Kun puhutaan vesien suojelusta, ajatukset menevät helposti suoraan jokeen, järveen tai mereen. Vesistöihin vaikuttavat kuitenkin myös niitä ympäröivien alueiden maankäyttö ja toiminta. Siksi vesiensuojelussa on tärkeää tarkastella vesistön lisäksi koko valuma-aluetta.
Mitä vesiensuojelulla tarkoitetaan?
Vesiensuojelulla tarkoitetaan toimia, joilla pyritään vähentämään vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta, parantamaan veden laatua ja turvaamaan vesistöjen eliöstön elinolosuhteita. Vesiensuojelua voidaan tehdä niin arkisilla valinnoilla kuin maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimilla ja vesistöjen kunnostuksella.
Valuma-aluelähtöisessä vesiensuojelussa kuormitusta pyritään vähentämään jo valuma-alueella, ennen kuin se päätyy valumavesien mukana vesistöihin. Näin voidaan vähentää esimerkiksi ravinteiden ja kiintoaineksen kulkeutumista jokiin, järviin ja mereen.
Vesiensuojelun rinnalla puhutaan myös vesienhallinnasta. Siinä tarkastellaan veden laadun lisäksi veden määrää sekä sitä, miten vesi liikkuu ja viipyy valuma-alueella. Veden kulkua hidastamalla ja vettä pidättämällä voidaan esimerkiksi vähentää kuormituksen kulkeutumista vesistöihin, tasata tulvia ja säilyttää vettä alueella kuivempia kausia varten.
Mikä ihmeen valuma-alue?
Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jonka sade- ja sulamisvedet kulkeutuvat maaston muotojen ohjaamina kohti samaa vesistöä. Valuma-alueen rajat määräytyvät maaston korkeuserojen mukaan. Maaston korkeuserot ohjaavat sitä, mihin suuntaan vedet kulkeutuvat ja mihin vesistöön ne lopulta päätyvät.
Valuma-alueet eivät siis noudata kuntien, kylien tai kiinteistöjen rajoja. Yhdelle valuma-alueelle voi mahtua metsiä, soita, peltoja, ojia, taajamia ja vesistöjä, ja se voi ulottua usean kunnan alueelle. Valuma-alueelle mahtuu hyvin erilaisia ympäristöjä ja maankäyttömuotoja. Se, mitä eri puolilla aluetta tehdään, voi vaikuttaa veden määrään ja laatuun sekä siihen, mitä veden mukana kulkeutuu vesistöihin.
Temmesjoen valuma-alue on tästä hyvä esimerkki. Alue ulottuu Siikalatvan latva-alueilta Tyrnävän ja Limingan kautta Liminganlahdelle saakka. Valuma-alueen vesistöihin kuuluvat Temmesjoen lisäksi muun muassa Tyrnävänjoki, Ängeslevänjoki ja Liminganjoki sekä lukuisat pienemmät purot ja ojat.
Mistä vesistökuormitus syntyy?
Valuma-alueelta vesistöihin voi huuhtoutua ravinteita ja kiintoainesta. Ravinne- ja kiintoainekuormitusta syntyy esimerkiksi maa- ja metsätaloudesta sekä haja-asutuksesta. Myös muilta rakennetuilta alueilta voi kulkeutua vesistöihin kuormittavia aineita. Kuormituksen määrään vaikuttavat alueen maankäytön lisäksi esimerkiksi maaperä, kasvillisuus, maaston muodot sekä sateet ja veden virtaus.
Liiallinen ravinne- ja kiintoainekuormitus voi heikentää vesistöjen ekologista tilaa. Typen ja fosforin liiallinen määrä voi kiihdyttää rehevöitymistä, mikä voi näkyä esimerkiksi levien ja vesikasvillisuuden runsastumisena sekä muutoksina kalojen ja muiden vesieliöiden elinolosuhteissa. Kiintoaine puolestaan voi samentaa vettä ja liettää vesistön pohjaa.
Miksi valuma-aluetta kannattaa suunnitella kokonaisuutena?
Valuma-alueella vesi yhdistää erilaisia alueita ja toimintoja toisiinsa. Pelloilta, metsistä, soilta ja rakennetuilta alueilta vedet kulkeutuvat ojien ja uomien kautta kohti vesistöjä. Samalla veden määrään ja laatuun vaikuttavat monet tekijät matkan varrella.
