Tänään, 1. joulukuuta vietetään valtakunnallista Puhtauspäivää, jolloin nostetaan esiin puhtausalan ammattilaisten tekemää arvokasta työtä. Puhtauspäivää vietetään vuosittain joulukuun alussa, ja päivän viettoon liittyy olennaisesti siivoojien kiittäminen. Mutta millaista on siivoojan työ nykypäivänä ja millaista palautetta he työstään toivovat? Selvitimme asiaa Limingan kunnan laitoshuoltajilta aamukahvin yhteydessä.
Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja kädenjäljen näkeminen palkitsevat
Linnukan koulun ruokalaan on kokoontunut seitsemän Limingan eri kouluilla, liikuntatiloissa ja päiväkodeilla laitoshuollon tehtävissä työskentelevää naista. Paikalla ovat Ojanperän koululla yleensä työskentelevä Anne Laulajainen, Linnukan alakoululla työskentelevät Maiju Hilakivi ja Saija Lotvonen, lukiolla ja alakoulun salissa työskentelevä Vuokko Tervo, Tiina Manninen, jonka työtilaa ovat Krankka-areena ja Linnukan päiväkoti, sekä Hannu Krankan koululla työskentelevät Laila Lankila ja Helena Räbinä. Lisäksi mukana on puhtauspalveluesimies Riikka Poikela. Haastateltavat edustavat sekä kokemusta että tuoreita silmiä: Lotvonen on ollut töissä Limingan kunnalla jo yli kaksikymmentä vuotta, kun Manninen taas on puolestaan aloittanut kaksi vuotta sitten.
Heti alkuun tulee selväksi, että laitoshuoltajan työ on nykyään paljon muutakin kuin perinteistä siivousta. Monet kunnan laitoshuoltajista työskentelevät nimittäin lisäksi koulujen ruokaloissa linjastolla sekä keittiön puolella avustavissa ateriapalvelutehtävissä. Työn monipuolisuus näkyy myös osan ammattinimikkeessä “monipalvelutyöntekijä”. Mahdollisuus työskennellä keittiön puolella on monen mieleen.
– Tykkään tästä, että on keittiötyötäkin vaihteluna. Se rytmittääkin työpäivää mukavasti, Räbinä toteaa.
Kello on kahvihetken aikaan puoli yhdeksän, mutta laitoshuoltajat ovat tulleet töihin puoli kuudelta. Takana on tässä vaiheessa jo kiireinen aamu sellaisten siivoustöiden parissa, joita ei voi hoitaa, kun oppilaat ovat paikalla. Laitoshuoltajien työpäivät ovatkin tarkkaan aikataulutettuja. Kiinteistön muu henkilöstö tai oppilaat eivät aina tätä hoksaa.
– Meille saatetaan joskus kesken päivän tulla kertomaan äkillisestä siivoustarpeesta, mutta sen hetkisestä työtehtävästä ei aina voi irtautua. Silloin voi olla, ettei syytä kielteiseen vastaukseen oikein ymmärretä, Laulajainen kertoo.
– Sinänsä pieniltä vaikuttavatkin muutokset voivat lumipalloefektin myötä suistaa aikataulu- ja tehtäväjunan loppupäivän aikana pois raiteiltaan. Ruokalan linjastoa ei voi laittaa säppiin kesken kaiken, vaikka vessasta olisikin paperi loppu, Poikela huomauttaa.
Aikataulu on usein kiireinen ja tarkkaan suunniteltu, mutta laitoshuoltajilla on silti mahdollisuus suunnitella omaa työtään. Tällainen hallinnan tunne on tärkeää työssäjaksamisenkin kannalta. Oman kädenjäljen näkeminen miellyttää myös monia – yksi heistä on Lankila.
– Aamulla paikat voivat olla hirveässä siivossa, mutta kun saan työni valmiiksi, tila on siistin näköinen.
Laulajaisen mielestä asiakaspalautteet ja päivittäiset kohtaamiset ihmisten kanssa ovat työn paras puoli. Hän mainitsee työn hyväksi puoleksi lisäksi sen, että aikaisten aamujen vastapainoksi töistä pääsee myös kotiin ajoissa.
Iloisia ja ikäviä yllätyksiä
Puhtauspäivään kuuluu siivoajien kiittäminen ja muu huomioiminen. Limingan laitoshuoltajat ovat törmänneet töissään sekä iloisiin että epämukaviin yllätyksiin. Koulujen vessoissa sattuu toisinaan luonnollisesti vahinkoja, mutta mukana on myös tahallisesti aiheutettua sotkua. Laitoshuoltajat pohtivat, etteivät harmitustaan sotkemalla purkavat oppilaat usein varmaankaan edes tajua, että tihutyö työllistää juuri siivoajia. Tekijöitä on vaikeaa saada kiinni, mutta aina joskus katuva oppilas saatetaan pyytämään siivoajilta anteeksi.
