Limingan kunta sijoittui 18. sijalle, kun Manner-Suomen kuntien sosiaalista yhdenvertaisuutta vertailtiin keskenään. Selvityksen laatiminen liittyi hallitusohjelmassa mukana olleeseen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen, joka keskeytyi sittemmin.
Selvityksen on koonnuti johtaja Eero Laesterä Finnish Consulting Groupista FCG:stä. Hänen mukaansa sosiaalinen oikeudenmukaisuus kuvaa tietynlaista onnellisuutta kunnassa ja sitä, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet terveyteen, hyvinvointiin tai vapaa-aikapalveluihin.
Tulosten mukaan Pedersöre on Suomen sosiaalisesti oikeudenmukaisin kunta. Limingan kahdeksastoista sija oli samalla Pohjois-Suomen korkein tulos. Pohjois-Pohjanmaan toiseksi korkeimpaan tulokseen ylsi Kempele, jonka sijoitus oli 27.
– Limingassa pyritään siihen, että kaikilla olisi asemasta ja varallisuudesta riippumatta monipuoliset ja yhtäläiset mahdollisuudet harrastamiseen ja hyvään turvalliseen elämään. Sijoitus 18. tilalle kertoo palveluista ja hyvän elämän edellytyksistä, kunnanjohtaja Pekka Rajala kommentoi selvitystulosta.
Turvallisuus ja työttömyystilanne nostavat sijoitusta
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus perustuu seitsemään eri muuttujaan, joita olivat vapaa-aika, terveys, tulotaso, asuminen, työttömyys, osallistuminen sekä turvallisuus.
Limingan tulos oli monissa tarkasteltavissa tilastoissa keskiarvoa parempi. Kuolleisuus ja pienituloisuusaste olivat esimerkiksi maan keskiarvoa pienemmät, ja osallistumista kuvaava äänestysaktiivisuus korkea. Toisaalta tilastojen perusteella liminkalaiset asuvat keskimääräistä ahtaammin.
Työttömyyttä koskeva tulos oli hyvä, mikä ei yllätä, jos on seurannut työ- ja elinkeinoministeriön kuukausittain julkaistavia työllisyystilastoja: Limingan työttömyysprosentti on usein Pohjois-Pohjanmaan paras.
Laesterän selvityksessä huomioitiin kuitenkin vain nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömien määrä. Pitkäaikaistyöttömien määrä on Limingassa selvästi valtakunnallista keskiarvoa alempi, mutta nuorisotyöttömyys on ollut myös meillä viime vuosina kasvussa valtakunnallisen trendin mukaisesti. Nuorten tilanteeseen tartutaan Limingan työllisyyspalveluissa kuitenkin aktiivisesti.
– Kohtaamme nuoret kasvokkain ja ohjaamme heidät omalle työelämäpolulleen. Moni työllisyyspalveluihin asiakkuuteen tuleva nuori lähtee etenemään kohti työelämää henkilökohtaisesti suunnitellun työkokeilun kautta. Sen tavoitteena voi olla tutustuminen työelämän pelisääntöihin tai oman opiskelumotivaation löytäminen sopivalle alalle. Liminkalaiset yrittäjät ovat mukavasti tarjonneet nuorille mahdollisuuksia päästä kokeilemaan erilaisia työtehtäviä, kertoo erityisesti nuorten kanssa työskentelevä työhönvalmentaja Eeva Sippola.
Liminka pärjäsi hienosti turvallisuutta koskevissa vertailuissa. Tarkastelussa hyödynnettiin poliisin tietoon tulleita omaisuus- ja väkivaltarikostilastoja sekä kouluterveyskyselyjen syrjintää koskevia tuloksia. Turvallisuutta koskeva tulos tukee viime vuosina kuntalaisilta saatuja havaintoja.
– Analytiikkayhtiö NayaDaya Analytics Oy toteutti huhtikuussa 2025 kyselyn, josta selvisi, että liminkalaisten kotikuntaansa kokema tyytyväisyys perustuu muun muassa rauhallisuuteen ja turvallisuuteen. Nämä kaksi adjektiivia olivat myös kirkkaasti suosituimmat vastaukset, kun pyysimme kuntalaisia antamaan kolme Liminkaa parhaiten kuvaavaa laatusanaa elinvoimaohjelman työstämisen yhteydessä, kertaa elinvoimajohtaja Teemu Haapala.
Alueellisen kehityksen tulos heikentyi, mutta on edelleen hyvä
Liminka saavutti aluekehittämiseen erikoistuneen konsulttitalo MDI:n alueellisen kehityksen EVP-indeksissä Pohjois-Pohjanmaan 6. sijan yhteispisteissä: elinvoimaa mittaavissa tuloksissa sijoitus oli 4. ja veto- ja pitovoimassa puolestaan 8. sija. Indeksi muodostetaan 20 muuttujasta, joita ovat muun muassa koulutustaso, yritystiheys, väestönmuutos ja valmistuneet asunnot.
Tulos on hyvä, mutta siitä huolimatta Limingan EVP-indeksi on heikentynyt vuosina 2020–2025. Veto- ja pitovoimaa kuvaavissa muuttujissa seurataan Limingan kannalta osin haastavia tilastoja. Esimerkiksi kesäasukkaiden määrä ja ulkomaalaistaustaisten osuus ovat Limingassa pienet. Korkea-asteen koulutuksen puute ja joukkoliikenteen nykytarjonta ajavat erityisesti nuoria pois Limingasta, mikä näkyy väkiluvun kehityksessä. Tulosta selittänee myös osin se, että kasvuvauhti on luonnollisesti tasaantunut viime vuosikymmenten hurjan tahdin jälkeen. Laakereille ei silti aiota jäädä lepäämään.
– Kyllä tavoitteemme on edelleen kuntastrategian mukaisesti hankkia Liminkaan lisää asukkaita ja työpaikkoja. Asuintonttimarkkinointiin on saatu tälle vuodelle erillinen budjetti ja selvitämme, millä tavoin kunta voisi tukea ja mahdollistaa uusien vuokra-asuntojen rakentumista Liminkaan, Haapala kertoo.
Tulevaisuuden veto- ja pitovoiman kannalta lähijunaliikenteen käynnistyminen nähdään erittäin merkittävänä asiana. Nopea yhteys Limingan kirkonkylän ja Tupoksen sekä Oulun keskustan välillä voi saada yhä useamman Oulussa opiskelevan tai sinne työllistyvän jäämään kuntaan.
