Tiedätkö sen tunteen, kun olet tulossa kipeäksi? Kurkkua karhentaa, pää tuntuu raskaalta ja keho pyytää lepoa. Silti päätät mennä töihin, koska tärkeä työtehtävä on kesken, kollegat ovat jo valmiiksi kuormittuneita, ja et halua “jättää muita pulaan”.
Päivä menee jotenkin, mutta seuraavana aamuna olo on selvästi huonompi. Lopulta kaadut sänkyyn useiksi päiviksi. Pahimmillaan ehdit siinä sivussa tartuttaa muutaman kollegan. Tämä on monille meistä tuttua.
Kun teemme töitä sairaana tai puolikuntoisena, kyseessä on ilmiö nimeltä presenteismi, ja sen taustalla vaikuttavat useat eri tekijät. Näitä ovat esimerkiksi sisäistetyt normit, jaksamisen ihannointi, organisaatiokulttuuri ja velvollisuuden tunne työyhteisöä kohtaan. Lisäksi taloudelliset tekijät, määräaikaisuudet, esihenkilöiden esimerkki sekä työterveyshuollon rajaukset voivat luoda painetta “selviytyä”. Myös henkilökohtaiset tekijät, kuten korkea vastuuntunto, perfektionismi ja oman jaksamisen sivuuttaminen vahvistavat taipumusta jatkaa työntekoa sairaana.
Ulospäin presenteismi voi näyttää tunnollisuudelta, mutta käytännössä se kuluttaa sekä työntekijää että työyhteisöä.
Presenteismin näkymätön kustannus
Presenteismi jää helposti varjoon, koska se ei näy poissaolotilastoissa. Silti sen taloudellinen vaikutus on yhtä suuri tai suurempi kuin sairauspoissaolojen. Työelämän, terveyden ja tuottavuuden kehitystä seuraavan kansainvälisen talousyhteistyöjärjestö OECD:n mukaan kroonisiin sairauksiin liittyvän presenteismin tuottavuuskustannukset ovat keskimäärin 2–3 kertaiset sairauspoissaoloihin verrattuna.
Tuore suomalainen tutkimus (Svärd ym., 2025) osoittaa lisäksi, että kuormittavat työolosuhteet lisäävät sekä sairauspoissaoloja että presenteismipäiviä. Erityisesti psyykkisesti kuormittava työ lisäsi presenteismiä merkittävästi, mikä vahvistaa käsitystä siitä, että työolosuhteet vaikuttavat suoraan työssä sinnittelyyn ja sen kustannuksiin. Tulokset myös osoittavat, että työolosuhteiden parantaminen, erityisesti henkisen kuorman keventäminen, voisi selvästi vähentää työpoissaoloja ja parantaa työntekijöiden hyvinvointia.
Mistä presenteismin kustannukset syntyvät?
• Tuottavuuden laskusta ja virheistä – työteho voi laskea jopa 30 prosenttia.
• Kuormituksen siirtymisestä muille – kollegat paikkaavat.
• Työkyvyttömyyden riskin kasvusta – tutkimusten mukaan pitkittynyt presenteismi ennakoi uupumusta, pitkiä sairauspoissaoloja ja lisää riskiä ennenaikaiselle työkyvyttömyydelle.
Presenteismi ei siis ole vain yksilön “ongelma”, vaan organisatorinen ja kulttuurinen ilmiö.
Miksi naistyypillisten oireiden presenteismistä pitäisi olla kiinnostunut?
Hankkeemme tuoreet alkukartoitustuskyselytulokset osoittavat, että presenteismi on arkipäivää erityisesti naisilla. Kyselymme tulosten mukaan naiset tulivat töihin naistyypillisistä oireista huolimatta keskimäärin 10 päivänä puolen vuoden aikana.
Vain 5 prosenttia ilmoitti poissaoloja naisterveyden syistä, vaikka kolme neljästä kertoi oireiden vaikuttavan työhön ja lähes kolmannes koki vaikutuksen merkittäväksi. Tämä tarkoittaa, että valtaosa naisista jatkaa työntekoa vajaakuntoisena, usein siksi että:
- aiheeseen liittyy stigmaa (53 prosenttia),
- kokemuksista ei ole helppo puhua esihenkilölle (31 prosenttia),
- esihenkilöillä ei ole riittäviä valmiuksia tukea (49 prosenttia), ja he itse toivovat lisäkoulutusta (64 prosenttia)
- ja työterveyden palveluissa on rajauksia, jotka voivat jättää naistyypilliset oireet tuen ulkopuolelle.
Nämä luvut alkukartoituskyselystämme tekevät presenteismistä näkyvän ja osoittavat, että oireista huolimatta töihin tuleminen ei ole ainoastaan yksilön valinta, vaan seurausta rakenteista, normeista ja tuen puutteesta.
Laajempi tutkimus myös vahvistaa, että yhteys naisterveyden ja työkyvyn välillä on merkittävä, mutta työelämässä aliarvostettu. Esimerkiksi vaihdevuodet, endometrioosi ja PCOS eivät ole marginaalisia ilmiöitä, vaan yleisiä ja työkykyyn olennaisesti vaikuttavia oirekokonaisuuksia.
- Vaihdevuodet koskettavat elämänsä aikana käytännössä jokaista syntymässä naiseksi määriteltyä henkilöä. Oireita voivat olla esimerkiksi univaikeudet, keskittymisvaikeudet, nivelkivut, kuumat aallot ja mielialan vaihtelut, ja ne voivat heikentää palautumista ja työtehoa.
