Saimme vierailla Limingan seurakunnan porukalla, torstaina 16.1.2025 Kempeleen Jätekuljetuksen ylläpitämällä Limingan lajitteluasemalla. Kiitos vielä Lakeuden EKOn Emma Päkkilälle sekä Kempeleen Jätekuljetuksen Matti Räisäselle ja Tapio Kiviojalle mielenkiintoisesta tapahtumasta. Saimme hyvän selvityksen, mitä sille jätepussille tapahtuu, kun jäteauto vie sen sekajäteastiasta tai viemme itse jäteasemalle esimerkiksi puutarha- tai SER-jätettä. Itse jännitin kiinnostaako äijiä yhtään jätteiden kierrätys. Olinkin yllättynyt, kun melkein kaikki ukot, jotka osallistuvat Äijäpajan toimintaan, alkoivat ilmestyä jäteaseman parkkipaikalle. Vierailu oli hyvä jatke viime syksyn esitelmään kompostoinnista.
Äijäpajan toiminta on alkanut Limingan seurakunnassa vuonna 2017 ja niin kuin nimikin sanoo, on se tarkoitettu miehille. Äijät ovat tehneet työuransa eri aloilla ja ovat jo eläkeiässä. Aluksi toiminta on ollut pientä nikkarointia, mutta se on siitä kasvanut vähän kaikenlaiseksi toiminnaksi. Nikkarointi on muuttunut välillä rakentamiseksi, sillä pappilan tontille on rakennettu laavu ja polttopuille liiteri. Lisäksi meille luennoi eri aiheista pappilan tiloissa joko ulkopuolinen henkilö, tai joku omasta porukasta. Kompostoinnin lisäksi meillä oli aiheina viime vuonna muun muassa aurinkopaneelit, Helsingin pommitus vuonna 1944, alttaritaulun katoaminen Tyrnävän kirkosta 1980-luvulla ja sen selvittäminen. Sitten on vierailut yrityksiin tai muihin kohteisiin, niin kuin nyt tehtiin jäteasemalle. Kokoonnumme torstaisin kello 9.30 ja aloitamme kahvinjuonnilla.
Biojäte polttokelpoisen jätteen seassa on pahan alku ja juuri!
Vierailu jäteasemalle osoitti, kuinka tärkeää työtä alueelliset jätehuoltoyhtiöt tekevät, ja kuinka korkeatasoista se on meillä täällä Suomessa. He yrittävät saada vielä kaiken kierrätettäväksi roskapussista, kun se saapuu asemalle, mitä me tavalliset kansalaiset emme ole osanneet tai viitsineet tehdä. Meistä monella tuli vierailun aikana mieleen varsinkin Välimeren maiden uutiset jätteiden keruuongelmista, muun muassa mafian tai jonkun muun syyn takia. Vaikkakin välillä teiden P-paikoilla näkee sohvaa ja muuta roskaa heitettävän luontoon, niin on hienoa, että pääsemme eroon kaikesta jätteestä viemällä sen jäteasemalle. Ja on hyvä juttu, kun Lakeuden EKO ottaa myös poistotekstiiliä veloituksetta vastaan, niin kuin muitakin kierrätettäviä jätteittä.
Välillä näkee esimerkiksi taloyhtiöiden roskapöntöistä, kuinka sekajätteessä on siihen kuulumatonta tavaraa, vaikka vieressä olisi oma astia paperille, pahville, muoville, metallille, lasille ja ennen kaikkea sille biojätteelle. Vierailulla tuli selväksi, että juuri tuo biojäte polttokelpoisen jätteen seassa on se pahan alku ja juuri. Se sotkee roskapussissa kaiken kierrätettävän, ja jos paperi tai pahvi on likainen, ei se kelpaa teollisuudelle raaka-aineeksi. Monet ajattelevat, että lajittelu on hankalaa ja aikaavievää sekä aivan turhaa hommaa. Niin on se hankalaa myös jätelaitoksille. Biojäte myös heikentää polttokelpoisesta jätteestä saatavaa energiahyötyä: biojäte on märkää eikä siten pala laitoksissa kunnolla.
