Varhaiskasvatuksen laatu rakentuu monesta palasesta: toimivista rakenteista, pedagogisesta suunnitelmallisuudesta ja turvallisesta oppimisympäristöstä. Kuitenkin kaiken ytimessä ovat tekijät, joita ei voida korvata millään rakenteella tai menetelmällä – vuorovaikutus ja ihmissuhteet.
Tänä syksynä osallistuimme toisen kerran Karvin (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus) kansalliseen arviointiin varhaiskasvatuksen laadusta teemalla sensitiivinen vuorovaikutus ja ilmaisun taidot.
Arvioinnin tarkoituksena on pysähtyä pohtimaan omaa toimintaa, tunnistaa vahvuuksia ja kehittämiskohteita sekä vahvistaa yhteistä pedagogista ymmärrystä. Arvioinnin sisällön teemoina ovat vuorovaikutuksen myönteisyys ja läsnäolo, ristiriitatilanteiden ennakointi ja rajojen asettaminen sekä lapsen yksilöllinen ja sensitiivinen kohtaaminen.
Arvioinnin kysymyksistä nousee vahvasti esiin se, että sensitiivinen vuorovaikutus, eli läsnäolo ja herkkyys, ovat laadukkaan kasvatustyön perusta. Se tarkoittaa aikuisen kykyä havainnoida lapsen tunnetiloja, vastata niihin empaattisesti ja olla aidosti läsnä hetkessä. Vuorovaikutus on myönteistä, välittävää, kannustavaa ja hellää.
Arvioinnin kautta vahvistamme kasvattajien taitoa tunnistaa lapsen toiminnassa tai olemuksessa merkkejä, jotka ennakoivat ristiriitatilanteita sekä kykyä pysyä sensitiivisenä ja rauhallisena eikä provosoitua, vaikka lapset ilmentävät voimakkaasti tunteitaan tai käyttäytyvät haastavasti.
Ilmaisun taidot – sanatonta ja sanallista vuorovaikutusta
Varhaiskasvatuksessa lapsen ilmaisun taidot eivät tarkoita vain puhumista, vaan myös kehollista-, kuvallista- ja tunneilmaisua. Henkilökunta huomioi ryhmän kaikki lapset ja heillä on laaja ymmärrys siitä, miten lapsen oma ilmaisu voi näkyä leikin, liikkeen ja taiteen kautta.
Lapsen ilmaisua tulee paitsi havainnoida, myös tukea aktiivisesti. Tämä tarkoittaa aikuisen mallintamista, rohkaisevaa palautetta ja sitä, että lapsen ideat otetaan todesta. Kun lapsi kokee, että hänen ajatuksensa ovat arvokkaita, hänen osallisuutensa ja itsetuntonsa vahvistuvat. Henkilöstö toimii sensitiivisesti ja havaitsee lasten aloitteet sekä vastaa niihin lasten osallisuutta ja toimijuutta tukevalla tavalla.
Viime vuoden arvioinnin teemana oli leikin arviointi, jossa tehtiin lapsen maailma näkyväksi
Leikki on varhaiskasvatuksen sydän ja siksi sen arviointi on keskeinen osa laadun kehittämistä. Henkilökunnan tekemässä arvioinnissa pohdimme, miten aikuisen rooli leikissä toteutuu: ohjaammeko, havainnoimmeko ja osallistummeko?
Tuloksissa näkyi, että vahvuutenamme on leikin arvostus ja leikkirauhan turvaaminen. Kehittämisen paikkoja löytyi kuitenkin leikin dokumentoinnista, leikkiympäristöjen rakentumisessa sekä lapsen ja perheen osallistamisessa.
Kun leikkiä arvioidaan säännöllisesti ja siihen liittyviä havaintoja jaetaan tiimissä, pystytään paremmin tukemaan lasten sosiaalisia suhteita ja oppimista leikin kautta.
Arviointi kehittämisen välineenä
Henkilökunnan tekemät arvioinnit eivät ole vain laadun mittaamista, vaan ennen kaikkea yhteistä oppimista. Se auttaa tekemään näkyväksi sen, mikä usein jää arjen kiireessä piiloon: läsnäolon merkityksen, vuorovaikutuksen vivahteet sekä leikin syvän kasvatuksellisen arvon.
Sensitiivinen vuorovaikutus, ilmaisun taitojen tukeminen ja leikin ymmärtäminen eivät ole irrallisia teemoja, vaan ne kietoutuvat toisiinsa.
Kun aikuinen kohtaa lapsen aidosti ja antaa tilaa ilmaisulle ja leikille, varhaiskasvatuksen laatu ei ole vain hyvä – se on inhimillisesti merkityksellinen.
Arviointia käytännön tasolla
Tänä syksynä minulla on ollut ilo ja kunnia päästä kurkistamaan jokaiseen 3–5-vuotiaiden lasten ryhmän toimintaan. Olen päässyt mukaan liikunnan ja ulkoilun riemuihin, askartelujen, laulutuokioiden sekä lukuhetkien lumoihin ja lasten leikin ja mielikuvituksen maailmaan. Tämänkin kokemuksen perusteella voin jälleen todeta, että Limingassa varhaiskasvatuksen perustana on osaava, koulutettu ja motivoitunut henkilökunta. Varhaiskasvatusta toteutetaan laadukkaasti; lapsen kohtaaminen ja lapsen tarpeisiin vastaaminen on sensitiivistä ja läsnä olevaa. Leikki ja luovuus mahdollistetaan ja työtä tehdään suurella sydämellä, huumoria unohtamatta. Perheiden kanssa tehtävä yhteistyö koetaan tärkeäksi ja merkitykselliseksi.
Olen niin kiitollinen ja ylpeä koko varhaiskasvatuksen henkilökunnasta, mielestäni teette maailman tärkeintä työtä!
Kirjoittaja on varhaiskasvatusjohtaja Sari Supperi. Hänen lempileikkinsä varsinkin lastenlasten kanssa on ravintola- tai kahvilaleikki, jota voidaan ideoida ja laajentaa vaikka ulos ja jossa vain taivas on rajana!
