Limingassa on uuden ilmasto- ja ympäristöohjelman hyväksymisen myötä tartuttu toden teolla ilmasto- ja ympäristötyön järjestelmälliseen toteuttamiseen. Osana ympäristötoimia lähdimme keväällä mukaan Sitowisen toteuttamaan hankkeeseen, jossa laskettiin kunnalle luontojalanjälki. Organisaatioiden luontojalanjäljen laskentamalli on kehitetty Jyväskylän yliopistossa, ja sillä laskettiin nyt aivan ensimmäistä kertaa kolmentoista kunnan luontojalanjälki.
Ihmisen toiminta kuormittaa luonnon monimuotoisuutta kaikkialla maailmassa. Tämän kuormituksen mittari on luontojalanjälki. Luontojalanjäljen laskemiseksi on tunnistettava ne toimet, joilla on vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen. Kansainvälisen paneelin IPBES:n määritelmän mukaisesti luontojalanjälkeä aiheuttavat viisi ajuria: 1) maan- ja merenkäyttö sekä käytön muutokset, 2) luonnonvarojen käyttö, 3) ilmastonmuutos, 4) saastuminen ja 5) vieraslajit.
Luontojalanjälki on mittari ihmisen toiminnan aiheuttamalle luonnon kuormitukselle.
Limingan alueella tapahtuvasta toiminnasta luontojalanjälkeä aiheutuu muun muassa sähkön, lämmön ja polttoaineiden kulutuksesta, liikenteestä, rakentamisesta ja elintarvikkeiden kulutuksesta. Nämä toiminnot aiheuttavat useita ekosysteemihaittoja vahvistamalla esimerkiksi ilmastonmuutosta, rehevöittämällä vesistöjä, lisäämällä ympäristömyrkyllisyyttä tai happamoittamalla maaperää.
Emme tietenkään voi tietää jokaisen kulutetun bensiinilitran tai hedelmän tarkkaa alkuperää, emmekä siksi myöskään näiden aiheuttamia tarkkoja luontovaikutuksia. Luontojalanjälki tarjoaakin meille tietoa laskennallisesta keskiarvosta, eli paljonko tietyn tyyppinen toiminta tai kulutus keskimäärin aiheuttaa luontovaikutusta tietyssä sijainnissa. Maailmanlaajuisten tietokantojen avulla laskenta on mahdollista tehdä.
Limingassa on mahdollisuus vaikuttaa luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen, mutta haittojen minimoimiseksi on ymmärrettävä, miten eri hyödykkeet ja toiminnot vaikuttavat luontoon ja monimuotoisuuteen. Luontojalanjäljen laskenta tuo apua tähän.
– Menetelmän uutuudesta johtuen siinä on vielä epävarmuuksia, ja tulkinta on haastavaa. Esimerkiksi taulukossa näkyvä liikenteen polttoaineiden voimakas positiivinen vaikutus vesiekosysteemeihin hämmentää laskennan tekijöitäkin. Tuloksista kuitenkin nähdään, että erityisesti elintarvikkeet, liikenteen polttoaineet, lämmitys ja sähkö ovat Limingassa isossa roolissa luontojalanjäljen aiheuttajina, tulkitsee ILMO-hankkeen projektipäällikkö Emma Päkkilä.
Yhteishankkeeseen osallistuivat Espoo, Helsinki, Kangasala, Kauniainen, Liminka, Lohja, Pori, Riihimäki, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vantaa ja Ylöjärvi. Limingan luontojalanjälkeä suhteessa muiden hankkeeseen osallistuneiden kuntien tuloksiin voit verrata alla olevasta taulukosta.
– Kuntien keskinäisessä vertailussa huomattavaa oli, että suurempien kuntien asukaskohtainen luontojalanjälki oli monissa ekosysteemihaitoissa keskimäärin pienempi, kuin pienempien kuntien. Esimerkiksi maaperän stressin kohdalla tätä selittää muun muassa pienten kuntien suhteellisesti suurempi puun käytön määrä rakentamisessa ja lämmityksessä verrattuna isoihin kaupunkeihin – puun käyttö vaatii paljon maapinta-alaa, mikä nostaa luontojalanjälkeä, Päkkilä tarkentaa.
Nyt toteutettu luontojalanjäljen laskenta antaa Limingan kunnalle hyvät lähtötiedot sen pohtimiseksi, mihin luonnon monimuotoisuustyössä kannattaa kukkaniittyjen istuttamisen lisäksi tarttua. Tehtävää on tässäkin ilmastotoimien tapaan monella toiminnan osa-alueella, ei pelkästään suoraan luonnonhoidossa. Tulevaisuudessa voimme saada vieläkin tarkempia seurantatuloksia, kun luontojalanjäljen laskentamenetelmä kehittyy.
Lisätietoa hankkeesta ja sen tuloksista löydät suomeksi tämän linkin kautta.
Englanniksi lisätietoa on saatavilla tästä linkistä.
