Limingan lapsiystävällisyyden kehittäminen jatkuu toisen kauden toimintasuunnitelman pohjalta. Liminka sai UNICEFin Lapsiystävällinen kunta (LYK) -tunnustuksen maaliskuussa 2024. Tunnustuksen saamisen jälkeen vedettiin hiukan henkeä, sillä valmistautuminen arviointiin oli iso rupeama. Lopulliseen toimintasuunnitelmaan, joka täydentyi kolmen vuoden aikana, kertyi yli 60 sivua. Kaikki tavoitteet saavutettiin ja valituissa mittareissa tapahtui yhden tai kahden pykälän tasonnousu.
Syksyllä 2024 alettiin valmistautua seuraavan toimintasuunnitelman työstämiseen. Tärkeimmän perustan toimintasuunnitelmalle luo lasten kuuleminen. Limingan kunnan viranhaltijoista koostuva LYK-rukkasryhmä työsti Limingan Lasten LYK-tiimiä kuullen Webropol-kyselyn, jossa kartoitettiin, mitkä asiat Limingassa ovat lasten mielestä hyvin ja mitä asioita pitää kehittää.
Kaikki 7−18-vuotiaat pääsivät osallistumaan Webropol-kyselyyn, jossa kartoitettiin Limingan lapsiystävällisyyden toteutumista. Kyselyyn saatiin 1 249 vastausta eli 54,3 prosenttia peruskoululaisista ja lukion 1. ja 2. vuosikurssin oppilaista. Varhaiskasvatuksen lapsia kuultiin ryhmittäin, niin että kustakin yksiköstä osallistui yksi 3−6-vuotiaiden ryhmä. Webropol-kyselyn vastaajista 13 prosenttia oli 1.−3.-luokkalaisia, 42 prosenttia 4.−6.-luokkalaisia, 29 prosenttia 7.−9.-luokkalaisia ja 16 prosenttia toisen asteen opiskelijoita. Lukiolaisten näkemyksiä on kuultu myös Helsinki Mission School to belong -ohjelmassa, jossa Limingan lukio on mukana.
Kolmen kärjessä kouluruoka, koulumatka ja koulun pihat
Kaikkien vastanneiden mukaan kolme parasta asiaa Limingassa ovat kouluruoka (37 prosenttia), koulumatkan kulkeminen (36 prosenttia) ja koulun piha (35 prosenttia). Hyvät harrastusmahdollisuudet on neljännellä sijalla 27 prosentin osuudella. Edellisen toimintasuunnitelmaprosessin aikaan kartoitetuissa lasten näkemyksissä tulivat esiin koulu- ja harrastusmatkojen turvallisuushaasteet liittyen esimerkiksi kevyen liikenteen väyliin ja valaistukseen. Kävelyn ja pyöräilyn väyliin on tehty paljon toimenpiteitä ensimmäisen toimintasuunnitelmakauden aikana, eivätkä liikkumiseen liittyvät haastekohdat enää nousseetkaan esille, kun lasten näkemyksi päivitettiin toista toimintasuunnitelmaa varten.
Webropol-kyselyssä kartoitettiin myös asioita, joita tulisi ottaa erityisesti huomioon kehittämistyön tavoitteiden ja toimenpiteiden suunnittelussa. Lasten näkemyksissä tuodaan eniten esille kiusaamiseen ja päihteiden käyttöön puuttumista. Lasten näkemyksissä oli 35 avovastausta, joissa pahoitellaan sitä, ettei kiusaamista oteta tarpeeksi vakavasti, ei tehdä riittävästi tai ei ollenkaan toimenpiteitä tai kerrotaan omasta kiusatuksi tulemisesta. Yläkoululaisten ja lukiolaisten kohdalla 35−38 prosenttia vastaajista toivoo päihteiden käyttöön (alkoholi, tupakka, nikotiinipussit ja vape) puuttumista ja noin 25 prosenttia odottaa, että kiusaamiseen puututaan tehokkaammin.
