatbikeja vuokraavan TOPyhän sivuille pääset täältä.