Ympäristöblogi: etusijalla jätteen vähentäminen

Älä osta mitään -päivän logo

Tänään on maailmanlaajuinen kiertotalousmaanantai, jota vietetään vuosittain maanantaina ennen Black Friday -päivää. Perjantaina puolestaan vietetään Black Fridayn vastapainoksi Luontoliiton Älä osta mitään -päivää. Tähän aikaan vuodesta mainokset vilisevät mustanaan tarjouksia, ja ihmiset ryntäilevät halvan tavaran perässä kaupoille. Kiertotalousmaanantain ja Älä osta mitään -päivän tarkoituksena on herätellä kulutuskriittisiä ja kierrätysmyönteisiä ajatuksia tämän kulutusjuhlan vastapainoksi.

Lakeuden EKOlla joka päivä on kiertotalouspäivä! Kannustamme jokaista miettimään, kuinka paljon luonnonvaroja ostettava tuote kuluttaa koko tuotantoketjullaan ja mitä tavaralle tapahtuu sitten, kun tuote poistuu käytöstä. Ostamalla harkiten, käyttämällä tavaroita pidempään, korjaamalla ja kierrättämällä saadaan jo paljon säästöä.

Jätehuollon periaatteita ohjaa nykyään lainsäädännössäkin niin sanottu etusijajärjestys. Sen mukaan jätehuollossa ensisijaista on jätteen vähentäminen. Jos jätettä kuitenkin syntyy, se on valmisteltava uudelleenkäyttöä varten tai uudelleenkäytettävä. Jos tämä ei ole mahdollista, vasta sitten tuote ensisijaisesti kierrätetään, tai toissijaisesti käytetään energiana. Viimeinen vaihtoehto on kaatopaikalle sijoittaminen, jos jätteen hyödyntäminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista. Etusijajärjestyksessä on siis kaksi ensisijaista toimenpidettä, ennen kuin mennään edes varsinaiseen jätteenkäsittelyyn.

Etusijajärjestys jätehuollossa: 1: Jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen. 2: Uudelleenkäytön valmistelu. 3: Kierrätys. 4: Hyödyntäminen energiana. 5: Loppukäsittely
Jätteiden käsittelyn etusijajärjestys. Kuva: ELY-keskukset

Esimerkiksi nyt Limingan keskustassa alkanut poistotekstiilin keräys kuuluu etusijajärjestyksessä vasta kolmanteen vaiheeseen, eli kierrätykseen. Ennen kierrättämistä tekstiiliä tulisi käyttää niin kauan, että se kuluu käyttökelvottomaksi. Lakeuden EKOlla on seurattu poistotekstiilin laatua nyt alkuun tarkasti, ja olemme huomanneet siellä usein olevan aivan ehjiä, käyttökelpoisia vaatteita. Toki nekin voidaan kierrättää uusiokuiduksi, mutta etusijajärjestyksen mukaan käyttökelpoiset vaatteet tulisi toimittaa sellaisenaan uudelleenkäyttöön. Jos tekstiilituotteiden ja vaatteiden keskimääräinen käyttöikä kaksinkertaistuisi nykyisestä, suomalaisen tekstiili- ja muotialan päästöistä vähenisi noin 46 prosenttia. Vielä parempi olisi, jos vaatteita ei ensinkään tarvitsisi heittää niin paljon pois. Suomessa ostetaan noin 240 miljoonaa vaatekappaletta joka vuosi, siis yli 40 vaatetta vuodessa jokaista Suomen asukasta kohti.

Uuden ostamisen sijasta vuokraa, lainaa, korjaa, osta käytettynä, kierrätä! Joskus myös ihan vain ostamatta jättäminen on vaihtoehto, ei tavara tee ketään onnelliseksi.

Kirjoittaja on Lakeuden EKOlla työskentelevä kiertotalousasiantuntija Emma Päkkilä, joka on alkanut muuttamaan lahjatottumuksiaan. Tavaran sijaan lahjaksi on valikoitunut lahjakortteja paikallisten yrittäjien palveluihin tai saajalle merkityksellisiä hyväntekeväisyyskohteita. Lahjat ovat ilahduttaneet saajiaan valtavasti.