Työhyvinvoinnin rakentajat -hanke sai tänä vuonna kutsun SuomiAreenalle, Porissa järjestettävään yhteiskunnalliseen keskustelutapahtumaan. Hanke osallistui Korento ry:n järjestämään paneeliin, jossa pureuduttiin gynekologisten sairauksien huomioimiseen työelämässä. Aihe koskettaa laajasti työikäisiä naisia, ja sen tulisi olla avoimesti esillä myös työpaikoilla.
Korento ry:n paneelissa hanketta edustivat Limingan kunnan henkilöstö- ja hyvinvointijohtaja Eliisa Tornberg sekä Oulun yliopiston naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, professori Terhi Piltonen. Me hankkeen työhyvinvointikoordinaattorit, Kaisa Salmu ja Hanna Ikonen, suuntasimme Limingasta Poriin kannustamaan paneelin puhujia, mutta samalla hakemaan tuoreita näkökulmia ja kuulemaan, millaisia ratkaisuja SuomiAreenalla tarjottiin työelämän kehittämiseen.
Hanketyöntekijöiden aamuvarhainen juna starttasi keskiviikkona Oulusta klo 5.21 ja Porissa olimme puolen päivän aikoihin. Keskiviikkona ehdimme heti sukeltamaan ajankohtaisiin keskusteluihin lapsiystävällisestä yhteiskunnasta ja miesten roolista tasa-arvotyössä. Hankkeemme pyrkii osaltaan edistämään työn ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä tasa-arvoista työelämää eri sukupuolten välillä.
Gynekologiset sairaudet näkyväksi
Torstaina koitti matkan kohokohta, kun Korento ry:n paneeli avasi päivän Puuvillan lavalla. Saimme seurata mielenkiintoista keskustelua siitä, miten gynekologiset sairaudet vaikuttavat naisten työkykyyn ja miksi ilmiöstä puhutaan edelleen liian vähän. Paneelissa keskustelivat hankkeemme edustajien lisäksi Helsingin yliopiston Sairaiden valtakunta -hankkeen Salome Tuomaala-Özdemir, Korennon kokemustoimija Elina Kynnysmaa ja Korennon Sairaan hyvä työelämä -hankkeen koordinaattori Tiia Tuovinen. Keskustelua juonsi feministiaktivisti Rosa Meriläinen.
Paneelista tehtyihin nostoihin voit tutustua Limingan kunnan aiemmasta uutisesta, johon pääset tästä linkistä. Hanketyöntekijöiden mieleen jäi erityisesti, kuinka konkreettisilla arjen ratkaisuilla voidaan parantaa gynekologisten sairauksien kanssa elävien työhyvinvointia. Tärkeitä ovat esimerkiksi istumismukavuuden ja ergonomian huomioiminen työpisteillä: sähköpöytä, seisomisen mahdollisuus ja itselle sopiva tuolivaihtoehto auttavat asentojen vaihtelussa. Yhteisissä tiloissa, kuten kokoushuoneissa, olisi hyvä kiinnittää huomiota istumismukavuuteen ja tarjota mahdollisuus liikkumiseen. Taukotiloissa tulisi olla monipuolisia lepotilan vaihtoehtoja, kuten leposohvia tai tilaa oleskella lattialla. Riittävät wc-tilat lähellä työpistettä sekä kokousten tauottaminen ovat myös konkreettisia tapoja helpottaa gynekologisten sairauksien kanssa elävien arkea.
Konkreettisilla arjen ratkaisuilla, kuten huomioimalla istumismukavuuden ja ergonomian työpisteillä, voidaan parantaa gynekologisten sairauksien kanssa elävien työhyvinvointia.
Paneelissa tuotiin esiin, miten tärkeää olisi saada työelämään lisää ymmärrystä, tukea ja joustoja gynekologisten sairauksien kanssa eläville. Professori Terhi Piltonen avasi myös tieteellistä näkökulmaa naisten työkyvyn tukemiseen. Keskustelussa korostui erityisesti tarve avoimempaan ilmapiiriin ja konkreettisiin toimiin, jotta sairaudet eivät jää yksilön taakkana näkymättömiin.
Vaihdevuosioireet työelämässä pysyvät piilossa
Korennon paneelin jälkeen pääsimme kuulemaan keskustelua vaihdevuosien vaikutuksesta työkykyyn. Järjestäjinä toimivat Astellas Pharma ja Ahjo Communications osana kansainvälistä Terve!Areenaa.
Paneelissa muistutettiin, että Suomessa yli puoli miljoonaa työikäistä naista kokee vaihdevuosioireita, mutta niiden vaikutukset työkykyyn jäävät usein tunnistamatta ja hoitamatta. Tällä on myös laajempia seurauksia, sillä arvioiden mukaan vaihdevuosioireet aiheuttavat Suomelle vuosittain jopa 160 miljoonan euron tuottavuustappiot, jotka eivät näy virallisissa tilastoissa.
Arvioiden mukaan vaihdevuosioireet aiheuttavat Suomelle vuosittain jopa 160 miljoonan euron tuottavuustappiot, jotka eivät näy virallisissa tilastoissa.
Keskustelussa kerrottiin, että tällä hetkellä valmistelussa olevat vaihdevuosioireiden Käypä hoito -suositukset julkaistaan tulevana syksynä. Suositukset tarjoavat työterveyshuoltoon työkaluja vaihdevuosioireiden parempaan hoitoon. Lääkärinä ja kansanedustajana tunnettu Maarit Castrén toi esiin, miten aihe on noussut myös poliittiseen keskusteluun eduskunnassa. Ehkäpä tämä on merkki siitä, että asenteet alkavat vihdoin muuttua ja vaihdevuosioireista kärsivät naiset saavat myös työelämässä parempaa tukea oireisiinsa.
