Tupoksessa on juhlittu 20 vuoden ikään ehtinyttä Vanamon päiväkotia kokonainen viikko. Juhlaviikon ohjelman ja teeman olivat suunnitelleet tietysti päiväkodin tärkein sidosryhmä, eli lapset. Päiväkodin johtaja Erja Laine kertoi, että teemana on merenalainen maailma, mikä näkyi vahvasti Vanamon päiväkodin koristeluissa ja perjantain pääjuhlan sisällöissä. Mutta mitä kaikkea onkaan ollut ohjelmassa ennen perjantaita?
Maanantai käynnistyi lasten toiveleikeillä, ja tiistaina järjestettiin koko Vanamon yhteinen merellinen laulutuokio. Keskiviikkona kokoonnuttiin viettämään juhlailtapäivää huoltajien kesken. Ohjelmassa oli taikuri Elias Kvistin show, pihapelejä ja leikkejä sekä tietenkin pullakahvit ja mehut. Torstaina jatkettiin meriteemaisella pelipäivällä.
Perjantaiaamun pääjuhla käynnistyi aamuyhdeksältä ulkona järjestetyllä musiikkiesityksellä. Pianoa soitti Limingan seudun musiikkiopiston opettaja Antti Mikkonen ja yhteislaulua johti varhaiskasvatuksen ammattilainen Anu Tuovinen. Myös esitettävät kappaleet sopivat merelliseen tunnelmaan: pihalla kuultiin Pumppulaulu, Viisi pientä ankkaa ja Pikkuiset kultakalat. Paikalle oli kerääntynyt lasten lisäksi päiväkodin henkilökuntaa, kunnan luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita, entisiä työntekijöitä sekä Jupiterin esikoululaisia, jotka olivat osallistuneet edelliskeväänä juhlan suunnitteluun.
Juhlapuheissa kiiteltiin Vanamon yhteisöllistä henkeä
Lauluhetken jälkeen aikuiset juhlavieraat siirtyivät sisälle kuuntelemaan juhlapuheita, kun lapset jatkoivat juhlintaa onnenpyörän, leikkivarjon, pomppulinnan ja popcornin merkeissä. Etenkin tieto popcornkoneesta otettiin pienen juhlaväen keskuudessa vastaan riemunkiljahduksilla. Sisällä puheet aloitti kunnanjohtaja Pekka Rajala.
– Täällä on kahden vuosikymmenen aikana otettu vastaan lukematon määrä pieniä liminkalaisia, lohdutettu ikävää, opeteltu pukemaan kurahousuja, rakennettu majoja, laulettu, luettu, liikuttu, joskus riidelty ja sovittu. Ja ennen kaikkea kasvettu yhdessä, Rajala summasi.
Kunnanjohtaja muisteli puheessaan, että Vanamon päiväkodin rakentaminen liittyy vahvasti kunnan kasvuun. 2000-luvun alussa Limingan väkiluku kasvoi suhteellisesti eniten Suomessa, ja merkittävä osa kasvusta suuntautui Tupoksen kylään. Keväisin ei kunnassa useinkaan tiedetty, että syksyllä tarvittaisiin hoitoryhmiä useille uusille lapsiryhmille. Vanamo vastasi kasvun haasteisiin Tupoksessa, mutta vahvisti myös samalla kunnan vetovoimaa ja mainetta lapsiperheiden kuntana.
– Hyvät vanamolaiset, haluan kunnan puolesta esittää teille erityisen lämpimät kiitokset. Kiitoksen siitä, että teette työtä, jonka tulokset eivät aina heti näy numeroina tai päätöksinä, mutta ne näkyvät lasten kasvussa, tarinoissa, rohkeudessa, sanoissa, leikeissä, hymyissä. Kiitos siitä, että näette jokaisessa lapsessa hyvää ja sanotte sen ääneen.
Päiväkodin johtaja Erja Laine ja varhaiskasvatusjohtaja Sari Supperi pitivät yhteisen puheen. Heillä molemmilla on vahva historia vanamolaisina: Laine on ollut talossa noin kymmenen vuotta ja Supperi aloitti Vanamossa vuonna 2006 heti päiväkodin valmistuttua. Hän siirtyi pois rakennuksesta vasta vuonna 2018, vaikka olikin työskennellyt varhaiskasvatusjohtajana jo vuosia – aikaisemmin Supperi ei raaskinut talosta lähteä, vaan sisusti itselleen toimistoksi pienen kopperon.
