Aloitin työni huhtikuussa 2016. Ensimmäisenä työpäivänä saavuin yli 20 minuuttia myöhässä sovitusta aloitusajasta, sillä ajelin jännityksissäni Kuormatien bussipysäkin ohi aina Liminganportille asti. Sieltä sitten hikipäässä juosten ja auttamattomasti myöhästyessäni mietin, minkähänlaisen ensivaikutelman itsestäni annan. Työt lähtivät onneksi kivasti käyntiin ja ymmärrystä riitti Maija Myöhäisellekin. Viisi vuotta bussilla lähes päivittäin kulkeminen opetti myös jäämään oikealla pysäkillä kyydistä.
Aloitin työni niin sanotusti puhtaalta pöydältä, sillä kunnassa ei ollut aiemmin hankeasiantuntijaa. Ensimmäisten päivien aikana minulle ojennettiin A4-kokoinen paperi, johon oli listattuna senhetkiset hankkeet – pääasiassa sivistystoimessa pyöriviä valtionavustushankkeita. Lisäksi kunnassa oli juuri käynnistymässä ESR-rahoitteinen Työttömien HUB-hanke sekä Limingan Kehitys Oy:n puolella oli käynnistynyt kaksi yritysryhmähanketta.
Yksittäisistä hankkeista kohti strategista toimintaa
Hanketoiminta on kehittynyt vuosien aikana harppauksia eteenpäin ja olen onnellinen, että olen saanut olla mukana tässä “sirkuksessa”. On luotu sisäisiä ohjeita ja viilattu toimintamalleja, kirjoitettu porukalla satoja erilaisia hakemuksia kunnalle, Limingan Kehitys Oy:lle sekä paikallisille yrityksille ja yhdistyksille. Ja näitä on myös hyvällä prosentilla saatu läpi! On projektipäälliköity ja toteutettu hankkeita, laadittu maksatuksia, raportoitu tuloksia, kilpailutettu hankintoja, viestitty, järjestetty erilaisia tilaisuuksia ja vaikka mitä muuta. Ja ennen kaikkea tehty tuloksia. Korona-aikaa leimasi kunnan jakama yrittäjien koronatuki sekä TEM:n rahoittama ja kuntien jakama yksinyrittäjätuki, jota pienellä porukalla urakoimme.
Kun katson kymmentä vuotta taaksepäin hankelinssien läpi, voin todeta, että paljon on tapahtunut kunnan eri palvelualueilla. Kaikkea saatua ei luonnollisesti pysty yhteen tekstiin mahduttamaan, mutta totean, että hankkeilla on merkittävällä tavalla pystytty tukemaan kunnan eri yksiköiden perustehtäviä sekä tuomaan lisäresurssia.
Kymmenen vuoden aikana Liminkaan on muun muassa suunniteltu ja rakennettu valokuituverkko, rakennettu kilometrejä uusia kävelyn ja pyöräilyn väyliä, kehitetty pyöräpysäköintiä sekä parannettu liikenneturvallisuutta. On rakennettu yritysalueiden infraa, rakennettu liikuntapaikkoja, mahdollistettu lasten ja nuorten harrastamista, kehitetty EU-hankkeilla niin kotimaisen kuin kansainvälisen matkailun olosuhteita ja palveluita niin kehittämis- kuin investointihankkeiden avulla. Sivistysjohtajan johdolla on viety eteenpäin esimerkiksi Limingan kansainvälistymisen polkua sekä hyvinvointipalveluissa on kehitetty Limingan seudun musiikkiopiston, kirjaston sekä nuorisopalveluiden toimintaa. Abrahamin kulttuuripuisto on rakenteineen syntynyt tässä ajassa sekä Ruutikankaalle on onnistuttu imuroimaan merkittävä summa erilaisia tukia. Limingan Kehitys Oy:n kautta on pyöritetty viisi erilaista yritysryhmähanketta. Työllisyyttä ja kuntalaisten osallisuutta on tuettu erilaisin ESR-hankkein vuosien mittaan ja tulokset ovat edelleen nähtävissä.
Viime vuosina hanketoimia on kohdistettu paljon Limingan kunnan henkilöstön hyvinvointiin ja osaamiseen sekä kunnan vihreään siirtymään. Etenkin henkilöstöön liittyvässä kehittämisessä on jo nyt huomattavissa hieno kehityskaari. Liminka Lupaus -hankkeessa vuosina 2017–2019 koulutettiin muun muassa työntekijöitä ja esihenkilöitä asiakaspalvelutilanteissa ja palvelumuotoilussa, kun taas PALVELLEN-hanke keskittyi palvelevaan johtamiseen sekä korona-ajan etäjohtamiseen. Meidän Stepit -hankkeessa työstettiin ansiokkaasti tilapäisen työn mallia, ja työntekijöiden ja valtuutettujen digiosallisuutta ja -taitoja on tuettu kahden erillisen hankkeen turvin. Kaikki nämä ovat luoneet väylää nykyiselle, pioneerityötä tekevälle Työhyvinvoinnin rakentajat -hankkeelle. Hankkeen ajankohtaisuus ja uutuusarvo kävi selväksi jo hakuvaiheessa ja etenkin käynnistymisensä jälkeen se on niittänyt ansaitusti mediahuomiota. Jään suurella mielenkiinnolla ja ylpeydellä seuraamaan tätä hanketta.
