Maria Sipilä

Blogi: Kohti yhden luukun periaatetta

Limingassa on kehitetty lasten, nuorten ja perheiden palveluita kohti perhekeskustoimintamallia, jossa kaikki lapsiperheiden palvelut verkostoidaan ja kootaan yhteen. Tarkoituksena on tiivistää ja parantaa yhteistyötä, jotta perheet saavat tarvitsemansa tuen oikeaan aikaan ja mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Perhekeskuksia kehitetään kansallisen ohjeistuksen mukaan, joten kehittämistyön tarkoitus on myös yhdenmukaistaa palveluita (THL 2022). Yhteistyötä on tärkeä kehittää myös senkin vuoksi, että ensi vuodenvaihteessa osa palveluista siirtyy hyvinvointialueelle (sosiaali- ja terveyspalvelut) ja osa palveluista jää kuntaan (varhaiskasvatus, sivistys ja hyvinvointi). Perhekeskustoiminnassa oleellisia toimijoita ovat myös seurakunta, järjestöt ja yksityiset toimijat. Kaikkien toimijoiden olisi hyvä puhaltaa yhteen hiileen, jotta voimme auttaa ja palvella asiakkaitamme entistä paremmin ja varhaisemmassa vaiheessa.

On ollut mahtava huomata, kuinka ketterästi kekseliäässä kunnassa hommat etenevät. Olemme kehittäneet sähköisiä palveluita, joiden avulla tieto lapsiperheiden palveluista löytyy aikaisempaa paremmin. Sähköiseen perhekeskukseen olemme koonneet ikäkausittain lapsiperheiden palveluihin liittyviä toimintoja ja hyödyllisiä linkkejä. Linkki sähköiseen perhekeskukseen löytyy kunnan etusivulta tästä linkistä. Sivuilta löydät myös Pyydä neuvoa -napin, joka on viime marraskuussa avattu sähköinen asiointikanava, jonka kautta asiakas voi laittaa viestiä mihin vuorokauden aikaan tahansa ja lupaamme ottaa yhteyttä muutaman vuorokauden kuluessa. Asiakkaan ei tarvitse itse tietää, mitä hän on etsimässä, vaan voimme pohtia sitä yhdessä. Pyydä neuvoa -nappi on tarkoitettu myös lasten ja nuorten käyttöön, joten myös he voivat ottaa yhteyttä sähköisen palvelun kautta. Yhteydenotto onnistuu tarvittaessa nimettömästi, joten mielen päällä olevista asioista voi jutella anonyymisti eikä kirjauksia asiasta tarvitse tehdä.

Yhteydenotto onnistuu tarvittaessa nimettömästi, joten mielen päällä olevista asioista voi jutella anonyymisti eikä kirjauksia asiasta tarvitse tehdä.

Merkittävässä roolissa perhekeskuskehittämisessä on ollut Popsote-pilotti, jonka avulla olemme pystyneet kehittämään perhekeskukseen olennaisesti kuuluvaa palvelunohjausta, josta hyötyvät sekä asiakkaat että ammattilaiset. Perhekeskuksella on käytössä yksi puhelinnumero, jonka kautta voi kysyä tietoa kunnan palveluista tai neuvoa omaan tai lapsen asioihin liittyen. Palveluohjaajan numero on auki maanantaista torstaihin klo 9–15. Muina aikoina voi jättää viestin takaisinsoittojärjestelmään ja vastaamme yhteydenottoon viimeistään muutaman arkipäivän kuluessa.  Tavoitteenamme on antaa palveluita yhden oven periaatteella mahdollisimman matalalla kynnyksellä – jopa ilman kynnystä.

Apua oikea-aikaisesti

Asiakkaat kokevat raskaaksi sen, että joutuvat kertomaan saman asian monta kertaa eri työntekijöille ja työntekijän näkökulmasta saatamme tehdä päällekkäistä työtä, kun emme tiedä mitä toisella sektorilla jo tehdään. Tähän epäkohtaan puuttuaksemme, olemme kevään aikana tiivistäneet ammattilaisten yhteistyötä perustamalla perhekeskustiimin, jonka avulla edetään vielä konkreettisemmin kohti yhden oven periaatetta. Perhekeskustiimissä perhe saa avun oikea-aikaisesti ja ohjautuu tarvittaessa oikealle työntekijälle. Toimintaa lähdetään kokeilemaan neuvolaikäisille lapsille ja perheille. Vanhempi tai perheen lähityöntekijä, esimerkiksi terveydenhoitaja tai varhaiskasvatuksen työntekijä voi pyytää tiimin voi koolle lapsen elämäntilanteen muuttuessa tai huolen herätessä. Asiakas voi myös itse varata ajan perhekeskustiimiin ja tiimiin kootaan perheen kannalta tärkeimmät ammattilaiset tai muu tukiverkosto.

Perhekeskustiimissä perhe saa avun oikea-aikaisesti ja ohjautuu tarvittaessa oikealle työntekijälle.

