Limingan kunnan varhaiskasvatuksessa on panostettu kuluvalla toimintakaudella erityisesti tuettuun leikkiin ja leikkiympäristöihin. Vuosi sitten keväällä koko henkilöstö osallistui Annele Wimanin koulutukseen liittyen leikin merkitykseen varhaiskasvatuksessa. Leikkiessä lapsi oppii uutta, kertaa jo opittua, harjoittelee sosiaalisia taitoja, kehittää motoriikkaa ja sanavarastoa. Leikki on varhaiskasvatuksen ydin, sen supervoima!
Tällä toimintakaudella jokaisessa Limingan varhaiskasvatuksen- ja esiopetuksen ryhmässä on panostettu leikin sisältöön ja leikkiympäristöjen rakentamiseen. Niitä on luotu yhdessä lasten kanssa ideoiden ja toteuttaen. Näitä upeita leikkipaikkoja päästään ihastelemaan toukokuun juttusarjassa Leikit lentoon Limingassa. Joka tiistai 6.5.–3.6.2025 julkaistaan uusi artikkeli, jossa esitellään varhaiskasvatusyksiköiden luovia leikkiympäristöjä ja avataan leikkiin liittyvää pedagogiikkaa eri näkökulmista.
Positiivista pedagogiikkaa Aapin päiväkodilla
Aapin päiväkodilla, Auroran tuvassa on kotileikkiympäristö päivittäin käytössä sekä yksittäisten lasten että eri kokoisten ryhmien kanssa. Tila muokkautuu aina lasten kiinnostuksen mukaan. Aikuinen on yleensä mukana tukemassa ja rikastamassa leikkiä. Lapsille tuttu ja mieluinen leikki mahdollistaa monenlaiset oppimiskokemukset.
Vuorovaikutus lasten kesken sekä lasten ja aikuisten välillä on kotileikin ympärillä toimintakauden mittaan monipuolistunut valtavasti. On opittu paljon uusia sanoja, harjoiteltu vuorovaikutuksellista keskustelua ja oman vuoron odottamista. Positiivinen pedagogiikka on kotileikissä näkynyt positiivisena vahvistamisena ja yhteisistä onnistumisista iloitsemisena. Positiivinen pedagogiikka keskittyy ennen kaikkea jokaisen lapsen yksilöllisyyden ja hyvän huomioimiseen.
Kotileikki on helposti kytkettävissä varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin pedagogisesti laaja-alaisen osaamisen kautta. Sen avulla harjoitellaan itsestä huolehtimisen ja arjen taitoja. Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla. Tämä näkyy kotileikeissä siten, että lapset oppivat paitsi tietoja esimerkiksi eri ruokien tai keittiövälineiden nimistä, myös ymmärtämään syy-seuraussuhteita aikuisen reagoidessa vaikkapa lapsen tarjoamaan kuumaan kahviin.
Hyvien käytöstapojen opettelu siirtyy leikistä luontevasti myös muuhun arkeen. Kun kotileikissä harjoitellaan sanomaan kiitos ja ole hyvä, on niiden muistaminen myös omissa ruokailuhetkissä helpompaa. Leikissä pohditaan esimerkiksi kysymyksiä, saanko ottaa leluja toisen kädestä, saanko rikkoa toisen rakentamaa leikkiä, maltanko odottaa omaa vuoroani. Myönteisen palautteen saaminen on tärkeää lapsen oppimisen, sekä minäkuvan ja itsetunnon kehittymisen kannalta. Positiivinen palaute ja kannustus vahvistavat lapsen uskoa omiin kykyihinsä ja helpottavat näin ollen myös tulevaisuudessa uusien taitojen oppimista. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea näiden ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan leikissä lapsilla on mahdollisuus käyttää mielikuvitustaan ja luovuuttaan, kokeilla yhdessä ideoitaan ja tutkia maailmaa. Leikki on lapselle luontainen tapa toimia: lapsi hakeutuu leikin äärelle kuin itsestään. Yhdessä tekeminen ja osallisuuden kokemukset vahvistavat yhteisöä, minkä vuoksi yhteinen, aikuisen tukema ja rikastama leikki on tärkeä laadukkaan varhaiskasvatuksen kulmakivi.
Leikkien tutuista paikoista vaikka viidakkoon asti
Aapin päiväkodilla, Aapon tuvassa on kuluneella kaudella leikitty muun muassa nallesairaalaa ja kampaamoleikkejä. Lelukuvastoa selatessa syttyi idea kampaamoleikistä, johon toivottiin tarvikkeita. Kampaamoleikki aloitettiin tutustumalla kampaamon välineisiin ja asiakaspalvelussa päästiin harjoittelemaan sosiaalisia- ja vuorovaikutustaitoja.
Leikkiympäristö mahdollistaa toiminnan heti ja luo mielikuvia, mitä tässä ympäristössä voi tehdä. Leikkiessä lapset tykkäävät, kun voivat tuntea astuvansa oikeasti sisälle leikkiin, tässä tapauksessa nallesairaalaan tai kampaamoon. Kotoa lähdetään kampaamoon ja kampaamosta kaupan kautta kotiin. Aikuisetkin ovat päässeet nautiskelemaan hoidoista tähän kampaamoon!
– Laitetaanko pinkkiä ja kiharaa? kyselee asiakkaaltaan kampaaja Helli Nissilä.
Oppiakseen uusia asioita ja taitoja lasten on luotettava kykyihinsä. Lapsen myönteistä käsitystä itsestään oppijana rakentavat epäonnistumisia salliva oppimisympäristö sekä rohkaiseva, oikeudenmukainen ja kannustava vuorovaikutus. Myönteiset tunteet kuten, iloisuus ja luovuus edistävät lapsen oppimista.
Kampaamossa asiakkaan yllättää yskä, jota hän tottakai välittömästi pahoittelee. Kampaaja Iiris Perätalo laskee kätensä asiakkaan olkapäälle ja toteaa rauhallisesti:
– Kyllä meillä saa yskiä.
Hymyillen kampaaja lähtee kahville ja jättää asiakkaan värit päässä odottamaan.
Marian tuvalle puolestaan on kevään aikana ryhmän sisätiloihin somistettu viidakko yhdessä lasten kanssa! Somistamisessa on hyödynnetty paljon kierrätysmateriaaleja. Lapset ovat olleet mukana askartelemassa erilaisia viidakon eläimiä, puita ja köynnöksiä. Kokonaisuudessaan Marian tuvalla pedagogista toimintaa on sovellettu laajalti viidakkoteeman mukaiseksi.
– Tykkään puuhailla teltassa. Leikin magneeteilla ja rakennan niillä kotia mun otuksille. Minä olin tekemässä norsua ja kirahvia, kertoo Emilia Tervakangas.
– Viidakossa on ollut ihan kivaa. Teltassa ja laavukankaan alla on kivaa lukea. Siellä majassa on tosi kivaa, selittää Kalle Mansikka.
– Me ollaan maalattu norsun korvat. Se oli kivaa. Me ollaan tehty myös hämähäkkejä ja papukaijoja. Harjoittelimme myös pöllö ja leijona -esitystä, jatkaa Vilho Mansikka.
Ryhmän arjen pyöriessä viidakossa, empaattisia tekoja ja onnistumisia on huomioitu pienillä viidakon eläinaiheisilla tarrapalkinnoilla. Positiivinen palaute, kannustaminen ja hyvän huomaaminen kuuluvat varhaiskasvatuksen arkeen ja leikit lennättävät päivittäin lähelle tai kauas maailmalle!
