Limingan kunnan hallinnoima kuntatyöntekijöiden työkyvyn kehittämiseen tähtäävä Työhyvinvoinnin rakentajat -hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen Euroopan sosiaalirahastosta (ESR+). Limingan ohella hankkeessa ovat mukana Iin, Utajärven ja Vaalan kunnat, minkä lisäksi Työterveyslaitos sekä Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan naistentaudit ja synnytykset toteuttavat hankkeessa omat osahankkeensa. Hankekumppanit ovat tyytyväisiä rahoituksen varmistumiseen.
– Olemme tyytyväisiä, että Työhyvinvoinnin rakentajat -hanke nähtiin tärkeänä ja sille myönnettiin rahoitus. Iin kunnassa haluamme olla aikaansa seuraava ja vastuullinen työnantaja, jolle työhyvinvointi on keskeinen arvo, kertoo Iin kunnan hyvinvointijohtaja Janne Puolitaival.
Hankkeen taustalla on viime vuosina kuntien kaikilla ammattialoilla ja kaikissa ikäryhmissä kasvussa olleet sairauspoissaolot. Useiden tutkimusten mukaan sairauspoissaolot ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä. Kunta-alalla naisten terveyteen ja työkykyyn panostaminen on erityisen merkityksellistä siksi, että työntekijöistä 76 prosenttia on naisia – Limingassa naisten osuus on jopa yli 80 prosenttia.
Hanke pyrkii puuttumaan työkyvyn riskitekijöihin
Työhyvinvoinnin rakentajat -hanke pureutuu työkyvyn riskitekijöihin, joiksi on tunnistettu aivoterveyttä haastavat työtavat, liian vähäinen liikkuminen tai toisaalta liian kuormittava liike ja naistyypilliset oireet, joihin on kuitenkin vaikeaa puuttua oireiden häpeilyn ja peittelyn vuoksi. Tähtäimessä on kuntatyöntekijöiden parantunut työkyky ja -hyvinvointi sekä esihenkilötyön kehittyminen.
Hankkeessa myös lähestytään työkykyä uudenlaisella, aiempaa laajemmalla näkökulmalla.
– Hankkeessa tarkastelemme työkykyisyyttä uusin silmin ja etsimme toimintamalleja työkykyisyyden tukemisessa. Työ- ja toimintaympäristö ovat olleet muutoksessa viime vuosien aikana, mikä on aiheuttanut kuormitusta. Haemme tähän päivään sopivia toimintamalleja tukea henkilöstön työhyvinvointia niin liikunnan, aivoterveyden kuin esihenkilötyön kautta, summaa Limingan kunnan henkilöstö- ja hyvinvointijohtaja Eliisa Tornberg.
– Näemme, että hankkeen avulla voimme tukea työntekijöidemme työhyvinvointia uudella tavalla, ja erityisen hienoa tässä hankkeessa on se, että työkykyä tarkastellaan totutusta poikkeavasta näkökulmasta. Nopeat muutokset työelämässä edellyttävät meiltä työnantajina monipuolisia ratkaisuja työkyvyn tukemiseen, ja tämä hanke tarjoaa sitä, Puolitaival jatkaa.
Hankkeen avulla vaikutetaan paitsi työhyvinvointiin ja vähennetään sairauspoissaoloja, mutta lisätään myös työn tehokkuutta. Hankkeen myötä kuntatyöhön syntyy uudenlaisia toimintamalleja niin aivoterveyteen, liikunnan edistämiseen ja kuormituksen vähentämiseen kuin naisterveyteenkin liittyen. Lisäksi hankkeen tuloksena kuntien osaaminen ja ymmärrys aiheita kohtaan kasvaa.
– Uskomme, että hankkeen vaikutukset ulottuvat laajemmalle kuin vain osallistujakuntiin – sen tulokset voivat hyödyttää koko suomalaista työelämää!
Keskiössä aivoterveys, liikunta ja naisterveys
Hankkeen tavoitteina on:
- Kehittää aivoterveyttä tukevia toimintamalleja sekä lisätä osaamista ja ymmärrystä aivoterveyden eri osa-alueista, aivoterveyden merkityksestä työkyvylle sekä neuromoninaisuudesta.
- Lisätä työntekijöiden sekä esihenkilöiden tietämystä ja osaamista työn fyysisten vaatimusten tunnistamiseen ja arviointiin, ja palautumisen kokemuksen sekä liikkumisen määrän ja laadun arviointiin työpäivän aikana ja vapaa-ajalla.
- Lisätä osaamista ja tietoisuutta naistyypillisistä oireista ja näiden vaikutuksista työkykyyn sekä poistaa häveliäisyyden kulttuuria naisterveydestä keskusteltaessa. Tavoitteena on naistyypillisten oireiden parempi tunnistaminen, hoitaminen tai hoitoon ohjaus, ja tätä kautta naisten työkyvyn tukeminen.
- Kehittää esihenkilötyötä ja johtamista aivoterveyttä, liikuntaa, naisterveyttä ja ihmisten erilaisuutta paremmin huomioivaksi.
- Koota ja kuvata hankkeen aikana syntyvät toimintamallit, sekä levittää tietoa laajasti.
Osatoteutuksilla hankkeeseen osallistuvat Työterveyslaitos sekä Oulun Yliopisto. Työterveyslaitos keskittyy erityisesti esihenkilötyön kehittämiseen, minkä lisäksi se on mukana myös muiden tavoitteiden toteuttamisessa. Oulun Yliopisto ottaa puolestaan vastuuta erityisesti naisterveyteen liittyvästä työpaketista, jossa yliopistolla on vahva tutkimuksellinen ja toimenpidesuosituksia tekevä rooli.
Faktat
- Kuntien toteuttaman hankkeen kokonaiskustannukset: 383 591 euroa
- Rahoitusprosentti: 80 (ESR+)
- Työntekijät: Hankkeeseen palkataan kaksi täysiaikaista työhyvinvointikoordinaattoria, joista toisen työpaikka sijaitsee Limingassa ja toisen Iissä. Rekrytoinnit ovat parhaillaan käynnissä.
- Hankeaika: 1.4.2025–30.9.2027
