Limingan kunta osallistui Oulun kaupungin työterveyshuollon kilpailutukseen keväällä 2025, ja samalla kunta nosti mukaan kilpailutukseen myös työkykyyn vaikuttavat naisterveydelliset asiat. Uusi työterveystoimija aloitti palvelun 1.6.2025, ja siitä lähtien Limingan kunnan työntekijät ovat voineet hakea työterveydestä apua myös naisterveyden haasteisiin.
Ratkaisu on julkisten työnantajien keskuudessa melko poikkeuksellinen, vaikka kunta-alan työntekijöistä 76 prosenttia on naisia ja tutkimuksissa on ilmennyt, että sairauspoissaolot ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä. Mikä sai Limingan lisäämään naistyypillisten sairauksien ja oireiden hoidon työterveyssopimukseen?
– Työntekijöistämme yli 80 prosenttia on naisia. Työterveyden kilpailutus osui saumaan, jossa meillä oli tuoreessa muistissa Työhyvinvoinnin rakentajat -hankkeen valmisteluvaiheessa vastaan tulleet tutkimukset. Niiden mukaan naisten työkykyisyyden alenemiseen liittyy useita riskikohtia, mutta samaan aikaan naisten terveyteen liittyviä haasteita ei ole juuri huomioitu osana työkyvyn muodostumista, taustoittaa Limingan kunnan henkilöstö- ja hyvinvointijohtaja Eliisa Tornberg.
Tiedossa on, että diagnoosin saaminen on monen gynekologisen sairauden kohdalla vuosien mittainen prosessi, mutta kaikilla ei ole resursseja vauhdittaa etenemistä hoitopolulla yksityisen terveydenhuollon kautta. Niinpä työterveyshuollon hyödyntäminen myös naistyypillisten sairauksien hoidossa on merkittävä parannus.
Naisterveyden puutteellinen ymmärtäminen vaikeuttaa kokonaiskuvan rakentamista
Työhyvinvoinnin rakentajat -hankkeen valmisteluvaiheessa kävi selväksi, että omailmoituspoissaoloissa naistyypilliset oireet eivät juuri näy. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö näiden syiden vuoksi oltaisi töistä pois.
– Poissaolon syyksi saatetaan antaa häveliäisyyssyistä vaikkapa kuume tai päänsärky, vaikka todellinen syy olisi aivan toinen. Oma ryhmänsä ovat työntekijät, jotka tulevat kovistakin kivuista tai oireista huolimatta töihin, koska eivät rohkene olla näiden naistyypillisten oireiden vuoksi poissa, kertoo työhyvinvointikoordinaattori Kaisa Salmu.
Oireiden peittely ja poissaolojen naamiointi on kuitenkin karhunpalvelus sekä oireista kärsiville itselleen että työnantajalle. Seurauksena on, että oireet ja sairaudet jäävät hoitamatta, työhyvinvointi voi alentua merkittävästi ja työnantajalta häviää tärkeää työpanosta.
– Hankkeen tavoitteena on saada erilaisten naisterveyteen liittyvien poissaolojen syyt näkyviksi avoimen puheeksi oton ja esilletuonnin kautta. Haluamme yhdessä työterveyshuollon kanssa löytää ratkaisuja, joilla tuetaan oireista kärsivien työkykyä esimerkiksi naistyypillisten oireiden paremman tunnistamisen, hoitamisen tai hoitoon ohjauksen sekä työn muokkaamisen kautta. Työn muokkaus tarkoittaa niitä työpaikan toimia, joilla työ, työprosessi ja työympäristö saadaan vastaamaan työntekijöiden työkykyä.
Oireet vaihtelevat iän mukaan
Naiserityiset terveydelliset ongelmat vaihtelevat eri ikävaiheittain. Työnantajien kannattaisi olla nykyistä paremmin kartalla mahdollisista työterveyttä uhkaavista oireista ja sairauksista. Työhyvinvoinnin rakentajat -hanke vastaa tähän tarpeeseen. Tukea ja asiantuntijuutta kehittämistyöhön saadaan hankekumppaneina toimivilta Oulun yliopistolta ja Työterveyslaitokselta.
