Haitallisten vieraskasvien alut kannattaa kitkeä jo heti pienenä ja ennen kuin kasvit ehtivät siementää. Siksi kesän kynnys on oikea aika aloittaa taistelu vieraslajeja vastaan. Näillä ohjeilla pääset kamppailussa pitkälle!
Aloita torjunta, kun versot ovat tunnistettavia, eikä kukinta ole vielä alkanut. Näivettäminen, eli vihreiden versojen toistuva poisto ja leikkaaminen, sopii useimpien lajien hävittämiseen. Juurien kaivaminen ylös soveltuu erityisesti kurtturuusun ja lupiinin torjuntaan. Näivettämistä tai leikkausta pitää yleensä tehdä useampana vuotena peräkkäin. Jos torjunnan aloitus menee myöhemmäksi, kannattaa siemenkodat ja marjat kerätä pois ja estää näin kasvin leviäminen siemenistä.
Mitä vieraskasvit ovat?
Vieraskasvilajit ovat siirtyneet luontaisilta esiintymisalueiltaan ihmisen mukana uusille alueille. Haitallisten vieraskasvien hallintaan liittyy lainsäädäntöä. Haitallisia vieraslajeja on nimetty sekä EU:n että kansallisessa vieraslajiluettelossa. Kumpaankaan luetteloon kuuluvaa lajia ei saa maahantuoda, myydä, kasvattaa tai pitää hallussa. Nopeasti leviävät haitalliset vieraskasvit hävittävät alleen luonnolle tärkeää ja herkkää luonnon lajistoa.
Monet haitalliset vieraskasvit ovat levinneet luontoon puutarhajätteen mukana, villiytyneistä puutarhoista, asumattomilta tonteilta tai maanrakennuksen läjitysmaiden kautta. Esimerkiksi jättiputkien, jättipalsamien ja kurtturuusujen siemenet ovat alun perin levinneet ympäristöön koti- tai ammattipuutarhoista. Akvaarioharrastus voi myös pahimmillaan rehevöittää lähitienoon ojat ja vesistöt umpeen, mikäli akvaariovettä tai kasveja sattuisi kippaamaan pihamaalle. Karkeaviuhkalehti ja puutarhojen vesialtaissa käytetty keltalammikki ovat esimerkkejä lajeista, jotka ottavat äkkiä luonnon vesistöistä niskaotteen. Matkoilta mukaan poimituissa kasveissa ja kukkasissa piilee myös ongelman siemen – älä siis pakkaa kasveja mukaan kasseihisi!
Apua vieraslajien tunnistukseen ja hävittämiseen löydät vieraslajiportaalista, jonne pääset tämän linkin kautta. Samalla sivulla kannattaa myös ilmoittaa kaikista vieraslajihavainnoista!
Vieraskasvilajien torjuntakeinoja:
- Näivettäminen – sopii useimpien vieraskasvilajien hävittämiseen – revi vihreät versot pois aina niiden kasvettua tai leikkaa kasvusto alas lähelle maanpintaa.
- Juurien kaivaminen ylös – soveltuu erityisesti kurtturuusun ja lupiinin torjuntaan, koska ne leviävät tehokkaasti juurista – juuriston kaivaminen ylös nopeuttaa hävittämistä.
- Jättiputkea torjuessa on käytettävä suojavaatteita, koska se voi aiheuttaa ihoon jopa palovammojen kaltaisia oireita. Herkät ihmiset voivat saada hengenahdistusta ja allergisia oireita jo kasvuston lähellä oleilusta. Jättiputken torjuntaan käytetään useita menetelmiä, riippuen kasvuston esiintymisen laajuudesta sekä kasvien iästä.
Huomaathan, että vieraskasvilajien hävittäminen pitää tehdä muutamana vuotena peräkkäin. Vieraskasvilajien kasvijätettä otetaan vastaan kuntien jäteasemilla.
Vieraslajijätteen vienti Lakeuden EKOn alueen jäteasemille
Limingassa, Tyrnävällä, Muhoksella sekä Utajärvellä asukkaat voivat toimittaa vieraskasvilajien jätteen jäteasemille. Toimi seuraavalla tavalla:
- Puhdista vieraslajijäte mahdollisimman hyvin irtoavasta mullasta ja hiekasta. Hajota nurmipaakut kasvien ympäriltä.
- Lajittele leviävät kasvinosat (siemenet, versot, juuret tai juurtuvat kasvinosat) erilleen vietäväksi jäteasemalle.
- Leviämättömät kasvinosat voi kompostoida kotona.
- Suositeltavaa on kuivata jäte ennen jäteasemalle viemistä.
- Pakkaa kasvijäte valoa läpäisemättömään pussiin tai säkkiin, esimerkiksi mustaan jätesäkkiin.
- Tarkista jäteasemien sijainnit ja aukioloajat Lakeuden EKOn nettisivuilta, jonne pääset tästä linkistä.
- Ei muuta kuin asioimaan!
Suurista kuormista, eli henkilöauton peräkärrykuormaa suuremmista lasteista, tulee ilmoittaa etukäteen joko Kempeleen Jätekuljetuksen asiakaspalveluun tai omalle jäteasemalle. Lisätietoja saat Lakeuden EKOn jäteneuvonnan palvelunumerosta 08 562 0310. Numero palvelee arkisin klo 7.00–18.00 tai sähköpostitse osoitteessa info@kempeleenjatekuljetus.fi.
Lähteet: VieKas LIFE-hanke, Lakeuden EKOn vieraslajiohje
Ympäristöblogin kirjoittivat tällä kertaa Lakeuden EKOn tehotiimi; Niina Alajarva, Tanja Sarkkinen ja Henna Silvola, jotka palvelevat sinua mielellään Lakeuden EKOn palvelunumeroissa. Kesältä naiset odottavat vieraslajitorjunnan lisäksi erityisesti uutuusjäätelöiden maistelua.