Perhekeskusta lähdettiin työstämään konkreettisesti yhtä aikaa, kun Liminka pääsi mukaan toteuttamaan UNISEFin Lapsiystävällinen kunta toimintamallia. On erittäin tärkeä yhdistää näitä toimintamalleja, koska työ nojaa molemmissa entistä parempaan – Lapsiystävällisempään kuntaan, jonka lopputuloksena Liminka on entistä parempi asuinpaikka lapsiperheille. Lapsiystävällinen kunta toimintamalli sekä perhekeskuskehittäminen nojaavat suuresti lasten, nuorten ja perheiden kuulemiseen, joten on tärkeää, että kuntalaiset ovat mukana palveluiden suunnittelussa. Viime keväänä nuorilta nousi esille tarve nuorisokahvilasta, jota ollaan rakentamassa vanhan K-kaupan tiloihin. Nuorisokahvilan ideoinnista voit lukea tarkemmin tästä linkistä.

Vertaistukea ja tukiverkostoja

Ryhmätoiminnan lisäämisen ja vertaistuen tarve nousi esille myös vanhemmille suunnatusta kyselystä vuodenvaihteesta. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen nouseekin yhdeksi tärkeäksi kehittämiskohteeksi palveluiden kehittämisessä ensi syksyn aikana. Kunnan on tärkeä toimia mahdollistajana, jotta lapset, nuoret ja perheet pystyvät verkostoitumaan sekä löytämään uusia ystäviä paikkakunnalta. Esimerkkinä tähän liittyen voidaan mainita ensi elokuussa starttaava Nepsy-lasten vanhempien vertaistukiryhmä. Facebookista löytyy ryhmästä jo lisätietoa. Lisätietoa Limingan nepsylasten vanhempien vertaistukiryhmäsaat tästä linkistä. Neuropsykiatriset vaikeudet haastavat ja kuormittavat perheiden arkea. Yleisimpiä neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia ovat ADHD ja ADD, autismikirjonhäiriöt, kielenkehityksen erityisvaikeudet ja Touretten oireyhtymä. Olemme koonneet Limingassa NEPSY-verkostoa, jonka tarkoituksena on kehittää ja parantaa nepsy-oireilevien lasten, nuorten ja perheiden arkea. Haluamme kiinnittää huomiota tiedon lisäämiseen sekä tehdä työtä konkreettisesti nepsy-asioiden edistämiseksi.

Haluamme kiinnittää huomiota tiedon lisäämiseen sekä tehdä työtä konkreettisesti nepsy-asioiden edistämiseksi.

Kehittämistyön keskiössä on tärkeä nähdä lapsi, nuori tai perhe oman arkensa ja hyvinvointinsa asiantuntijana. Menneellä viikolla meillä oli erittäin antoisa tapaaminen MLL-perhekerhossa. Paikalla oli mukavia äitejä lapsineen. Parasta heidän mielestään perhekahvilassa on vertaistuki toisilta äideiltä, aikuinen juttuseura sekä lapsille leikkikaverit. On mielekästä tavata muita samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä, vaihtaa kuulumisia ja jutella ajankohtaisista lapsiin ja perhetilanteisiin liittyvistä asioista. Toiveitakin perhekeskuskehittämiseen nousi. Äidit toivovat, että Limingassa parannettaisiin lastenhoitomahdollisuuksia, koska monilla tukiverkosto on kaukana. Arkiset pienet askareet, kuten rauhassa siivoaminen tai yksin käynti kaupassa toisi arkeen luksusta, joka auttaisi jaksamaan paremmin. Lisäksi toivelistalle nousi ajatus ”perheolkkarista”, joka toimisi nuorisokahviloiden tapaan. Sinne voisi tulla iltapäivä- tai ilta-aikaan seurustelemaan muiden kanssa. Myöhäisempi aika sopisi paremmin myös puolisoille, että hekin pääsisivät verkostoitumaan. Tästä ajatuksesta voisimme ottaa koppia ja lähteä Limingan laajan perhekeskusverkoston kanssa kehittämään ja jatkojalostamaan sitä.

Vipinää ja vilskettä riitti perhekahvilassa ja pienimmät alkoivat jo hieroa silmiään väsymyksestä kun kerhoaika alkoi olla lopuillaan. Tärkeintä on muistaa, että perhekeskuskehittämistä tehdään juurikin näitä pieniä ajatellen. Vanhemman arkea helpottava käytännöntuki tai mukava kohtaaminen toisen aikuisen kanssa vaikuttaa myös lasten hyvinvointiin – tämän vuoksi kaikki tämä yllä mainittu liittyy olennaisesti osana perhekeskuskehittämiseen.

 

Kirjoittaja on Maria Sipilä, joka työskentelee perhekeskussuunnittelijana Limingan kunnassa. Hän kuuluu LYK-koordinaatiotyöryhmään ja kertoo lapsiperheiden palveluiden kehittämisen olevan hänelle, neljän lapsen äidille, sydämen asia. Marian vapaa-aika kuluu opiskeluiden parissa ja liikkuen.