Pyörällä kuuhun -hanke ja Katariina Huikari

Blogi: Reittiraakileiden jatkojalostusta

Etsimme Pyörällä kuuhun -hankkeessa ennen kesää innokkaita testipolkijoita kokeilemaan hankkeessa luotuja retkipyöräilyreittejä. Koepolkijoita etsintäkuulutettiin useissa kanavissa, ja kasaan saatiin lopulta melkein 20 mankelimaanikkoa, jotka ovat kesän aikana polkeneet reittejä omaan tahtiinsa. Reittitestaajat saivat päättää itse, minkä reitin tai reitin osan he kävivät pyöräilemässä läpi, samoin kuin milloin he testinsä suorittivat. Innokkaimmat fillaristit pyöräilivät läpi useita reittejä. Testin päätteeksi pyöräilijöitä pyydettiin toimittamaan havaintonsa reitistä valmiin palautelomakkeen kautta, millä varmistettiin kommenttien vertailukelpoisuus.

Vaikka testaajajoukko ei ollutkaan suuren suuri, saimme testipolkijoilta paljon hyödyllistä tietoa reittien toimivuudesta sekä niiden houkuttelevuudesta. Suoritimme testiajoja myös itse, ja siksi voimmekin hyvin peilata vapaaehtoisjoukon näkemyksiä omiin havaintoihimme. Kaikeksi onneksi havainnot osuivat hyvin yksiin, sillä muuten olisimme joutuneet puntaroimaan vapaaehtoisten sanaa omaamme vastaan, mikä olisi puolestaan voinut herättää kinkkisiä kysymyksiä jääviydestä. Reittien varrella sijaitsee monia harvinaisia aarteita, joista edes paikallisväestö ei välttämättä ole perillä. Lumijoen Varjakan venesatama, Varessäikkä, Tauvon uimaranta, Siikajokivarsi sekä Pyhäjoen penkkatiet veivät sekä meidän että testaajien sydämen, vaikka kyseiset timantit kaipaavatkin ehkä vielä hieman kiillotusta.

Jokaisesta reitistä löytyi myönteistä sanottavaa, mutta myös kehityskohteita osui jok’ikisen lenkin varrelle. Osa pulmallisiksi havaittuja osuuksia voidaan välttää linjaamalla reittejä hieman uusiksi, mutta aivan kaikkia haasteita ei tälläkään konstilla torjuta. Pitkän rengasreitin tapauksessa eväät ja juomakelpoinen vesi voivat olla ajoittain kiven alla, sillä elintarvikeliikkeiden verkossa on ollut useita silmäpakoja kyläkauppojen kulta-aikojen jälkeen. Tämä ongelma on kuitenkin taklattavissa hyvällä viestinnällä: jos pyörämatkalle lähtevä vain tietää, ettei reitin jollain osuudella ole mahdollisuutta asioida kaupassa tai ravintelissa, osaa hän ennakoida tilanteen jo matkaa suunnitellessa.

Merkittävimmäksi haasteeksi pitkän rengasreitin varrella osoittautui pyöräilijöiden turvallisuus vilkkaasti ja raskaasti liikennöidyllä sisämaan osuudella. Sekä testipolkijat että me itse havaitsimme kantatie 86:n epämiellyttäväksi korkeiden ajonopeuksien, raskaan liikenteen sekä kapean pientareen yhdistelmän vuoksi. Ja vaikka edustaisikin autoliikenteen seassa sulavasti sukkuloivia maantiekiitäjiä, on varsin puuduttavaa polkea kymmeniä kilometrejä meluisassa ja suhteellisen yksitoikkoisessa maisemassa. Siksi päätimme, että rengasreitin pahemmalle puoliskolle oli tehtävä merkittäviä toimenpiteitä. Hankehenkilöstön oma osaaminen ja ideat alkoivat kuitenkin tässä vaiheessa olla jo vähissä, joten apujoukkoja täytyi etsiä muualta.

