Kiertotalous on noussut viime vuosina vahvasti osaksi ilmastonmuutoksen torjuntaa ja poliittista päätöksentekoa. Suomessa tavoitteena on rakentaa koko talous kiertotalouden varaan vuoteen 2035 mennessä. Tämä tarkoittaa muun muassa luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä materiaalien kiertotalousasteen ja resurssien tuottavuuden kaksinkertaistamista.
Miten Suomi toteuttaa kiertotalousohjelmaa?
Kiertotaloutta ohjataan monin eri tavoin: lainsäädännöllä, mikä pitää sisällään jäte-, vero-, ja rakennusasetukset, taloudellisilla kannustimilla, kuten verotuksella, rahoituksella ja päästökaupalla, julkisilla hankinnoilla, suunnittelulla, kuten kaupunkisuunnittelulla ja tuotesuunnittelulla ja yritysten vapaaehtoisilla toimilla.
– Kunnilla on merkittävä rooli kiertotalouden edistämisessä. Ne voivat aluesuunnittelulla ja hankinnoilla vauhdittaa vähähiilisiä ratkaisuja. Jotta kiertotalousmarkkinat vahvistuvat, tarvitaan lainsäädäntöä, taloudellisia kannustimia ja viranomaisten yhteistyötä. Myös tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen suuntaaminen kiertotalouden innovaatioihin ja osaamisen kehittämiseen on keskeistä, listaa Lakeuden EKOn kiertotalousasiantuntija Henna Silvola.
Jätedirektiivissä säädetään, millä kriteereillä jäte ei ole enää jätettä (ei-enää-jätettä -kriteerit, EEJ). Suomen kansallisesta sääntelystä EEJ-kriteerit löytyvät jätelain pykälästä 5 b. Jätteeksi luokittelun päättymisestä voidaan tehdä päätöksiä kolmella tasolla: EU:n tasolla, kansallisesti sekä tapauskohtaisesti. Jätteeksi luokittelun päättyminen helpottaa jätteen hyödyntämistä raaka-aineena.
Jätelaki 5 b §
Jäte, joka on kierrätetty tai muuten hyödynnetty, ei ole enää jätettä, jos
1. sitä on määrä käyttää erityisiin tarkoituksiin
2. sillä on markkinat tai kysyntä
3. se täyttää käyttötarkoituksensa mukaiset tekniset vaatimukset
4. on vastaaviin tuotteisiin sovellettavien säännösten ja standardien mukainen
5. sen käyttö ei kokonaisuutena arvioiden aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle
EEJ-statuksen saaneita raaka-aineita on vielä valitettavan vähän.
– Esimerkiksi Limingan alueella olisi runsaasti saatavilla hevosenlantaa, jota voisi hyödyntää muun muassa energiataloudessa tai vaikkapa biohiilen raaka-aineena, esittää kiertotalouteen painottuvan Kiertokumppanit-hankkeen projektipäällikkö Mirja Väänänen.
Korjauspalveluiden laajentaminen on yksi keino vähentää kulutusta. Selvitysten perusteella kuluttajat käyttäisivät korjauspalveluita enemmän, jos hinta ja tarjonta paranisivat. Ratkaisuksi ehdotetaan muun muassa korjausseteleitä ja TKI-tukea korjauspalvelukonsepteille.
– Alueellamme toimii esimerkiksi käsityöyrittäjiä, jotka loihtivat kuluneelle tekstiilituotteelle lisävuosia korjauspalvelun kautta, Väänänen pohtii.
Vuonna 2022 käynnistetty kiertotalouden Green Deal tarjoaa kunnille ja yrityksille mahdollisuuden olla edelläkävijöitä kiertotalousmurroksessa. Sitoumukset perustuvat tutkimukseen ja tarjoavat strategista näkemystä kiertotalouden edistämiseen.
– Limingan potentiaali ja parhaat tavat liittyä Greendeal -sitoumukseen kartoitetaan Kiertokumppanit hankkeessa. Hanke alkoi vuoden 2026 alusta ja se toteutetaan yhteistyössä Centria Ammattikorkeakoulun ja Utajärven Yrityspuiston kanssa, kertoo Väänänen.
Kuntien kiertotaloustoimet
Monien kuntien kaupunkistrategioissa, osana elinvoimastrategiaa tai ympäristöohjelmaa on esitetty suuntaviivoja ja tiekarttoja kuntien kiertotalouden ja resurssiviisauden toimille, mutta konkreettiset teot ovat vielä vähäisiä. Kuntien kestävyystoimet ovat alkaneet painottua kiertotalouden sektorille kunnolla vasta 2010 vuosikymmenen lopulla ja 2020 vuosikymmenen alussa. Tätä on vauhdittanut Kiertotalouden strateginen ohjelma, josta valtioneuvosto teki periaatepäätöksen vuonna 2021.
– Kestävää ja vihreää kasvua on Limingan elinvoimaohjelman yksi seitsemästä keihäänkärjestä ja Ekokorttelin ja Ruutikankaan alueiden rakentaminen ja kehittäminen ovat käytännön esimerkkejä kiertotalouden toimista kunnassamme, kertoo elinvoimajohtaja Teemu Haapala.
Alueiden rakentamisessa on jo pidempään käytetty teollisuuden sivuvirtoja ilman erillisiä suunnitelmia kiertotalouteen pohjautuvista hankkeista. Tämä on ollut yksinkertaisesti kustannuskysymys. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla on käytetty alueella sijaitsevilta terästehtailta kerättyä masuunihiekkaa ja -tuhkaa teiden ja alueiden pohjatöissä.
– Limingan kunnassa kiertotalouden materiaaleja on hyödynnetty esimerkiksi Ekokorttelin teollisuusalueen ja Ruutikankaan tapahtuma- ja ampumaurheilukeskuksen rakentamisessa. Molemmissa on vaikkapa tierakenteiden ja parkkipaikkojen alustoissa käytetty muun muassa kivituhkaa. Lisäksi Ruutikankaalla on hyödynnetty autonrenkaita täytemaan korvaajana sekä kierrätettyjä rakennuksia uusiokäytössä, tarkentaa Haapala.
Yhteistyössä on voimaa, myös kiertotaloudessa
Kuntien kiertotaloustyö on vielä alkuvaiheessa. Suurin haaste on suunnitelmien vieminen käytäntöön ja yritysten houkutteleminen mukaan. Teollinen kiertotalous vaatii kumppanuuksia, jotta sivuvirrat saadaan hyödynnettyä.
– Rohkeus, kumppanuus ja kiertotalous – niistä syntyy elinvoimainen kunta, summaa Silvola.
Kirjoittaja Henna Silvola toimii Lakeuden EKO-kuntien kiertotalousasiantuntijana. Henna on innokas kiertotalouden edistäjä ja on oman elämänsä korjauspalvelujen tuottaja.