Myös yksinäisyyden kokemuksia tuodaan esiin kyselyssä. Lasten vastauksissa 12,8 prosenttia vastaajista kertoo, ettei harrasta, koska ei ole harrastuskaveria ja 13,2 prosenttia viettää vapaa-aikaansa pelaten tietokoneella, pelikonsolilla tai älypuhelimella. Nykytilan kartoituksessa on huomioitu muidenkin kyselyjen tuloksia. Vuoden 2023 kouluterveyskyselyssä 18 prosenttia lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista tunsi itsensä yksinäiseksi. School to belong -ohjelman kyselyssä haitallista yksinäisyyttä koki 9 prosenttia ja ulkopuolisuuden kokemuksia oli 10 prosentilla Limingan lukiolaisista.
Lasten näkemyksissä tuodaan eniten esille kiusaamiseen ja päihteiden käyttöön puuttumista.
Toiselle toimintakaudelle tavoitteeksi muun muassa positiivinen mielenterveys
Lasten kuulemisen perusteella kehittämistavoitteiksi valikoituivat kiusaamiseen puuttuminen ja lasten päihteettömyyden vahvistaminen lisäämällä päihdetietoutta niin lapsille kuin heidän huoltajilleenkin. Muut toimintasuunnitelmaan kirjatut tavoitteet perustuvat indikaattoreihin, joissa Limingassa ollaan alhaisella tasolla tai lapsenoikeusteemoihin, joita ei ollut ensimmäisessä toimintasuunnitelmassa.
Yhdeksi tavoitteeksi valikoitui erittäin ajankohtainen teema: Kunnassa lasten ja nuorten palveluissa edistetään systemaattisesti lasten ja nuorten positiivista mielenterveyttä eli mielen hyvinvointia sekä ennaltaehkäistään mielenterveyden ongelmia. Tavoitteistoon nousi myös osallisuustavoite, jonka mukaan lasten ja nuorten kanssa työskentelevät aikuiset ja lasten kasvuympäristöt edistävät lasten vertaissuhteita ja varmistavat, ettei yksikään lapsi jää yksin. Esihenkilöstöllä tulee olla tarvittava mielenterveysosaaminen lasten ja nuorten tukemiseksi. Seuraavina vuosina vahvistetaankin henkilökunnan mielenterveysosaamista. Yksi tavoitteista on kunnan viranhaltijoiden, työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja keskeisten sidosryhmien perehdyttäminen lapsen oikeuksiin. Lapsen oikeudet ovat osana kunnan perehdytysohjelmia.
Kolmanneksi indikaattoritavoitteeksi valikoitui: Lapset ja nuoret saavat tarvitsemaansa tukea matalalla kynnyksellä ja viiveettä. Yhteistyö kunnan eri toimijoiden välillä sekä hyvinvointialueen kanssa on toimivaa ja koordinoitua. Lapset ja nuoret ohjataan sujuvasti tarvittavan avun ja tuen piiriin.
Toimintasuunnitelmassa on myös yksi vapaavalintainen tavoite. Limingassa se on lapsiystävällisen viestinnän vahvistaminen. Vaikka viestinnän osalta Limingan indikaattoritulos on hyvää tasoa, pidetään viestintää niin tärkeänä osana lapsiystävällisyyden kehittämistä, että se halutaan pitää mukana myös toisen kauden toimintasuunnitelmassa.
Jokaista tavoitetta edistämään on kerätty pieni ryhmä, joka alkaa viedä eteenpäin kuhunkin tavoitteeseen liittyviä toimenpiteitä. Tavoitteiden edistymistä tarkastellaan seuraavan kerran UNICEFin väen kanssa alkuvuodesta 2026. Yhteistyö hyvinvointialueen ja lapsiystävällinen kunta toiminnan välillä on ollut vaikeaa monessa kunnassa. Limingan koordinaatioryhmään on saatu mukaan myös kolme Pohteen toimijaa, mistä Limingan LYK-koordinaatioryhmässä ollaan todella iloisia. Samoin Suomen UNICEFin vankkumaton tuki ja Limingan luottamushenkilöiden kiinnostus Lapsiystävällinen kunta -toimintaan saa kiitosta LYK-koordinaatioryhmältä.
Blogin kirjoittaja on Limingan kunnan sivistysjohtaja ja Lapsiystävällinen kunta -koordinaattori Päivi Mäki. Monialainen LYK-työ ja konkreettinen toiminta lasten arjen parantamiseksi on Mäen mielestä tervetullutta vaihtelua hallinnolliseen työhön, jota sivistysjohtajan tehtävässä on melko paljon.
