Ruutikankaan ampumaurheilukeskus on valmistumassa, ja sen tavoitteena on tarjota huippuluokan olosuhteet kansainvälisille kilpailuille ja harjoitusleireille. Viime kuukausina on toteutettu kaksi selvitystä: Klue Oy:n kansainvälisiä ampumaurheilumatkailijoita koskeva kysely sekä elokuussa järjestettyjen kasa- ja siluettiammunnan EM- ja MC-kisojen (ECH2025) kävijäkysely. Selvitykset toteutettiin osana KV-Kiihdyttämö -hanketta. Tässä blogissa kerromme, mitä näistä opittiin.
Roolit ja vastuut Ruutikankaalla
Ruutikunnat Oy vastaa alueen infrastruktuurista. Se on Limingan ja Lumijoen kuntien sekä Raahen ja Oulun kaupungin omistama alustayhtiö, joka rakentaa, ylläpitää ja kehittää alueen infraa ja vuokraa sitä eri toimijoille. Oulun Seudun Ampumaurheilukeskus ry vastaa puolestaan alueen ampumatoiminnasta ja erilaisten ampumaurheilukilpailujen operoinnista. Kansainvälisten kilpailujen hakemisesta vastaavat ampumaseurat ja Suomen Ampumaurheiluliitto, ja kilpailutiedottaminen on aina järjestävän tahon vastuulla.
Miksi selvitykset tehtiin?
Selvitysten tavoitteena oli kerätä tietoa kansainvälisten ampumaurheilijoiden tarpeista sekä arvioida ECH2025-tapahtuman kokemuksia Ruutikankaalla. On tärkeää huomata, että kyselyjen vastaajamäärä jäi pieneksi – molempiin kyselyihin saatiin 20 vastausta. Niinpä tulokset antavat suuntaa, mutta eivät yksinään muodosta kattavaa kuvaa.
Miten selvitykset toteutettiin ja mitä kysyttiin?
Klue Oy:n selvitys kartoitti kansainvälisten ampumaurheilijoiden ja lajiliittojen näkemyksiä seuraavista aiheista:
- kilpailu- ja harjoituspaikan valintakriteerit (olosuhteet, saavutettavuus, kustannukset)
- majoitus- ja kuljetustarpeet
- harjoitusleirien kesto ja ajankohdat
- vapaa-ajan palveluiden merkitys
- tiedonhankintakanavat sekä Ruutikankaan vahvuudet ja haasteet
ECH2025-kävijäkysely keskittyi tapahtumakokemukseen ja matkailukäyttäytymiseen. Vastaajilta kysyttiin seuraavia asioita:
- rooli tapahtumassa ja kotimaa
- viipymä Suomessa ja majoituspaikka
- tyytyväisyys tapahtuman eri osa-alueisiin (rekisteröinti, viestintä, opasteet, ruokailu, turvallisuus)
- arvio Ruutikankaasta kilpailupaikkana
- käytetyt matkailu- ja ravintolapalvelut sekä kulutusarviot
- avoin palaute kehityskohteista
Keskeiset havainnot Klue Oy:n selvityksestä
Ampumaurheilijoiden mielestä keskeisimmät tekijät kisapaikkojen ja harjoitusleirien valinnassa ovat:
- Harjoitusolosuhteet ja fasiliteetit (4,55/5)
- Majoituksen etäisyys kisapaikasta (4,30/5)
- Hinta ja budjetti (4,05/5)
- Kulkuyhteydet (3,75/5)
Vastaajat arvioivat näiden asioiden tärkeyttä asteikolla ei lainkaan tärkeästä erittäin tärkeään. Mitä korkeammat pisteet teema sai, sitä tärkeämpi sen merkitys on valintakriteerinä.
Ruutikankaalla havaitut haasteet liittyivät sijaintiin pohjoisessa, lyhyeen kesäkauteen sekä majoitus- ja ravintolapalvelujen riittävään tarjontaan ampumaurheilukeskuksen läheisyydessä. Selvityksessä korostui, että kustannukset – erityisesti majoituksen ja ruokailun osalta – ovat merkittävä tekijä kilpailu- ja harjoituspaikan valinnassa. Vahvuuksiksi mainittiin sen sijaan monipuoliset radat, sijainti Oulun lentokentän lähellä, pohjoisen luonto ja vetovoima.