– Hankkeen keskeinen tarve on lisätä naisterveyteen liittyvää ymmärrystä, etenkin yhdistettynä työkykyyn. Tämä käsittää naisten oman tietoisuuden lisäämisen, esihenkilöiden osaamisen kasvattamisen sekä erilaisten toimintamallien kehittämisen paitsi kuntien sisälle, mutta myös työterveysrajapintaan. Oleellista on kehittää kuntien toiminta- ja keskustelukulttuuria naisterveyttä ymmärtäväksi ja arvostavaksi, Tornberg summaa.
Yleisiä naisten terveyteen vaikuttavia ongelmia ovat kuukautiskivut ja endometrioosi (esiintyvyys 10 prosenttia), munasarjojen monirakkulaoireyhtymä eli PCOS ( 14 prosenttia), vuotohäiriöt (14 prosenttia), sekä lantionpohjan toimintahäiriöt (laskeumat 15 prosenttia, virtsankarkailu 28 prosenttia).
– Olemme selvittäneet pohjoissuomalaisessa väestötason tutkimusaineistoissa naisten terveysongelmien aiheuttamaa työkyvyn heikkenemistä, sairauspoissaoloja sekä ennenaikaista eläköitymistä. Tuloksena todettiin, että esimerkiksi endometrioosi johti keskimäärin 10 päivän ja PCOS 16 päivän työpanoksen menetykseen vuodessa. Lisäksi tutkimuksissa todettiin PCOS:aan liittyvän sairauskuorman johtavan alentuneeseen työkykyyn ja lisääntyneisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin jo 40 ikävuoden jälkeen, kertoo Oulun yliopiston naisten tautien ja synnytysten professori Terhi Piltonen.
Raskauteen liittyy niin ikään yleisiä oireita, jotka vaikuttavat selkeästi työtehokkuuteen ja -kykyyn. Esimerkkinä raskauspahoinvointi, josta kärsii alkuraskaudesta jopa 88 prosenttia odottajista. Myös vaihdevuosioireet voivat olla hyvin kuormittavia ja niiden kesto voi olla jopa yli 10 vuotta. Yksilön työhyvinvoinnin ja -kyvyn ylläpitämisen kannalta olisi todella tärkeää saada oireisiin oikea-aikainen diagnoosi sekä toimiva hoito. Vaihdevuosiin saatiin tuoreeltaan ensimmäinen kansallinen hoitosuositus, jonka mukaan työterveys- tai yleislääkäri voi aloittaa vaihdevuosien hoidon yleensä ilman gynekologin kannanottoa.
– Hankkeen kehittämistyö on hyvinkin vasta alkuvaiheessa, mutta työntekijöiden keskuudessa vastaanotto on ollut innostunut, ja on koettu tärkeäksi, että työnantaja haluaa huolehtia työntekijöiden hyvinvoinnista myös työkykyyn vaikuttavissa naisterveyden asioissa, Salmu iloitsee.
Tavoitteena on rakentaa naisterveyden osalta toimintamalli, joka on laajasti monistettavissa suomalaisiin kuntiin ja myös yrityksiin. Onnistuessaan hankkeen uutuusarvo on kansallisesti merkittävä, ja se voi olla osaltaan kehittämässä eteenpäin naisten työelämäosallisuutta ja tasa-arvoa työelämässä.
Limingan kunnan hallinnoima Työhyvinvoinnin rakentajat -hanke on saanut rahoituksen Euroopan sosiaalirahastosta (ESR+). Limingan ohella hankkeessa ovat mukana Iin, Utajärven ja Vaalan kunnat, minkä lisäksi Työterveyslaitos sekä Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan naistentaudit ja synnytykset toteuttavat hankkeessa omat osahankkeensa.
