Limingan kukkaloisto oli jälleen tänä kesänä häikäisevä. Lakeustalon edustalla istutusten joukossa on yksi aivan erityinen kukkalaji: Katri-tätin samettiruusu. Kyseessä ei ole oma kukkalajinsa, vaan samettiruusut ovat lähtöisin Katri Tuorin kummitytölleen, Katri Härmälle, aikanaan antamista siemenistä. Kunnan haltuun siemenet päätyivät puolestaan Marja-Liisa Härmä ja Telle Kalaojan kautta.
Lakeustalo ja Cafe Abraham’sin edusta ei ole valikoitunut kukkaistutusten paikaksi sattumalta, sillä Katri Tuori ja kahvilalle nimensä antanut Abraham Ojanperä liittyvät myös vahvasti toisiinsa.
– Kukat kukkivat toivottavasti tulevinakin vuosina Limingan keskeisillä paikoilla ja haaveissa on, että samettiruusuja voitaisiin myös jakaa liminkalaisiin puutarhoihin, kertoo Limingan kunnan liikelaitosjohtaja Marja-Riitta Vavuli-Kiviniemi.
Vaan kuka oli tuo kukille sekä muun muassa Katrin päiväkodille nimensä antanut nainen, ja miten hän liittyy liminkalaiseen oopperalaulajaan?
Limingan suurnainen
Katri Tuori, alkujaan Foudila, syntyi Limingassa vuonna 1858. Katri pääsi vuonna 1871 Limingassa toimintansa aloittaneen kansakoulun penkille yhdessä neljän muun tytön kanssa, mikä oli ajalle epätyypillistä – Limingan kansakoulukin oli pääasiassa tarkoitettu pojille. Koulun käynti maittoi ja nuori nainen jatkoi opintojaan Jyväskylän opettajaseminaarissa. Tuori piipahti opettajana Ilmajoella kahden vuoden ajan, minkä jälkeen hän palasi Liminkaan ja aloitti vuonna 1882 tyttöoppilaita varten perustetun kansakoulun ensimmäisenä opettajana. Tuori tekikin pitkän, yli 30 vuotisen uran opettajana.
Tuorilla oli näkyvä rooli liminkalaisten vapaa-ajan aktiviteeteissa. Hän kokosi ja johti liminkalaisista nuorista koostuvaa sekakuoroa 25 vuoden ajan sekä toimi Limingan kirjastonhoitajana kahteen otteeseen. Tuori oli myös perustamassa Limingan kansanopistoa, mikä oli koko Pohjois-Pohjanmaan ensimmäinen varsinainen jatko-oppilaitos maaseudulla.
Tekevä ja ehtivä nainen ei tyytynyt vielä tähän. Tuori havaitsi, että vähävaraisten lasten koulunkäynti oli hankalaa. Niinpä hän perusti Ompeluyhtiön, joka keräsi varoja muun muassa koulukirjoihin. Vuonna 1903 Tuorilla oli merkittävä rooli Limingan Naisyhdistyksen perustamisessa.
Katri Tuorin meriittilista on pitkä ja sitä on haastavaa summata yhteen lyhyeen uutiseen. Vielä on kuitenkin mainittava, että hän toimi sekä Lotta Svärd Limingan osaston että Mannerheimin lastensuojeluliiton Limingan osaston ensimmäisenä puheenjohtajana.
Rakkaustarina, joka siirtyi valkokankaalle asti
Vaikka ansiot ovat vakuuttavat, muistetaan Katri Tuori usein silti parhaiten suhteestaan liminkalaiseen oopperalaulaja Abraham Ojanperään. Tämä on toisaalta helppo ymmärtää, sillä romanttisen elämän kiemurat kiinnostavat meitä nykypäivänäkin, oli kyseessä sitten julkisuuden henkilöt tai fiktiiviset hahmot.
Pääpiirteissään Tuorin ja Ojanperän tarina meni niin, että Ojanperä pyysi nuorena miehenä Katria vaimokseen. Katri olisi suostunut, mutta isä-Foudila torppasi aikeet, koska hänen mielestään Ojanperältä puuttui vävylle sovelias ammatti. Kumpikaan ei mennyt koskaan naimisiin, mutta he pysyivät ystävinä Ojanperän kuolemaan saakka. Ojanperän kuoleman jälkeen Tuori perusti yhdessä kirjailija Heikki Toppilan ja norjalaisen Aurora Hanneborgin kanssa Aappolasta Abraham Ojanperän muistokodin ja museon, joka avasi ovensa vuonna 1917.
Ojanperän ja Tuorin traagisiakin elementtejä sisältänyt rakkaustarina toimi jopa inspiraationa vuonna 1948 ilmestyneelle Ruusu ja kulkuri -elokuvalle. Elokuvan juonen rakentamisessa on kuitenkin otettu taiteellisia vapauksia.
Katri-tädin kukkia voi ihailla vielä hetken ennen talven tuloa Abrahamin nimeä kantavan kahvilan edustalla.
Uutisen historialähteet ovat peräisin Naisten ääni -sivuston Katri Tuoria käsittelevästä koonnista, jonka pääset lukemaan tästä linkistä.
