Limingan ensimmäisen elinvoimaohjelman työstäminen käynnistyi aiemmin tänä syksynä, kun kunnanhallitus päätti ohjelman laatimisesta. Saimme kehittämistyön tueksi aluekehittämiseen erikoistuneen konsulttitalo MDI:n.
Ohjelman työstäminen käynnistyi kuntalaisille, paikallisille yrityksille, päättäjille ja sidosryhmille suunnatulla verkkopohjaisella kyselyllä. Sen tarkoituksena oli kartoittaa vastaajien näkemyksiä Limingan elinvoimaan vaikuttavista tekijöistä. Kysely oli avoinna syyskuussa ja sen tulokset esitettiin kunnanvaltuustolle erillisessä elinvoimaseminaarissa lokakuussa.
Yleisesti kyselystä on kerrottava se, että siihen vastattiin anonyymisti eikä yksittäistä vastaajaa näin ollen voinut erottaa aineistosta. Kyselyä räätälöitiin hieman vastaajan tyypin mukaan, jolloin esimerkiksi yrittäjälle nousi esille muutamia sellaisia kysymyksiä, joita ei muille vastaajaryhmille näkynyt. Myös kunnanvaltuutetuille sekä kunnan työntekijöille oli pari suoraan kohdennettua kysymystä.
Kyselyn vastaajien ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvottiin muutamia palkintoja, kuten hotelliöitä sekä tuotepalkintoja. Arvonta suoritettiin heti kyselyn vastausajan päättymisen jälkeen ja voittajiin on oltu yhteydessä henkilökohtaisesti – onnittelut vielä voittajille ja lämmin kiitos kaikille vastanneille!
Elinvoimaohjelman kyselyn tuloksia käydään läpi kahden blogipostauksen voimin. Ensimmäisessä, eli tässä blogissa, käyn läpi kyselyn yleisiä asioita, mielikuviin, erottautumistekijöihin sekä suositteluhalukkuuteen liittyviä tuloksia ja huomioita. Toisessa postauksessa paneudutaan sitten tarkemmin asumiseen ja palveluihin sekä ympäristöön ja vapaa-aikaan liittyviä tuloksiin.
Liminkalaiset ovat aktiivisia kyselyihin vastaajia – niin tälläkin kertaa
Kuten aiemmissakin kyselyissä vuosien varrella, myös nyt liminkalaiset vastasivat aktiivisesti. Jopa niin aktiivisesti, että MDI:n liiketoimintajohtaja ja ohjelmamme sparraaja Tommi Ranta ihaili vastaajamäärää ja totesi kyselyaineiston suuruuden olevan vastaajamäärissä suurempien kaupunkien toteuttamien kyselyiden tasolla! Hyvä te!
Kyselyyn vastasi yhteensä 303 vastaajaa. Vastaajista naisia oli 74 prosenttia ja miehiä 23 prosenttia. Yleisimmin vastaajat olivat iältään 35–49 -vuotiaita (42 prosenttia), jonka jälkeen ahkerammin vastasivat 25–34 -vuotiaat (25 prosenttia) sekä 50–64 -vuotiaat (20 prosenttia). Nuoria, alle 25-vuotiaita kysely saavutti tällä(kin) kertaa vaatimattomammin, noin 6 prosenttia vastaajista kuului tähän ikäryhmään.
Yleisimmin kyselyyn vastannut henkilö oli kunnan asukas (73 prosenttia), kun taas viranhaltijoita tai kunnan työntekijöitä oli 13 prosenttia vastanneista, paikallisia yrittäjiä 9 prosenttia ja kunnan päättäjiä 3 prosenttia. Päättäjät ovat samalla luonnollisesti myös kunnan asukkaita ja ehkä myös yrittäjiä.
Millainen Liminka on ja miten me erottaudumme muista?
Ensimmäisenä liminkalaisia pyydettiin antamaan kolme adjektiivia, jotka kuvaavat vastaajan mielestä Liminkaa parhaiten. Ennakkoon kyselyä laatiessa emme osanneet arvata, kuinka paljon adjektiiveja saataisiin, emmekä varsinkaan sitä, kuinka selvän tuloksen ne antaisivat. Adjektiiveja liminkalaiset kirjasivat yhteensä 834 kappaletta!
