Pohjois-Pohjanmaan maankäyttösektorin kasvihuonekaasutaseita ja hiilivarastoja on nyt selvitetty. Selvityksen tavoitteena on antaa kunnille tietopohjaa ilmastotyöhön. Laskenta auttaa hahmottamaan kunnan ilmastovaikutuksia, tukee hiilineutraaliustavoitteiden asettamista ja ohjaa toimenpiteiden kohdentamista.
Työn toteutti FCG Finnish Consulting Group yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. Laskenta perustuu kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion menetelmiin ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) aineistoihin. Hiilivarastot arvioitiin paikkatietoaineiston ja kirjallisuudesta saatujen kertoimien avulla. Tulokset ovat suuntaa-antavia, sillä osa tiedoista on skaalattu maakuntatasolta kuntatasolle.
Tulokset Limingasta
Limingan kunnan maankäyttösektorin kasvihuonekaasutase vuosilta 2013–2023 osoittaa, että kunta on ollut koko tarkastelujakson ajan päästölähde. Metsämaan päästöt ovat kasvaneet merkittävästi: päästöt yli 12-kertaistuivat vuoden 2013 ja 2023 välillä. Muutoksen taustalla ovat hakkuiden lisääntyminen ja puuston kasvun hidastuminen. Metsien hiilinielu on heikentynyt, vaikka hiilivarastot ovat kasvaneet noin 10 prosenttia. Kehitys Limingassa heijastelee koko Pohjois-Pohjanmaan ja Suomen tilannetta, mutta vaikutukset ovat olleet alueella erityisen voimakkaita.
Viljelysmaan päästöt pysyivät korkeina, ja 70 prosenttia niistä syntyy turvepelloilta. Turvepellot ovat entisiä soita tai suometsiä, jotka on ojitettu ja muutettu viljelymaaksi. Niistä syntyy päästöjä, kun vedenpinta laskee, ja suohon vuosituhansien saatossa kasvien jäännöksistä syntynyt, runsaasti hiiltä sisältävä turve pääsee tekemisiin hapen kanssa ja haihtuu hiilidioksidina ilmaan.
Turvetuotantoalueiden päästöt ovat sen sijaan pudonneet nollaan, mikä on merkittävä muutos kymmenessä vuodessa. Maaperän hiilivarasto väheni hieman, mutta metsien hiilivarasto kasvoi vanhojen metsien ansiosta.
– Rakentamisen osalta päästöt ovat pysyneet lähes ennallaan, vaikka rakennetun maan määrä on kasvanut. Tämä kertoo, että rakentamisen päästöjä voidaan hillitä esimerkiksi materiaalivalinnoilla ja tiiviillä maankäytöllä, Limingan kunnan rakennustarkastaja Antti Suominen summaa selvityksen tulosta.
Parhaat ilmastohyödyt saavutetaan keskittymällä metsätalouden ja turvemaiden päästöjen vähentämiseen. Hiilinielujen vahvistaminen edellyttää pitkäjänteisiä ratkaisuja, kuten kestävien hakkuumäärien suunnittelua ja maatalouden päästöjen vähentämistä. Paikallinen päätöksenteko ja yhteistyö eri toimijoiden välillä ovat keskeisiä, jotta kunta voi edetä kohti hiilineutraaliustavoitteita.
Tutustu Pohjois-Pohjanmaan maankäyttösektorin kasvihuonekaasutaseet ja hiilivarastot -loppuraporttiin Pohjois-Pohjanmaan maankäyttösektorin kasvihuonekaasutaseet ja hiilivarastot : Loppuraportti – Doria
Lisätiedot
Marko Nurminen, johtava asiantuntija, FCG, marko.nurminen@fcg.fi, puh. 040 848 1929.
