Liminganraitti sateenvarjoilla koristeltuna LimmiFestin aikaan.

Suomen kekseliäin kunta visioi rohkeasti rooliaan muutoksessa – kehittämistyöhön mukaan henkilöstö ja kuntalaiset

Voidaanko kunnan palvelut hoitaa entistäkin paremmin? Entä miten kunnan työntekijät saadaan loistamaan työssään, mutta samalla jaksamaan arjessa? Onko organisaatiokaavio auttamattomasti vanhentunut ja työnkuvaukset menneen talven lumia? Limingassa halutaan haastaa niin kunnan työntekijät kuin kuntalaisetkin visioimaan tulevaisuutta rohkeasti.

– Kunnan ydintehtävä on tuottaa palveluita kuntalaisille ja nyt kun yksi iso osa-alue, sosiaali- ja terveyspalvelut, on siirtymässä hyvinvointialueen hoidettavaksi, on erinomainen hetki päivittää ja visioida tulevaa, kertoo Limingan kunnanjohtaja Pekka Rajala.

Entistä parempaa kuntalaisten palvelua voi olla esimerkiksi jo toteutettu terveyskeskuksen aukiolo ilta-aikaan tai lähiaikoina toteutukseen tuleva rakennusvalvonnan palvelujen tarjoaminen perinteisen virastoajan ulkopuolella.

– Myös kuntatasolla täytyy pystyä hyppäämään välillä laatikon ulkopuolelle tarkastelemaan totuttuja toimintamalleja. Näissä asioissa paras näkemys on yleensä työntekijöillä ja kuntalaisilla, mutta muutoksen mahdollistamiseen tarvitaan koko organisaation tuki. Se voi vaatia myös rakenteiden ravistelemista, pohtii Limingan kunnan henkilöstö- ja hyvinvointijohtaja Eliisa Tornberg.

Sote-uudistuksen myötä Limingan kunnan organisaatiokaavioon tulee muutoksia vääjäämättömästi.

– Miksipä ei samalla mietittäisi, onko organisaatiossa tai prosesseissa kehitettävää? Työntekijöiden osallistaminen tulee ajankohtaiseksi myöhemmin keväällä, mutta varsinainen startti otettiin tämän viikon maanantaina, jolloin työryhmä työmarkkinajärjestön edustajineen kokoontui luomaan raameja yhteiselle muutosmatkalle, kertoo Limingan kunnan hallintojohtaja Tarja Vilmunen.

Yksi muutosmatkan lähtökohta on vahvistaa Limingan kunnan mainetta vetovoimaisena ja nykyaikaisena työpaikkana, joka kykenee vastaamaan ajan vaatimiin muutoksiin sekä henkilökunnan tarpeisiin. Henkilöstön vähentämiseen muutoksella ei pyritä.

– Kehittämistyö ja muutokset eivät herätä kaikissa pelkästään positiivisia tuntemuksia. Pidän ensiarvoisen tärkeänä, että työntekijät voivat osallistua ideointiin pelkäämättä oman työpaikkansa puolesta. Varsinkin, kun kunnassa on meneillään sote-uudistuksen myötä yhteistoimintaneuvottelut.

Kaikkinensa muutosmatka voi kestää kaksikin vuotta, mutta tässä vaiheessa tarkkaa kestoa ei ole määritelty. Työntekijöiden visioiden ja ehdotusten lisäksi myös kuntalaisten näkemyksiä halutaan kuulla. Matkaa sparraamaan on kutsuttu työyhteisövalmentaja ja -kehittäjä Virpi Ilmakangas.

–  Ulkopuolisena asiantuntijana on herkullista olla laittamassa tällaista prosessia liikkeelle: Ei ole ongelmaa, jota ollaan ratkaisemassa, vaan mahdollisuus ajatella tai muotoilla asioita uudelleen. Nyt on pitkälti muutosmatkalle osallistujista kiinni, miten tämä mahdollisuus hyödynnetään.