Nuorten työuupumus työurien alussa
Iltapäivällä seurasimme paneelia nuorten työuupumuksesta, jonka järjesti Lääkärikeskus Aava ja Ahjo Communications. Keskustelussa todettiin karu tilanne: nuorten, erityisesti naisten, työuupumus on viime vuosina kaksinkertaistunut, ja yhä useampi uupuu jo uransa alkuvaiheessa.
Keskustelussa korostettiin inhimillisen johtamisen, riittävän perehdytyksen ja nuorten tarpeiden huomioinnin merkitystä. Hyvän ensikokemuksen työelämästä tulisi olla normi, sillä muuten vaarana on, että nuorten työurat katkeavat jo ennen kunnollista alkua.
Neuromonimuotoisuus työelämässä
Päivän päätteeksi seurasimme vielä Silta-Valmennusyhdistyksen järjestämää keskustelua neuromonimuotoisuudesta työelämässä. Asiantuntijapsykologi Julia Sangervo (Mieli ry) muistutti, että diagnoosien taakse kätkeytyy ennen kaikkea yksilöllisyyttä ja erilaisia vahvuuksia. Piki Rantanen, luovan alan moniammattilainen, haastoi pohtimaan normeja vuorovaikutuksessa. Tarvitseeko kaikkien aina katsoa silmiin keskustellessa? Voisimmeko hyväksyä, että työelämässä on monenlaisia tapoja olla, vuorovaikuttaa ja tehdä työtä? Samalla meidän tulisi rohkeasti haastaa käsityksiä siitä, millainen on ‘hyvä työntekijä’. Työelämässä tulisi olla tilaa erilaisille vahvuuksille, toimintatavoille ja osallistumisen muodoille.
Jukka Mikkonen (Unicus Oy) puolestaan kertoi, kuinka heidän yrityksensä on rakentanut liiketoimintaa, jossa hyödynnetään erityisesti autismikirjon henkilöiden vahvuuksia. Samalla Mikkonen muistutti, että kansainvälisesti menestyvät organisaatiot muokkaavat jo rekrytointiprosessejaan, jotta neuromonimuotoisten työntekijöiden potentiaali saadaan esiin ja heidät nähdään todellisena kilpailuetuna. Neuromonimuotoisuuden teemat koskettavat myös omaa hankettamme osana aivoterveyden edistämisen kokonaisuutta. Hankkeessa selvitämme miten rakentaa työympäristöjä ja työyhteisöjä, joissa jokaisen vahvuudet voivat tulla näkyväksi ja jokainen voi hyvin, diagnoosista riippumatta.
Tavoitteena työelämä, jossa jokainen voi olla oma itsensä
Kaikkia seuraamiamme keskusteluja yhdisti ajatus työelämästä, jossa jokainen voi olla kokonainen omine vahvuuksineen ja haasteineen. Olivatpa haasteet gynekologisia sairauksia, perhe-elämän kuormitustekijöitä, vaihdevuosioireita, uupumusta tai neuromonimuotoisuuteen liittyviä tarpeita työn muokkaukselle, jokaisella tulisi olla oikeus tulla nähdyksi, kuulluksi ja tuetuksi työssä. Hankkeemme tavoitteena onkin rakentaa työyhteisöjä, joissa hyvinvointi, avoimuus ja yksilölliset tarpeet huomioidaan osana työelämää ja työkyvyn johtamista.
Paneelien ulkopuolella pääsimme käymään merkityksellisiä keskusteluja ja luomaan tärkeitä kontakteja, jotka tukevat hankettamme jatkossa. Onnistuimme esittelemään hanketta useille uusille tahoille, ja oli ilo huomata, miten lämpimästi hankkeen teemat ja tavoitteet otettiin vastaan. Moni toivotti meille tsemppiä ja kannusti viemään työtä rohkeasti eteenpäin.
Päivän päätteeksi suuntasimme kohti juna-asemaa, takana täysi päivä ajankohtaisia keskusteluja, uusia oivalluksia ja innostavia kohtaamisia. Pori ja sää näyttivät etenkin torstaina parastaan auringon paistaessa ja SuomiAreenan vilinässä oli ilo huomata, kuinka moni haluaa rakentaa parempaa ja inhimillisempää työelämää.
Kiitos Pori, toivottavasti tapaamme jälleen ensi vuonna!
- SuomiAreenan tallenne Korento ry:n paneelikeskustelustalöytyy tämän linkin kautta.
- Vaihdevuodet, työkyky ja hallitusohjelma — mitä uutta naisten työkyvyn tueksi? -paneelikeskustelun tallenne on tämän linkin takana.
- Nuoret uupuvat uransa alkumetreillä — mitä tehdä rikkinäiselle työelämälle? -paneelikeskusteluun pääset tästä linkistä.
- Neuromoninaisuus työelämässä -paneelikeskustelun tallenne löytyy tämän linkin kautta.
Kirjoittajat Hanna Ikonen ja Kaisa Salmu toimivat työhyvinvointikoordinaattoreina Työhyvinvoinnin rakentajat -hankkeessa. Hanke on Limingan, Iin, Utajärven ja Vaalan kuntien yhteinen kehittämishanke, joka keskittyy kuntatyöntekijöiden työkyvyn ja -hyvinvoinnin parantamiseen erityisesti aivoterveyden, liikkumisen ja naiserityisyyden näkökulmista. Hanke saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta (ESR+), ja rahoittajana toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.