Ylivoimaisesti eniten liminkalaiset kokivat kotikuntansa olevan turvallinen tai rauhallinen – noin joka kahdeksas annettu adjektiivi (eli yhteensä 103 mainintaa) oli täsmälleen jompi kumpi näistä sanoista. Lisäksi Limingan koettiin olevan luonnonläheinen tai luontoystävällinen (59 mainintaa), lapsiystävällinen tai lapsirikas (52 mainintaa) sekä nuori tai nuorekas (52 mainintaa). Mainintoja saivat jokseenkin paljon myös maalaismaisuus (37 mainintaa sisältäen sanat “pellot”, “niityt” ja “avara”) sekä lisäksi kunnan kuvattiin olevan kaunis, sievä, siisti tai viihtyisä (yhteensä 37 mainintaa).
Samoilla teemoilla jatkettiin, kun vastaajia pyydettiin mainitsemaan tärkein vahvuus tai erottautumistekijä, joka erottaa Limingan muista alueen kunnista. Tässä yhteydessä todettakoon, että vastausten hajonta oli suurempaa, eikä yhtä suuria kategorioita muodostunut, kuin adjektiiveja tutkittaessa. Kärkeen nousi varmasti odotetuskin, että Liminka erottuu muista alueen kunnista luonnollaan. Tässä yhteydessä nostettiin erityisesti asuminen luonnon läheisyydessä, Liminganlahti sekä Limingan kuuluisat linnut (48 mainintaa). Toisena ja elinvoimapalveluiden palkkalistoilla olevaa hankebyrokraattia ilahduttaen esille nousi kunnan kehittämishalu ja halu kehittyä (33 mainintaa). Seuraavina samoissa joukoissa tulevat asuminen, viihtyisyys, turvallisuus ja rauhallisuus (32 mainintaa), palvelut (30 mainintaa) sekä hyvä sijainti ja liikenneyhteydet (28 mainintaa). Palveluiden osalta on vielä erikseen todettava, että niiden kuvattiin olevan pääasiassa hyvällä tasolla ja asiakasta lähellä. Toki toiveita ja kehitysideoita nousi esille ja niitä esittelen tarkemmin seuraavassa blogipostauksessa.
Limingan vahvuuksista on selvästi kyselyaineiston perusteella nostettavissa esille kokemus turvallisuudesta ja rauhallisuudesta. Kunnan koettiin olevan lähellä luontoa ja luontoarvot nousivat esille muutenkin. Lisäksi kuntamme väestölliset ominaispiirteet, nuoruus ja lapsirikkaus, nousivat esille kyselyaineistosta. Kunnan kehittämismyönteisyys ja halu mennä eteenpäin näkyivät vastauksissa ilahduttavasti. Myös juuremme maalaispitäjänä nousivat esille.
Suositteluhalukkuus – kuinka todennäköisesti suosittelisit Liminkaa asuinkuntana muualla asuvalle?
Kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa suositteluhalukkuuttaan, eli sitä, kuinka todennäköisesti vastaaja suosittelisi Liminkaa asuinkuntana muualla asuvalle. Kyseessä on NPS-mittari (Net Promoter Score), joka on kansainvälisesti käytetyin asiakasuskollisuuden mittari. Mittari on paljon käytetty ja suosittu, mutta ei missään nimessä yksiselitteinen tai täysin ongelmaton.
NPS-arviointi perustuu siihen, että vastaaja valitsee asteikolla 0–10 omaa kokemustaan vastaavan lukuarvon nollan ollessa huonoin ja kympin paras. Aineisto käsitellään siten, että vastaajat, jotka ovat antaneet arvioksi jotain väliltä 0–6, muodostavat niin sanotun arvostelijoiden joukon. Passiiviset vastaajat muodostuvat puolestaan vastaajista, jotka ovat antaneet numeroksi 7–8 ja suosittelijoiksi he, jotka ovat antaneet arvosanaksi 9–10. NPS-arvo lasketaan vähentämällä arvostelijoiden prosenttimäärä suosittelijoiden prosenttimäärästä. NPS-arvo sijoittuu näin olleen -100 (ei yhtään suosittelijaa) ja 100 (ei yhtään arvostelijaa) välille.
NPS-arvon tulkinnassa on hyvä vielä erikseen korostaa, että NPS-arvot ja niiden “hyvyys” vaihtelevat riippuen tarkastateltavasta toimialasta. Esimerkiksi ohjelmistoalan NSP-arvojen keskiarvo on 42, ruokakaupoilla 39 ja esimerkiksi kuluttajabrändeillä 48. Onkin vielä erikseen alleviivattava, että ei ole olemassa yksiselitteistä asteikkoa, jolla NPS-arvon hyvyys tai huonous voitaisiin sanoa, vaan oleellisempaa on verrata NPS-arvon kehittymistä ja tasoa verrattuna muihin vastaaviin toimijoihin (olettaen, että tieto on olemassa).