Mikä sitten olisi mieluisin tai paras tapa huomioida siivooja Puhtauspäivänä? Monen mielestä jo se, että tilat jätettäisiin siistiin kuntoon ja siivoajien työ tehtäisiin helpoksi, riittäisi pitkälle. Toisinaan vastaan on tullut myös konkreettisia palkitsemisia. Poikela ja Hilakivi muistelevat, että heille on joskus tarjottu kiitoksena leivoskahvit. Viime vuonna Hilakiveä odotti luokan taululla myös mukava tervehdys.
– Taululla luki siivoajalle osoitettu kiitos, jonka jätin näkyviin ja johon myös vastasin omalla kirjauksellani.
Siivoajat ovat saaneet myös päiväkodeilla lapsilta kortteja ja yläkoulun puolella kotitalousluokista lämpimiä tarjottavia myös muulloin kuin Kiitä siivoojaa -päivänä. Ne ilahduttavat.
Tekojen ei aina tarvitse olla suuria. Tervo muistaa tilanteen, jossa eräältä oppilaalta putosi tarjottimelta kaikki astiat lattialle linjaston eteen. Kun hän meni siivoamaan särkyneitä astioita, oppilas kysyi, tarvitseeko Tervo apua. Jo tämä pieni kysymys ja ele lämmitti mieltä. Räbinä yhtyy muisteluun:
– Olin kerran yläkoulun puolella siivoamassa koneella erästä nurkkausta, ja pahoittelin paikalla olevalle oppilaalle häiriötä. Hän rupesikin siirtämään penkkejä pois siivouksen tieltä.
Robotti on hyvä renki
Limingan kunnan laitospalveluissa on töissä noin 23 laitoshuollon ammattilaista. Heidän apunaan työskentelevät Linnukassa robotti-imurit Puuha-Pate ja Puuha-Pete, Ojanperällä Pena ja kirjastolla Jorma. Tupoksessa on lisäksi testissä yksi robottiapuri.
Robotit ovat kaivattu apu, sillä huollettavia kohteita on yhteensä 26. Konekavereista on hyötyä etenkin kohteissa, joissa on paljon tekstiililattiaa. Robotit ovat tosin aika herkkäsieluisia apureita, sillä jo pieni järjestyksen vaihtaminen saattaa saada imurin aivan sekaisin. Eri lattiapinnat voivat myös hämmentää robottia – esimerkiksi lattiassa oleva musta teippi muuttuu robotin kameranäössä helposti ylitsepääsemättömäksi railoksi. Robotteja saa paimentaa, mutta kokonaisuudessaan ne ovat työtä helpottavia ja keventäviä koneita – imurointi on nimittäin siivoustyössä yksi raskaimmista ja aikaavievimmistä tehtävistä.
Robotit kiinnostavat lapsia kovasti. Imurin eteen saatetaan heitellä testinä pieniä roskia, ja katsoa, syökö laite ne ohi kulkiessaan. Robottien nappeja saatetaan myös käydä näppäilemässä silloin, kun laite on parkissa, jolloin ohjelmoitu kierros voikin jäädä yllättäen välistä. Imurit ovat tuoneet jollain tapaa siivousta ehkä lähemmäs lapsia, ja heitä onkin osallistettu robottien käyttöönottoon.
– Ojanperällä ja Linnukassa lapset päättivät robottien nimet. Linnukassa pidettiin viime keväänä imureille nimiäiset, jossa rehtori julisti nimet juhlavasti pölyhuiskalla imureita koskettaen. Ojanperällä Penalla esitettiin oma laulunsa, ja minä sekä kiinteistönhoitaja Kari Karjalainen pääsimme robotin kummiksi. Meillä on aiheesta aivan kummitodistukset, Poikela nauraa.
Robotit ovat siis innoittaneet jopa sävellystyöhön, joten on pakko kysyä, onko siivoajille esitetty serenadeja. Vastaus on kieltävä ja alkuun ajatus hieman hihityttää ja hirvittääkin. Mutta ehkä jonkinlainen Oodi siivoajalle olisi paikallaan – nämä usein näkymättömät ammattilaiset mahdollistavat meille kuitenkin turvallisen ja miellyttävän arjen.
