Limingan kunnan hallinnoima ESR+ -rahoitteinen Työhyvinvoinnin rakentajat -hanke oli edustettuna Suomen suurimmalla yhteiskunnallisella festivaalilla, SuomiAreenalla torstaina 26. kesäkuuta, kun kunnan henkilöstö- ja hyvinvointijohtaja Eliisa Tornberg sai kutsun osallistua gynekologisia sairauksia ja oireita työelämässä käsitelleeseen paneelikeskusteluun. Gynekologisen potilasjärjestö Korento ry:n järjestämään keskusteluun osallistui myös Työhyvinvoinnin rakentajat -hankkeessa mukana olevan Oulun yliopiston naistentautien ja synnystysten erikoislääkäri Terhi Piltonen.
Muita panelisteja olivat Helsingin yliopiston Sairaiden valtakunta -hankkeen Salome Tuomaala-Özdemir, Korennon kokemustoimija Elina Kynnysmaa ja Korennon Sairaan hyvä työelämä -hankkeen koordinaattori Tiia Tuovinen. Keskustelun juonsi feministiaktivisti Rosa Meriläinen.
Paneelikeskustelun lomassa kuultiin useita pysäyttäviä faktoja. Gynekologisten sairauksien diagnoosiviive on valtavan pitkä: Korento ry:n kyselyn mukaan keskimäärin 8,97 vuotta, jos diagnoosia saa ensinkään.
Gynekologisen sairauden tai oireyhtymän diagnoosiviive on keskimäärin 8,97 vuotta. Moni jää kokonaan ilman diagnoosia.
– Kyllähän se harmilliselta kuulostaa, että näitä oireita ei tunnisteta tai siinä menee todella pitkän aikaa. Näin työnantajan näkökulmasta sairaudet voivat aiheuttaa poissaoloja töihin tai hankaluutta suorittaa ja tehdä omaa työtä. Siinä mielessä se kyllä kiinnostaa työnantajaa, että työkyvyn alenemisestahan tässä voidaan myös puhua, Tornberg kommentoi diagnoosiviivettä.
Gynekologiset sairaudet ja oireet ovat harvoin henkeä uhkaavia, mutta niillä voi olla valtava vaikutus yksilön hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Gynekologisia oireita ei kuitenkaan Korento ry:n kyselyn mukaan oteta vakavasti – 44 prosenttia vastanneista koki, etteivät he saaneet riittävästi hoitoa kipuihin.
– Tämähän on tosi noloa myös terveydenhuollon ammattilaisille. Tätä yhteiskuntaa pyörittävät myös naiset hyvin voimakkaasti ja me tarvitsemme työkykyisiä ihmisiä. Aiheen vakavuus tulisi tiedostaa paljon paremmin, Piltonen summasi.
Gynekologiset sairaidet vaikuttavat työkykyyn ja uralla etenemiseen, ja jopa 92 prosenttia Korennon kyselyyn vastanneista koki, että sairaus vaikutti työssä jaksamiseen. Eliisa Tornberg kertoi, että Limingan työntekijöistä 86 prosenttia on naisia ja naisten terveyteen liittyvät asiat vaikuttavat varmasti työyhteisön sisällä. Siitä huolimatta kunnan työterveyshuollon sopimukseen ei aikaisemmin kuulunut naisten terveysasiat. Sittemmin asia on jo korjattu, mikä onkin tärkeää, jotta henkilöstön eheää työuraa ja työhyvinvointia voidaan tukea.
– Muuttaisikohan kiinnostusta panostaa työterveyshuoltoon, jos työnantaja tietäisi, että esimerkiksi endometrioosiin liittyy kahden vuoden seuranta-ajalla kymmenen sairauslomapäivää enemmän kuin terveellä työntekijällä. Vastaavasti munasarjojen monirakkulaoireyhtymää (PCOS) sairastavalla sairauspoissaoloja kertyy kuukausi enemmän. PCOS:ää sairastavien naisten riski eläköityä alle 50-vuotiaina on kaksinkertainen verrattuna muihin naisiin, Piltonen pohti.
PCOS-naisten riski eläköityä alle 50-vuotiaina on kaksinkertainen verrattuna muihin naisiin.
Gynekologisia oireita ja sairauksia huomioidaan työelämässä Korento ry:n Tiia Tuovisen mukaan hyvin vaihtelevasti. Poissaolot voivat olla kuukausittain toistuvia, mutta työterveyshuollossa ei silti välttämättä osata kysyä oikeita kysymyksiä. Koska aihe on työelämässä edelleen myös tabu, moni vetoaa poissaoloissa häveliäisyyssyistä esimerkiksi migreeniin.
– Hankkeen kautta on tullut paljon yhteydenottoja ja lehtikirjoituksia. Kyllä tätä aihetta pitää nostaa esille, jotta tämä saadaan arkiseksi keskusteluksi eikä aihetta pidetä enää tabuna, Tornberg totesi.
Voit katsoa tallenteen keskustelusta tämän linkin kautta.
Artikkelikuva: Inka Haapasalmi/ Korento ry.