Reittiraakileesta briljantiksi

Apuun hälytimme Suomen ja maailmankin mittakaavassa erittäin kokeneen retkipyöräilijän ja reittisuunnittelun huippuosaajan, Taneli Roinisen. Roininen pyöräili vuosina 2014–2018 yhteensä kolmen mantereen – siis mantereen, ei maan – halki yhteensä 45 000 kilometriä, ja häntä pidetään yhtenä ensimmäisistä pitkän matkan bikepacking -pyörämatkailijoista. Retkipyöräilyreittien laatimisesta Roinisella on kokemusta niin kotimaasta kuin eksoottisemmistakin kohteista, kuten Chilestä ja Argentiinasta. Paljoa parempaa henkilöä ei siis olisi hommaan löytänyt, vaikka olisi etsinyt merten takaa.

Tanelin kokemus ja osaaminen kävivät meille hyvin selväksi jo ensi metreillä, kun hän esitteli parin tunnin perehtymisen perusteella tehtyä uutta reittiehdotusta. Reitti kulkee edelleen pääpiirteittäin samoilla seuduilla, mutta matkalla on pyritty välttämään vilkkaasti liikennöityjä maantieosuuksia. Reittisuunnitelmaa ei tarvitse laittaa kuitenkaan uusiksi pelkän kartta-aineiston perusteella, sillä Roininen lupautui myös testaamaan ehdotustaan puolestamme. Testiajo suoritettiin lokakuun alussa, ja kerromme sen tuloksista tarkemmin viimeistään marraskuun webinaarissa. Olemme kuitenkin hyvin innoissamme uudesta reittiluonnoksesta, ja joudumme jatkuvasti muistuttamaan itseämme siitä, ettei reitistä ole soveliasta huudella vielä tässä vaiheessa toreilla ja turuilla.

Pyörä Varessäikällä majakan edessä

Webinaarin aiheena uudet reitit ja pyöräily-ystävällisyys

Seuraava webinaari järjestetään 22. marraskuuta, ja ilmoittautuminen siihen on jo avoinna. Webinaarissa käsitellään sekä hankkeessa luotuja reittejä että Tervetuloa pyöräilijä -tunnusta. Puhujiksi ovat jo lupautuneet Pyörämatkailukeskuksen Heli Laukkanen sekä Vääksyssä toimivan Ranskalaisen kaupan Riikka-Maria Lemminki. Kaikki ovat tervetulleita seuraamaan webinaaria, mutta aivan erityisesti toivomme linjoille Liminka-Siikajoki-Raahe-Pyhäjoki -alueen matkailualan yrittäjiä. Tilaisuudessa kerromme yleisesti Tervetuloa pyöräilijä -tunnuksesta, sen hakemisesta sekä hyödyistä. Tunnus voi jatkossa osoittautua hyvinkin hyödylliseksi etenkin niille yrityksille, jotka sijoittuvat suunniteltujen reittien tuntumaan. Haluamme kuitenkin kannustaa aivan jokaista pyöräilijöistä ja pyörämatkailusta kiinnostunutta yrittäjää tarttumaan tunnukseen, sillä sen hakeminen on täysin ilmaista ja hakulomakkeen täyttäminen on helppoa.

Rohkaisemme yrittäjiä myös ottamaan yhteyttä meihin, mikäli pyörämatkailu kiinnostaa. Meihin voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä, jos hankkeesta ja sen teemasta herää kysymyksiä, tai mielessä on mahdollinen yhteistyökuvio. Tulemme myös erittäin mielellämme käymään yrityksissä paikan päällä.

Ilmoittaudu webinaariin täältä.

Kirjoittaja on Pyörällä kuuhun -hankkeen Limingassa työskentelevä projektipäällikkö Katariina Huikari, joka ei suostu laittamaan pyöräänsä talviteloille aivan vielä. Katariinan rinnalla hankkeessa työskentelee Siiri Sarias.