Kaksikielisen opetuksen kevätpäivät Limingassa keräsivät tiistaina 14. huhtikuuta noin 75 osallistujaa ympäri Suomen keskustelemaan aihepiirin uusimmista tuulista Heikki Sarvela -saliin. Mukana oli muun muassa eri koulujen kaksikielisyydestä vastaavia koordinaattoreita, rehtoreita, opettaja sekä opetushallituksen edustajia. Päivän ohjelmassa oli niin luentoja kuin oppituntivierailuja Limingan kunnan perusopetuksen, lukion ja esiopetuksen kaksikielisen opetuksen luokkiin.
Ojanperän koulun rehtori Raija Johnsonin mukaan viime keväänä Limingassa järjestettiin kaksikielisen opetuksen koordinaattoreille suunnattu verkostotapaaminen, johon saapui noin 40 osallistujaa. Tänä keväänä tilaisuutta päätettiin laajentaa koskemaan koordinaattoreiden lisäksi myös rehtoreita ja kaksikielisen opetuksen opettajia.
Kevätpäivät syntyivät Johnsonin aloitteesta. Hänellä on pitkä tausta kaksikielisyyden kehittäjänä, sillä työt teeman parissa alkoivat jo vuonna 2005. Limingalla on hyvä maine kaksikielisen opetuksen kehittäjänä, ja tämä kansainvälistymisen polun kehittäminen on ollut kunnassa pitkäjänteistä. Kansainvälistyminen on esimerkiksi mukana Limingan kuntastrategiassa, ja kaksikielistä opetus on vetovoimatekijä, joka houkuttelee muuttamaan Liminkaan – vastaavaa mahdollisuutta opiskeluun englannin kielellä esiopetuksesta lukioon saakka ei ole tarjolla joka kunnassa.
Kaksikielisyys lähtee vahvasta äidinkielen osaamisesta
Kevätpäivillä puhuttiin tänä vuonna alkuun ehkä hieman yllättävältä tuntuen myös äidinkielestä. Äidinkielen osaaminen on kuitenkin keskeistä muiden kielten oppimisessa, ja ilman vahvaa äidinkielen osaamista kohdekielen oppiminen on haastavaa. Aihetta käsiteltiin vuoden 2025 äidinkielen opettaja Nina Maunun luennossa oppilaan äidinkielen tuesta ja arvioinnista kaksikielisessä opetuksessa. Ohjelmassa oli myös kohdekielen opiskelun tuki ja arviointi, jota käsittelivät Jyväskylän yliopiston tutkijat Josephine Moate ja Jenni Kohl.
Kevätpäivien osallistujat olivat tyytyväisiä tilaisuuteen, ja kohtaamisista oli hyötyä eri puolella Suomea suunniteltaviin kaksikielisen opetuksen kehitysaskeliin.
– Esimerkiksi Oulun lyseon lukio on käynnistämässä ensi syksynä englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittamista, ja he tulivat kuulemaan kevätpäiviltä vinkkejä siihen, millaisia asioita tässä kannattaa huomioida, Johnson avaa.
Päivän päätti vuoden 2025 äidinkielen opettaja Nina Maunu Espoon Kilonpuiston koulusta. Aiheena oli kielitietoinen opetus ja opetuskielen tukiopetus. Osallistujat saivat tuhdin vinkkipaketin siitä, mistä kielitietoisen opetuksen ja opetuskielen tukiopetukseen saa lisätietoa ja vinkkejä konkreettisista toimintatavoista.
Limingan päivän jälkeen ohjelma jatkui vielä keskiviikkona 15.4. Iissä, jossa keskityttiin erityisesti ruotsin kieleen.