Kun koko valuma-aluetta tarkastellaan yhdessä, voidaan tunnistaa, mistä ongelmat ja kuormitus ovat peräisin ja missä niihin voidaan parhaiten vaikuttaa. Toimenpiteitä on usein tehokkainta tehdä mahdollisimman lähellä ongelman alkulähdettä, ennen kuin kuormitus kulkeutuu veden mukana eteenpäin. Näin voidaan saavuttaa hyötyjä kustannustehokkaammin ja vähentää tarvetta raskaammille toimenpiteille myöhemmin.
Mitä voimme tehdä?
Vesiensuojelu on yhteistä työtä, ja siihen voi osallistua monella tavalla. Vesistöjen hyväksi voivat toimia niin asukkaat, maanomistajat, viljelijät ja metsänomistajat kuin osakaskunnat, yhdistykset, kunnat ja muut alueen toimijat. Vesiensuojelutoimet voivat olla pieniä arjen valintoja tai laajempia, usean toimijan yhteistyönä toteutettavia hankkeita.
Maanomistajat voivat esimerkiksi toteuttaa omilla alueillaan vesiensuojelu- ja vesienhallintatoimia. Osakaskunnat ja yhdistykset voivat puolestaan edistää vesistöjen kunnostusta ja tuoda yhteen alueen toimijoita. Monet suuremmat toimenpiteet vaativat yhteistyötä, suunnittelua ja rahoitusta.
Myös paikallistieto on tärkeää. Alueella asuvilla, maata omistavilla ja vesistöjä käyttävillä voi olla arvokasta tietoa esimerkiksi tulvivista tai kuivuvista paikoista, veden laadussa havaituista muutoksista tai kohteista, joissa kunnostukselle tai muille vesiensuojelutoimille voisi olla tarvetta.
Onko sinulla havainto tai idea Temmesjoen alueelta?
ACWA LIFE (Actions for Waters from Source to Sea) -hankkeessa parannetaan Suomen vesien tilaa maalta merelle kehittämällä valuma-aluesuunnittelua ja siihen perustuvia toimia. Kehitämme yhdessä maanomistajien ja muiden alueen toimijoiden kanssa kohteita ja ratkaisuja, joilla voidaan edistää vesiensuojelua ja vesienhallintaa.
Temmesjoen valuma-alue on yksi ACWA LIFE -hankkeen viidestä kehittämisalueesta. Alue edustaa Pohjois-Pohjanmaalle tyypillistä maa- ja metsätalousvaltaista jokialuetta, jossa vesien tilaan ja vesienhallintaan liittyvät muun muassa ravinne- ja kiintoainekuormitus, happamat sulfaattimaat sekä kuivatus-, kastelu- ja tulvasuojelutarpeet. Temmesjoen vesistö laskee Liminganlahteen, joka on Natura 2000 -alue ja kansainvälisesti arvokas lintuvesi. Koko valuma-alueella tehtävillä ratkaisuilla on siten merkitystä aina Liminganlahdelle saakka.
Jos olet huomannut esimerkiksi tulvivan tai kuivuvan paikan, muutoksia vesistössä tai kohteen, jossa vesiensuojelua tai kunnostusta voisi kehittää, ota yhteyttä hankkeen valuma-aluekoordinaattoriin. Myös muut ideat ja paikallistieto alueen vesistöistä ovat tervetulleita.
Blogin kirjoittaja Mari Lakela työskentelee ACWA LIFE -hankkeen valuma-aluekoordinaattorina Temmesjoen alueella. Työssään hän tarkastelee vesistöjä koko valuma-alueen näkökulmasta ja viihtyy myös vapaa-ajallaan veden äärellä ja luonnossa.
Euroopan unionin osarahoittama, projektinumero LIFE24-IPE-FI-ACWA LIFE. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet kuuluvat kuitenkin ainoastaan kirjoittajille eivätkä välttämättä heijasta Euroopan unionin tai CINEAn kantoja. Euroopan unionia tai myöntävää viranomaista ei voida pitää niistä vastuussa.