Vihreän siirtymän osalta olemme hankerahoituksen turvin saaneet laadittua vuonna 2024 hyväksytyn Limingan ensimmäisen ilmasto- ja ympäristöohjelman. Ohjelmaa jalkautettiin ILMO-hankkeen osalta vuonna 2024. Kaavoituksen ja rakennusvalvonnan työtä on tuettu KAAPO-hankkeella, jonka tarkoituksena on ollut nopeuttaa ja tukea vihreän siirtymän investointihankkeiden toteutumista antamalla lisäpanosta vihreää siirtymää tukevien investointihankkeiden kaavoitukseen, lupamenettelyyn ja niihin liittyviin selvityksiin. Kiertotalous-teemaa puolestaan on tuettu elinkeinopuolella 2025 loppuun päättyneellä KASVA-hankkeella ja työtä jatketaan juuri käynnistyneellä Kiertokumppanit-hankkeella.
Kymmenessä vuodessa Liminka on eri hankkeiden onnistuneen toteuttamisen seurauksena noussut kokoaan suuremmaksi hanketoimijaksi sekä uskottavaksi ja luotettavaksi kumppaniksi, jota pyydetään aktiivisesti mukaan myös muiden vetämiin yhteishankkeisiin. Hankkeiden rooli on noussut yksittäisistä hankkeista strategiseksi ja hankkeet ovat keskeisessä roolissa kuntastrategian keskeisten painopisteiden eteenpäin viemisessä.
Kehittämistyö on joukkuelaji
Hanke- ja kehittämistyötä ei tehdä koskaan yksin, vaan tulokset ovat aina monen tekijän summa. Valtuutetut ja johtoryhmä ovat luoneet ilmapiirin, jossa hanke- ja kehittämistoiminta on nähty tärkeänä ja siihen on haluttu panostaa. Johtoryhmä on uskonut erilaisiin hankeideoihin ja mahdollistanut hankehakemisen jouhevan valmistelun sekä antanut avointa kaistaa käyttää myös omaa luovuutta ja ongelmanratkaisua hankkeiden suunnittelussa. Näin alkuun hataratkin hankeideat ovat pikkuhiljaa muodostuneet alustavan konseptoinnin ja lopullisten hakemusten kirjoittamisen kautta rahoituskelpoiksiksi hankkeiksi ja taitavien projektipäälliköiden käsissä toiminnaksi, josta on voinut olla kautta linjain ylpeä. Kiitokset siis jokaiselle hanketta luotsanneelle ja eteenpäinvieneelle – Te olette olleet tämän työn suola!
Uskon positiivisen palautteen ja suoraan puhumisen voimaan. Haluankin lopuksi sanoa maailman isoimmat kiitokset omalle lähimmälle työyhteisölle sekä Lakeustalon väelle. Kiitos, että töihin on aina ollut mukava tulla ja nauru on raikanut läpi vuosien. Työ on ollut mielekästä, motivoivaa ja sitä on saanut tehdä osana osaavaa porukkaa. Kiitokset myös kaikille paikallisille toimijoille, joiden kanssa olen saanut vuosien aikana työtä tehdä.
Lopuksi kiitos elinvoimapalveluiden johtajalle, Teemu Haapalalle. Teemu on erinomainen esihenkilö ja johtaja, intohimoinen kehittäjäsielu sekä elivoimapalveluiden keskeinen tukipilari sekä tärkein työparini. Teemu on mahdollistanut merkittävällä tavalla elinvoimapalveluissa työskentelevien asiantuntijoiden työskentelyn ja tukenut aina tarpeen niin vaatiessa. Antanut kaistaa ja tilaa käyttää omaa harkintakykyä ja osaamista. Näitä “työelämän Teemuja” nykytyöelämä kaipaa ja minä olen onnellinen, että sain elää omani kanssa vuosikymmenen. Teemun antamat opit ja näkemykset työelämästä, johtamisesta, ihmisten kanssa toimimisesta ja muutosten läpiviennistä tulevat vaikuttamaan ajatteluuni koko lopputyöurani.
Blogin kirjoittaja on vuodesta 2016 Limingan kunnassa hankeasiantuntijana ja kehityspäällikkönä toiminut Laura Kelhä. Laura on intohimoinen hankekehittäjä, joka siirtyy uusiin tehtäviin helmikuun 2026 alusta lähtien. Työt jatkuvat “hankepöydän” toisella puolella Pohjois-Pohjanmaan liitossa aluekehityspäällikkönä.