Klue Oy:n selvityksessä sisäampumamahdollisuudet ja valaistus nousivat esiin kehitystarpeina. Tuloksissa on kuitenkin huomioitava, että 20 prosenttia vastaajista edusti jousiammuntaa, jossa sisätilat ovat erityisen tärkeitä. Jousiampujat eivät ole Ruutikankaan käyttyjäryhmää, mutta havainto korostaa ympärivuotisuuden merkitystä myös ruutiaseampujien näkökulmasta.
ECH2025-kävijäkyselyn opit
Kasa- ja siluettiammunnan EM- ja MC-kisat kokosivat yhteen 255 kilpailijaa yli 20 eri maasta. Kyselyyn vastasi 20 henkilöä, joten tulokset ovat suuntaa-antavia, mutta antavat arvokasta tietoa kehittämistyöhön.
Kokonaisarvosana tapahtumalle oli 4,1 asteikolla 1–5. Parhaat arviot koskivat rekisteröintiä (pisteet 4,7), turvallisuutta (4,5) sekä kuljetuksia ja sijaintia (4,6). Kehityskohteeksi muodostuivat opasteet ja info (3,9), ruokailun monipuolisuus (3,6) ja muut tilat (3,7). Vastaajista 45 prosenttia piti Ruutikangasta erinomaisena kilpailupaikkana, 35 prosenttia hyvänä ja 20 prosenttia kohtuullisena.
Missä ECH-kisaajat majoittuivat ja kuinka kauan viivyttiin?
Vastaajista 65 prosenttia yöpyi Oulussa, 20 prosenttia Limingassa ja loput muualla lähialueilla.
Yleisimmät viipymät Suomessa:
- 40 prosenttia viipyi 10–14 päivää
- 20 prosenttia viipyi 8–10 päivää
- 20 prosenttia viipyi 1–7 päivää
Tämä kertoo, että tapahtumavieraat viettivät alueella keskimäärin yli viikon, mikä lisää ampumakeskusalueen matkailullista merkitystä.
Matkailu ja kulutus
Kysely paljasti, että tapahtumavieraat käyttivät monipuolisesti paikallisia palveluja. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta käytti paikallisia ruokapalveluja. 45 prosenttia shoppaili ja 35 prosenttia vieraili muissa kaupungeissa. Vastaajista neljännes vieraili museoissa, historiallisissa kohteissa tai konserteissa, kun taas luontoreittejä ja kansallispuistoja hyödynsi viidennes. 15 prosenttia käytti hyvinvointipalveluita eli saunaa, kylpylää tai hierontaa ja saman verran osallistui paikalliseen iltaohjelmaan.
Yleisimmin alueella oli kulutettu 750–1500 euroa, mutta viidennes oli käyttänyt jopa yli 2000 euroa. Tämä summa ei sisällä matkaa ja majoitusta.
Selvitys kertoo, että tapahtumavieraat eivät ainoastaan osallistu kilpailuun, vaan myös hyödyntävät alueen palveluja laajasti. Matkailuyrityksille tämä on merkittävä mahdollisuus kehittää tarjontaa ja paketoida palveluja kilpailujen ja harjoitusleirien yhteyteen.
Ruutikankaan olosuhteet saivat paljon kiitosta erityisesti tilavuudesta ja turvallisuudesta, mutta palautteissa nousi esiin myös kehityskohteita. Useat vastaajat mainitsivat, että alueella oli vielä viimeistelytöitä kesken, ja opasteita sekä juomavesipisteitä toivottiin lisää. Siluettiammunnan ratojen osalta esitettiin parannusehdotuksia kansainvälisten vaatimusten täyttämiseksi.
Mitä tämä tarkoittaa jatkossa?
Tulokset vahvistavat, että Ruutikankaalla on hyvät edellytykset kansainvälisiin tapahtumiin, mutta kehitystyötä tarvitaan erityisesti radan ja alueen rakentamiseksi valmiiksi sekä palveluiden monipuolistamiseksi (ravintolapalvelut, opasteet, info). Lisäksi tarvitaan yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa matkailupalvelujen kehittämiseksi.
Selvitykset ja kyselyt antavat arvokasta tietoa kehittämistyön tueksi, vaikka vastaajamäärät olivat pieniä. Ne osoittavat, että Ruutikangas on oikealla tiellä, mutta myös sen, että kansainvälisen kilpailukyvyn varmistaminen edellyttää jatkuvaa panostusta olosuhteisiin, palveluihin ja yhteistyöhön.
Kirjoittajana on KV-kiihdyttämö-hankkeen projektipäällikkö Viivi Korkiatupa. KV-kiihdyttämö -hanke on Limingan ja Lumijoen yhteishanke ja sitä rahoitetaan Maaseuturahastosta.