Käypä hoito -suosituksen mukaan jopa 40 prosenttia kokee oireiden haittaavan työntekoa. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kohtalaiset–vakavat oireet voivat laskea tuottavuutta 6–10 prosentilla. Hankekuntiemme naisista yli puolet raportoi kokevansa vaihdevuosioireita.
- Tutkimusten mukaan noin 10 prosenttia naisista sairastaa endometrioosia, ja heillä on keskimäärin noin 10 sairauspoissaolopäivää enemmän kahden vuoden aikana. Samalla he ovat hyvin sitoutuneita työhön, mikä näkyy usein presenteismin lisääntymisenä.
Hankekunnissamme endometrioosi diagnoosi oli 10,5 prosentilla vastanneista naisista, minkä lisäksi 2,7 prosenttia vastaajista arvioi itse sairastavansa endometrioosia.
- PCOS: tutkimusten mukaan 10–15 prosenttia naisista sairastaa PCOS-oireyhtymää ja PCOS:ää sairastavilla on jopa 35 prosenttia suurempi sairastavuus ja noin 30 lisäpoissaolopäivää kahden vuoden aikana verrokkeihin verrattuna. PCOS:n liitännäissairauksia ovat esimerkiksi tyypin 2 diabetes, unihäiriöt, masennus ja ahdistuneisuus, kohonnut verenpaine sekä metabolinen oireyhtymä.
Hankekunnissamme PCOS diagnosoitujen osuus oli 7 prosenttia – itse diagnosoitujen osuus 2,4 prosenttia vastaajista.
- Kyselymme tuloksissa näkyy myös, että kuukautiskivut ja runsaat kuukautiset ovat erittäin yleisiä: 83 prosenttia naisista on kärsinyt kuukautiskivuista ja 67 prosenttia runsaista kuukautisista. Näistä oireista monet eivät näy poissaoloina, mutta heijastuvat arjen jaksamiseen ja työtehoon.
Tulokset siis osoittavat, että naistyypilliset oireet vaikuttavat työkykyyn laajemmin kuin pelkät poissaolot antavat ymmärtää. Kyse on merkittävästä työkykyriskistä ja tuottavuushaasteesta, joka koskettaa suurta osaa kuntiemme työvoimasta.
Ennaltaehkäisy on investointi, ei lisäkulu
Työhyvinvoinnin rakentajat -hankkeessa tarkastelemme työkykyä pitkän aikavälin investointina. Kun esimerkiksi vaihdevuosioireet, endometrioosi tai PCOS tunnistetaan ajoissa ja työntekijän työkykyä tuetaan, voidaan välttää presenteismi, pitkät poissaolot, kalliit kuntoutukset ja työkyvyn heikkeneminen, joka voi pahimmillaan johtaa ennenaikaiseen työurien katkeamiseen. Varhainen tuki suuntaa kustannukset sinne, missä niillä on suurin vaikutus.
Lopuksi
Keskustelussa esiintyy myös joskus huolta siitä, että naiset olisivat hankkeemme myötä poissa töistä “tavallisten kuukautisten” takia tai, että poissaolojen kynnys muutoin madaltuisi, kun puhumme tästä teemasta. Kyselymme tai muu tutkimustieto ei tue tätä väitettä. Naiset eivät ole poissa, vaan tulevat töihin oireista huolimatta. Ja tämä maksaa työnantajille, kuten olemme tässä kirjoituksessa asiaa avanneet. Juuri tässä työterveyshuollolla ja esihenkilötyöllä on tärkeä rooli: oikea-aikainen tuki ja osaaminen voivat helpottaa oireita, vähentää sinnittelyä ja vahvistaa työkykyä. Tähän kehittämistarpeeseen Työhyvinvoinnin rakentajat-hankkeemme vastaa.
Presenteismin vähentäminen ei siis tarkoita, että ihmiset olisivat useammin poissa töistä, vaan sitä, että he ovat paremmassa kunnossa silloin, kun ovat töissä. Tämä on tutkimusperustaista työkykyjohtamista, jossa oikea-aikainen tuki ehkäisee sekä taloudellisia menetyksiä että inhimillistä kuormitusta. Se on investointi, joka hyödyttää yhtä aikaa työnantajaa, työntekijöitä ja koko työyhteisöä.
Lopulta yksi kysymys ratkaisee kaiken: Rakennammeko kulttuurin, jossa ihmiset sinnittelevät, vai kulttuurin, jossa he voivat hyvin ja voivat myös tehdä työnsä hyvin?
Kirjoittajat Hanna Ikonen ja Kaisa Salmu toimivat työhyvinvointikoordinaattoreina Työhyvinvoinnin rakentajat -hankkeessa. Hanke on Limingan, Iin, Utajärven ja Vaalan kuntien yhteinen kehittämishanke, joka keskittyy kuntatyöntekijöiden työkyvyn ja -hyvinvoinnin parantamiseen erityisesti aivoterveyden, liikkumisen ja naiserityisyyden näkökulmista. Hanke saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta (ESR+), ja rahoittajana toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.
Lähteitä:
OECD (2022). Promoting Health and Well-being at Work. https://www.oecd.org/content/dam/oecd/en/publications/support-materials/2022/11/promoting-health-and-well-being-at-work_ce16d7cd/Promoting-Health-and-Well-being-at-Work-Policy-Brief.pdf
Käypä hoito- suositukset vaihdevuosista (2025)
https://www.kaypahoito.fi/xmedia/khp/khp00143.pdf
Svärd, A., Kalima, M.-L., Vänni, K., Roos, E., Salmela, J. & Lallukka, T. (2025). Associations between working conditions, sickness absence and sickness presenteeism in Finland.
