Hartaasti odotettu, Pohjois-Suomen ensimmäinen lotta-näköispatsas paljastettiin juhlavasti tiistaina 12. toukokuuta Lotan nimipäivänä. Osuvasti paljastuspäivä oli myös J.V. Snellmanin päivä ja suomalaisuuden päivä. Edes sateinen sää ei latistanut tunnelmaa, kun vuodesta 2016 suunnitteilla ollut patsashanke saatiin päätökseen. Paikalle oli kerääntynyt noin parisataa yleisön edustajaa: joukossa oli sekä kutsuvieraita, lähialueen koululaisia kuin alueen asukkaitakin.
Tilaisuus käynnistyi juhlavasti Lapin sotilassoittokunnan Porilaisten marssilla. Avauspuheenvuoron piti patsastoimikunnan puheenjohtaja Jukka Raitio.
– Tänään kokoonnumme tärkeän muistomerkin äärelle. Tämä Pohjois-Suomen ensimmäinen lotta-näköispatsas ei ole vain patsas kivestä ja pronssista – se on kunnianosoitus suomalaisille naisille, työlle, velvollisuudentunnolle ja hiljaiselle rohkeudelle, Raitio muistutti.
Raition puheenvuoron jälkeen koitti jännittävä hetki, kun liminkalainen pikkulotta Hilja Inkala paljasti kuvanveistäjä Nina Sailon suunnitteleman patsaan. Tämä patsaan sisaria on Suomessa kolmella paikkakunnalla. Pronssipatsaan paljastuksen jälkeen välimusiikkina kuultiin Toivo Kuulan Juhlamarssi isänmaalle, jonka jälkeen kuultiin patsashankkeen suojelijan, tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitien, puhe. Puheessaan Talvitie muisteli isoäitejään, jotka molemmat toimivat lottina.
– Hyvä juhlayleisö, tämä lottapatsas on kunnianosoitus kaikille naisille, jotka tekivät työtä rakkaan isänmaamme eteen. Se on kunnianosoitus tietysti erityisesti Limingan lotille ja alueemme lotille, pohjoisen lotille, mutta erityisesti niille liminkalaisille naisille ja tytöille, jotka kantoivat poikkeuksellista vastuuta poikkeuksellisena aikana. Lotat vastasivat, kuten hyvin tiedätte, sodan aikana monenlaisista tehtävistä: huollosta, muonituksesta, lääkinnästä, viestinnästä, ilmavalvonnasta – kaikesta siitä, mikä piti yhteiskunnan toimintakykyisenä kriisinkin keskellä.

Puheen jälkeen oli jälleen musiikin aika, kun Lapin sotilassoittokunta esitti kapellimestari, kapteeni Henri Haahtin johdolla Robert Kajanuksen Hymnin. Tämän jälkeen kuultiin Puolustuvoimien kenttäpiispa, Pekka Asikaisen, tervehdys.
– Yli 80 vuotta sitten Lotta Svärd-järjestön lakkauttamisella pyrittiin murtamaan suomalaisten henkistä selkärankaa. Nyt, tänään, Limingassa, tapahtuu tämän patsaan muodossa konkreettinen kunnianpalautus. Lotat, me muistamme, me kunnioitamme, me siunaamme teidän arvokasta työtä lähimmäisten hyväksi ja Jumalan kunniaksi.
Ohjelmassa oli myös Kalervo Hämäläisen kosketteva Veteraanin iltahuuto, jonka solistina toimi Lassi Makkonen. Viimeisenä puheenvuorona yleisö sai kuulla Lottaperinneliiton puheenjohtajan, Merja Niemisen, tervehdyksen. Puheessaan Nieminen muisteli vuotta 1985, jolloin paljastettiin Suomen ensimmäinen lottapatsas. Erikoista kyllä, mikään Suomen kaupunki ei näyttänyt haluavan patsasta kaupunkiinsa.
– Ilmapiiri yhteiskunnassamme on tänään aivan erilainen kuin vuonna 1985. Enää emme vaikene Lottajärjestön korvaamattoman arvokkaasta työstä ja roolista niin sodan kuin rauhan vuosina. Täällä Limingassa on tehty määrätietoisesti ja tavoitteellisesti maanpuolustustyötä, josta tämä Lottapatsas on arvokas ja ylisukupolvien ulottuva kunnianosoitus maailman suurimman, naisten vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestön edustajille.
Kansanjuhlan ohjelman päätti Karjalan Jääkärien marssi alkufanfaareineen.
