Tupoksen koulu ja Luonnonperintösäätiö ovat käynnistäneet keräyksen uhanalaisen maankohoamismetsikön suojelemiseksi. Kyse on ensimmäisestä koululaisten lukemista ja luonnonsuojelua yhdistävästä kampanjasta Suomessa. Lapset keräävät varoja metsän suojeluun lukemalla kirjoja. Keräyksessä suojeltava metsä Limingan Tupoksen koulun läheisyydessä on maailmanlaajuisesti harvinaislaatuinen.
Tupoksen koulun 100-vuotisjuhlan kunniaksi perustetun keräyksen tarkoituksena on tarjota lapsille ja nuorille konkreettinen tapa vaikuttaa lähiluontoon ja sen monimuotoisuuteen kirjoihin tarttumalla.
– Halusimme jotakin ikiaikaista Tupoksen lasten hyväksi koulun täyttäessä 100 vuotta, Tupoksen koulun rehtori Satu Kemppainen kertoo.
– Lukuinnostuksen hyväksi tehty työ ei mene koskaan hukkaan. Tässä kampanjassa saimme yhdistettyä molemmat ainutlaatuisella tavalla, hän lisää.
Luonnonperintösäätiön suojelupäällikkö Ari-Pekka Auvisen mukaan kampanja on Luonnonperintösäätiön ensimmäinen kouluyhteistyö.
– Aiemmin meillä on ollut useita keräyksiä erilaisten järjestöjen, yritysten ja muiden yhteisöjen kanssa, muttei tätä ennen koulujen. Ympäristökasvatus on Luonnonperintösäätiön näkökulmasta erittäin tärkeää, ja siksi on hienoa, että pää on nyt avattu myös koulujen suuntaan.
Keräys kulkee nimellä Tupoksen lukevien lasten metsä. Suojeltava 6,4 hehtaarin laajuinen luonnontilainen koivikko on Liminganlahden pohjukan alavaa maankohoamisrannikkoa. Kyseessä on ensimmäinen tälle merestä kohonneelle maalle koskaan kasvanut metsä. Auvinen kertoo, että kokonaan uusien metsien synty on Limingan seudun tasaisten rantojen erikoisuus:
– Jääkauden jälkeistä maankuoren hidasta nousemista tavataan Pohjanlahden lisäksi vain Pohjois-Kanadassa. Kyseessä on siis maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen ilmiö. Tupoksen lukevien lasten metsä on kuin maankohoamisen koelaboratorio.
Koulun nykyiset ja tulevat oppilaat pääsevät seuraamaan suojelualueen kehittymistä hyvin läheltä. Suojelukohde nimittäin löytyi onnellisten sattumusten kautta vain pyöräilymatkan päästä koulusta. Metsäalueen entinen omistaja oli osoittanut kiinnostusta suojeluun jo aiemmin, ja koulun ehdotettua yhteistyötä Luonnonperintösäätiölle keskustelu eteni hyvin nopeasti kaupantekoon.
Metsän hankinnassa hyödynnetään lukusponsoreita
Kampanjan keräystili avattiin jo 14. marraskuuta, jotta myös koulun 100-vuotisjuhlan muistamiset saatiin ohjattua keräykseen. Koulussa kampanja alkaa tammikuun alussa, jolloin kaikki oppilaat pääsevät etsimään itselleen lukusponsorin, joka sitoutuu maksamaan jokaisesta kevätlukukauden aikana luetusta kirjasta ennalta sovitun summan Luonnonperintösäätiön keräystilille.
Kampanjan etenemistä seurataan koulussa tiiviisti koko kevään ajan ja ahkerimpia lukijoita myös palkitaan. Keräys on käynnissä kevätlukukauden loppuun saakka.
– Lukutaitotyö on tietenkin aina ihan äärimmäisen tärkeää, mutta erityisen innostava hanke on siksi, että näin lapset ja nuoret saavat konkreettisen kanavan vaikuttaa, kertoo Tupoksen koulun äidinkielen opettaja Kaisa Koskela.
Kampanja jalkautetaan koulun arkeen oppilaslähtöisesti, ja alusta alkaen erityisesti oppilaskunnan hallitus ja Vihreä lippu -raatilaiset ovat olleet aktiivisesti mukana kampanjan suunnittelussa. Oppilaskunnan puheenjohtaja Antton Tuunanen odottaa kevättä innostunein mielin:
– Odotan, että useat oppilaat innostuisivat lukemisesta ja luonnosta. Kampanja on hyvä myös siksi, että se saa nuoret ajattelemaan ympäristöasioita.
Tupoksen koulun biologian ja maantiedon opettajan ja Vihreä lippu -raadin vetäjän Markku Hukkasen mukaan suojelualuetta on tarkoitus hyödyntää koulutyössä kymmenien vuosien ajan maankohoamisilmiön opetuksessa.
– Sadan vuoden kuluttua ja sen jälkeen suojelumetsä on esimerkki vanhasta metsästä, jollaisia kansallispuistojen ulkopuolelta enää harvoin löytää. Retkikohteena metsä on arvokas laajemminkin Oulun seudun kouluille, Hukkanen huomauttaa.
Keräyksen ei ole tarkoitus jäädä kertaluonteiseksi kokeiluksi.
– Yhteinen toiveemme ja tavoitteemme Luonnonperintösäätiön kanssa on, että nyt aloitettu kampanja on vasta lähtölaukaus hedelmälliselle yhteistyölle ja että saamme haastettua hyvän tekemiseen monia muitakin kouluja, Koskela valottaa.
Aktiivisten kumppanikoulujen avulla on tarkoitus suojella aluksi arvokasta maankohoamismetsikköä lähialueilla, mutta myöhemmin tällaiseen kampanjaan on toivottavasti mahdollisuus myös muualla Suomessa.
– Olisi hienoa, jos tästä tulisi jotain pitkäkestoista ja merkittävää, ja sillä tavoin kannustava esimerkki myös muille opinahjoille, Auvinen toivoo.
Lue lisää hankkeesta ja osallistu keräykseen tämän linkin kautta.