Suositteluhalukkuutensa kertoi 291 vastaajaa ja Limingan NPS-arvoksi muodostui 22 (keskiarvon ollessa 7). Kuten aiemmin kerrottu, NPS-arvo ei ole täysin yksiselitteinen, eikä se ole tätä etenkään kunta-alalla. Tämä johtuu siitä, että kunnat eivät ole perinteisesti käyttäneet tätä mittaria osana toimintansa arviointia, tietoja ei ole tarpeeksi laajasti tai pitkältä aikajänteeltä saatavilla. Ei ole olemassa siis kunta-alan NPS-arvoa, jota voitaisiin tulkita samalla tavalla kuin esimerkiksi ohjelmistoalan NPS-arvon keskiarvoa. Osa kunnista on mitannut suositteluhalukkuutta esimerkiksi Kyllä/Ei -asetelmalla, joka luontaisesti antaa tulokseksi pääsääntöisesti suositteluhalukkuutta korostavia tuloksia, mutta asetelmalla ei kuitenkaan päästä pureutumaan tarkempiin nyansseihin, mitä suositteluhalukkuuteen tulee. Kuinka vahva halukkuus on tai ei ole?
Kuva 1. Limingan NPS-tulos ja tulosten erittely.
Limingan NPS-arvosta on todettava, että tulos on varsin kelpo! Tästä on erinomaisen hyvä jatkaa eteenpäin. Huomattavaa on, että suosittelijoiden ja passiivisten osuus on selvästi suurempi kuin arvostelijoiden. Oleellista olisi toistaa NPS-kysely säännöllisesti, seurata sen kehittymistä sekä selvittää suositteluhalukkuuden taustalla olevia ilmiöitä esimerkiksi avoimilla vastauksilla.
Kysyimme kyselyssä vastaajilta perusteluita annetulle NPS-arvolle. 291 vastaajasta perusteluita jätti 107 vastaajaa, eli alle puolet. Perusteluista oli kuitenkin selvästi huomattavissa joitain teemoja. Suosittelijoiden perusteluissa nousivat esille rauhallisuus, turvallisuus, julkiset palvelut, harrastusmahdollisuudet ja hyvät kulkuyhteydet. Samoissa vastauksissa kuitenkin nostettiin esille, että suositteluhalukkuus koskettaa etenkin lapsiperheitä.
Suosittelijoiden perusteluissa nousivat esille rauhallisuus, turvallisuus, julkiset palvelut, harrastusmahdollisuudet ja hyvät kulkuyhteydet.
Neutraalisti tai vaikeammin tulkittavissa olevat perustelut liittyivät koulujen tulevaisuuden näkymiin sekä olemassa oleviin kuntalaisiin panostamiseen (=panostetaanko). Arvostelijoiden vastauksissa nousi puolestaan esille huoli koulujen mahdollisista säästötoimista, harrastusmahdollisuuksien yksipuolisuus tai saatavuus, liikenneyhteydet (etenkin joukkoliikenne) sekä asenneilmapiiri. Avointen vastausten analyysistä on vielä nostettava esille, että vastausmäärät kategorioittain ovat verrattain pieniä, mutta kuitenkin sisällöltään kuvaavia, jonka vuoksi halusin ne tässä vielä erikseen nostaa esille.
Jatkon kannalta olisikin mielenkiintoista nähdä paitsi NPS-arvon kehittyminen, mutta myös perusteluiden sisällöt ja se, pysyvätkö ne samana vai kuinka vahvasti ne kuvastavat kunnassa juuri sillä hetkellä ajankohtaisia puheenaiheita ja tunnetiloja.
Kyselyaineistosta kirjoittaisi mieluusti paljon lisää, mutta lukijaystävällisyyden vuoksi jatkamme aiheen parissa toisessa blogipostauksessa. Seuraavassa blogipostauksessa paneudummekin tarkemmin teemakohtaisiin vastauksiin, eli asumiseen ja palveluihin sekä ympäristöön ja vapaa-aikaan liittyviin tuloksiin. Äärimmäisen mielenkiintoisia nekin! Seuraava blogipostaus on odotettavissa ensi viikolla – pysythän kuulolla!
Kirjoittaja on Limingan kunnan elinvoimapalveluissa työskentelevä kehityspäällikkö Laura Kelhä, joka innostuu hankemaailman lisäksi erilaisista kehittämis-, ohjelma- ja strategiatyöstä.