Meillä Suomessa kierrätys on vielä heikolla tasolla: muovi, kartonki ja paperi menevät helposti sekajätteisiin. Siksi olisi äärimmäisen tärkeää, että jo kotona lajiteltaisiin kaikki kierrätettävä. Niin saataisiin paras hyöty ja näin vähentäisimme luonnon raaka-aineiden käyttöä, mikä on pois tulevilta sukupolvilta. Ehkä silloin ei jätemaksuissakaan olisi niin paljon korotuksen tarvetta.
Tietenkään ei meidän Suomessa tekemät teot pelasta koko maailmaa, mutta me voimme olla hyviä esimerkkejä muille!
Kierrättämällä, ja jos on mahdollista erilliskerätä tai kompostoida biojäte omakotitaloissa ja taloyhtiöissä, säästää kukkaroa, kun sekajäteastian tyhjennyskerrat harvenevat. Kompostoinnista pitää tehdä kompostointi-ilmoitus Lakeuden EKOlle, ja jos sekajätettä tulee oikein vähän, on mahdollista saada sen tyhjennyskerrat todella harvaksi. Itselläni on ollut lämpökompostori yli 30 vuotta ja tekisi pahaa, jos joutuisin laittamaan sekajätteen joukkoon keittiöjätettä. Olen samalla säästänyt pitkän pennin ja kompostori on jo moneen kertaan maksanut itsensä takaisin. Kompostoimalla saa hyvää maanparannusainetta kasvimaalle ja kukkapenkkeihin. Kompostoimalla myös puutarhajätettä säästää mullan ja puutarhalannoitteiden ostossa.
Tietenkään ei meidän Suomessa tekemät teot pelasta koko maailmaa, mutta me voimme olla hyviä esimerkkejä muille!
Vinkkejä kompostointiin
Biojätekompostorin hankinnassa katsoisin ensinnäkin, että kompostori on kotimainen, siinä on riittävä ja kunnollinen lämpöeristys, hyvä hapenkiertoputkisto, ja se on tehty mahdollisimman vähistä osista. Kannattaa laskea kompostorin kilohintaa, niin tietää, että se on järeä ja kestävä.
Kuivikkeen pitää olla kuivaa, sellaista ettei se säkissä tai astiassa jäädy, sillä silloin se ei sido kosteutta kunnolla kompostista. Kuivikkeen pitää olla tarpeeksi karkeaa, näin tulee ilmavuutta kompostiin ja pieneliöillä on helpompi hajottaa kompostia. Suurin virhe kompostoinnissa tehdään siinä, ettei laiteta riittävästi kuiviketta ja silloin voi seurauksena olla mädäntyneen haju. Nyrkkisääntö on, että lisätään kuiviketta kolmasosa biojätteen määrästä. Joka kerta! Kuiviketta voi tehdä itse silputusta oksista ja lannoittamattomasta sekä kalkitsemattomasta turpeesta tai sammalesta. Sitä voi kuivattaa kesällä auringonpaisteessa pressun päällä.
Talvikompostointiin tärkeää on, että pyritään viemään keittiöjätettä mahdollisimman usein, vaikka pieniä määriä päivittäin. Myös kompostiherätteen lisääminen kompostiin auttaa talvitoimivuutta. Lisäksi markkinoille on tullut kuivike, joka antaa lisäenergiaa ja sitoo kosteutta, jota tulee talvella kompostoriin enemmän, kun ilmanvaihtoa pidetään pienellä. Syksyllä, ennen talven tuloa, kannattaa astiaa tyhjentää, että sitten mahtuu biojätettä, vaikka se sitten alkaakin jäätymään. Kompostorin saa taas käynnistymään kuumilla vesipulloilla, kun niitä vaihtaa muutaman päivän aikana, jos ei malta odottaa kevättä. Kompostorin tyhjennys talvella on myös tärkeää, koska siellä ei ole pieneliöille syötävää sen enempää, vaikka se täynnä onkin. Myös lumella voi kompostoria talvella eristää.
Kompostia voi käyttää suoraan kompostorista katteeksi puiden tai pensaiden ympärille tai sitten jatkokompostoida vuoden verran, jolloin sitä voi käyttää kasvimaalla tai kukkapenkeissä.
Kirjoittaja on Limingan kunnan ilmastolähettilääksi keväällä 2024 valittu Pentti Piirainen. Pitkän kokemuksensa kompostoinnista hän on kartuttanut toimittuaan 36 vuotta edustajana Biolanilla.