– 20 vuotta tuntuu pitkältä ajalta ja sitä se onkin. Siihen mahtuu lukemattomia leikkejä, naurunpyrskähdyksiä, ensimmäisiä ystävyyksiä, pieniä ja suuria onnistumisia, sekä paljon sellaisia hetkiä, jotka ovat jääneet sydämeen asumaan, Supperi muisteli.
– Kaksi vuosikymmentä on pitkä aika. Jos vertaamme sitä ihmisikään, niin päiväkoti on kasvanut vauvasta aikuiseksi, joka seisoo nyt tukevasti omilla jaloillaan. Tämä päiväkoti ei ole vain rakennus, se on yhteisö. Täällä on luotu pohjaa tuhansien lasten elämälle ja meidän loistava henkilökuntamme on tehnyt talosta päiväkodin sydämen, kärsivällisyyden ja ammattitaidon ansiosta, Laine täydensi.
Supperi muisteli, että päiväkodin tarina on ollut ihmisten tarina: Vanamon kautta on kulkenut vuosien aikana valtava määrä lapsia ja perheitä, joista jokainen on jättänyt jälkensä yhteiseen historiaan. Joukossa työskentelee edelleen useita ammattilaisia, jotka ovat olleet mukana Vanamon ensimmäisestä päivästä lähtien. Supperi ja Laine kiittivät kaikkia Vanamon tarinassa mukana olleita henkilöitä: lapsia, perheitä, työntekijöitä, esihenkilöitä ja yhteistyökumppaneita.
Kaksi vuosikymmentä vanamolaisena ja päiväkodin asiakkaana
Yleisössä on läsnä Vanamon ensihetkistä mukana ollut Maria Polojärvi, joka on työskennellyt Vanamon päiväkodissa koko sen historian ajan. Hän on viihtynyt päiväkodissa, mikä on työkavereiden ja yhteisön hyvän hengen ansiota. Työkavereiden merkitys korostuu myös vastauksessa siihen, mitä erityisiä muistoja kahden vuosikymmenen ajalta on jäänyt erityisesti mieleen.
– Täältä on jäänyt tärkeitä työntekijöitä eläkkeelle. Heidän kanssa on tullut oltua yhteyksissä jälkeenpäinkin, mutta heitä on jäänyt tietenkin ikävä. He ovat antaneet paljon vuosien varrella ja heiltä on oppinut paljon.
Paikalla on myös Limingan kunnanhallituksen jäsen ja valtuutettu Tiina Hintikka, jonka perhe on ollut Vanamon asiakkaana kaksikymmentä vuotta. Perheen vanhin lapsi oli ehtinyt jo alakouluikään, kun päiväkoti valmistui, mutta kaikki muut ovat kulkeneet Vanamon kautta. Vuosien saatossa päiväkodin piha on muuttunut paljon: pihan pihlajat ovat kasvaneet suuriksi ja lapsille on paljon erilaisia leikkipaikkoja. Vanamon portin sulkeminen viimeisen kerran viime keväänä oli haikea hetki, joskin Hintikka epäilee, että osaisi edelleen avata portin vaikka unissaan.
– On arvostettavaa ja ihailtavaa, miten henkilökunta on jaksanut lähteä lasten kanssa pienemmille ja isommille retkille. Viikoittain on ollut metsäretkiä ja retkiä lähiluontoon ja joskus bussillakin päässeet retkelle. Kertaalleen kävivät Ranuan eläinpuistossa – huh, mikä urakka! – koko päiväkodin voimin. Muistan, kun odotimme vanhempien kanssa bussia iltapäivällä saapuvaksi, niin bussien tullessa näytti kuin ne olisivat olleet tyhjiä, kun lapset olivat niin pieniä, etteivät yltäneet ikkunoihin. Ja meidän 3-vuotias kertoi nähneensä myskihärvelin, Hintikka muistelee.
Vanamo on nähnyt kahdenkymmenen vuoden aikana paljon erilaisia vaiheita. Supperin mieleen on jäänyt voimakkaasti ne vuodet, kun lapsia oli niin paljon, että heitä tuntui tulevan melkein ovista ja ikkunoista. Tilat ja henkilöstö kuitenkin joustivat haastavassa tilanteessa upeasti, ja Vanamon tiloihin saatiin esimerkiksi pystytettyä väliaikaisia seiniä.
Lapset ja perheet ovat jättäneet Vanamoon jälkensä, mutta se näkyy selvästi myös entisissä ja nykyisissä työntekijöissä. Osalla henkilöstöstä on Vanamo-malliston koruja, mutta kaikki jäljet eivät näy ulospäin – ne ovat syvällä sydämessä.
