Kuntapäättäjän työ vaatii aikaa ja sitoutumista. Ensimmäisen kauden valtuutetuilla vie yleensä pari vuotta, että kuntakonsernin asioista saa kohtuullisen kokonaiskäsityksen. Asioihin perehtyminen tapahtuu kokousten lisäksi valtuustoseminaareissa, joita pidetään Limingassa muun muassa taloudesta, kunnan strategiasta, maapolitiikasta ja yleensä kaikista merkittävistä isoista kysymyksistä. Seminaareissa saadaan perustietoa asioista ja voidaan perehtyä yksittäiseen asiakokonaisuuteen, ja mikä tärkeintä, voidaan keskustella siitä, mikä olisi kunnan linja asiassa. Valtuustoseminaari on vaikuttamisen paikka ja tavallaan myös oppitunti, jossa läsnäolijat ”opettavat” toinen toisiaan tietystä aiheesta.
Koska talousarvio ja kunnan strategia ovat kaikkein merkittävimmät asiat, joilla valtuusto ohjaa kunnan toimintaa, olisi hienoa, jos mahdollisimman moni valtuutettu olisi valmis järjestämään aikaa seminaareihin. Asiaosaaminen ja -ymmärrys on tärkeää, kun puhutaan kuntatason kehittämisestä.
Tilastokeskuksen vuoden 2021 tietojen perusteella kävi ilmi, että kunnan väestömäärän ennustetaan kasvavan myös jatkossa, mutta varsin maltillisesti.
Pari viikkoa sitten pidetyssä seminaarissa käytiin läpi Limingan näkymiä vuoteen 2031 saakka varsin laajasti. Tilastokeskuksen vuoden 2021 tietojen perusteella kävi ilmi, että kunnan väestömäärän ennustetaan kasvavan myös jatkossa, mutta varsin maltillisesti. Sen sijaan päivähoitoikäisten sekä ala- ja yläkouluikäisten lasten määrä vähenee. Syntyvyys näyttäisi tasaantuvan noin 130 lapsen tasolle. Kehitys johtaa siihen, että varhaiskasvatuksen ja ala-asteen opettajien tarve vähenee noin 4+18 henkilöllä vuoteen 2031 mennessä. Myöskään uusia tiloja ei tilastojen perusteella tarvittaisi. Talousarvioseminaarin henki oli, että nyt ei lähdetä rakentamaan uutta isoa kahdeksanosastoista päiväkotia, koska lasten määrän kehitys on aleneva ja yksityisessä hoidossa on kapasiteettia, jota voidaan hyödyntää. Muussa tapauksessa yksityinen päivähoito jouduttaisiin ajamaan osin alas.
Ikäihmisten ja työikäisten määrä kasvaa Limingassa voimakkaasti tulevan vuosikymmenen aikana. Sen vuoksi kehittämisen painopistettä tulisi siirtää seniorikuntalaisten palvelujen parantamiseen. Laskennallisesti eläkeläisten määrän kasvu, noin 300 henkeä, tarkoittaisi 16–19 hoitajan palkkaamista Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohteen palvelukseen Limingassa. Tätä vasten Pohteen päätös vähentää 40 tehostetun palveluasumisen paikkaa Lakeuden kunnista tuntuu oudolta. Laajaa kannatusta sai seniorikuntalaisten asumisen ja harrasteiden kehittäminen. Seminaarin osallistujat haluavat mahdollistaa hyvän, turvallisen ja aktiivisen elämän myös ikääntyville kuntalaisille. Yhteisöllisen senioritalon sekä tavallisen kerrostalon rakentamisen käynnistäminen nähtiin tarpeellisena ja toivotaan että hankkeet saadaan käyntiin ensi vuonna.
Laajaa kannatusta sai seniorikuntalaisten asumisen ja harrasteiden kehittäminen.
Liikuntapalveluihin on panostettu viime vuosina voimakkaasti. Kuntalaisten investointien toivelistan kärjessä on vuosia ollut myös uimahalli. Alustavan selvityksen mukaan uimahalli maksasi noin 8–10 miljoonaa euroa ja vaatisi noin 600 000 euroa vuosittaiseen ylläpitoon. Tämän hetken investointi- ja talousnäkymien perusteella kunnalla ei ole varaa rakentaa uimahallia lähivuosien aikana. Sen sijaan kunnan panoksia tarvittaneen uuteen ja välttämättömään vedenkäsittelylaitokseen, jotta voidaan turvata puhtaan veden saanti kasvavassa kunnassa.
Vuonna 2026 Liminka on Euroopan kulttuuripääkaupunki yhdessä Oulun ja laajan pohjoispohjalaiskuntien joukon kanssa. Kulttuuripiireissä Vilho Lampi tunnetaan liminkalaisena, yhä enemmän arvostettuna taiteilijana. Talousarvioseminaarissa keskustelua käytiin muun muassa siitä, olisiko Liminka valmis toteuttamaan Vilho Lampi -kulttuurikeskuksen siten, että se olisi valmis juhlavuonna 2026, jos valtio myöntäisi siihen valtionosuuden. Asiaa selvitellään ja pohditaan, mitä toimintoja keskuksessa tulisi olla. Talousarviokokouksessa näemme, miten seminaarin keskustelut ja linjaukset pysyvät.
Kirjoittaja on kunnanjohtaja Pekka Rajala, joka on kipparoinut Liminkaa vuodesta 2004. Rajala tunnustautuu kilpailuhenkiseksi visionääriksi, jolle kunnan ja kuntalaisten menestys ja uudistuminen ovat lähellä sydäntä – kuntastrategian mukaisesti! Kirjoitus on julkaistu myös Limingan kuntatiedotteessa, joka jaetaan jokaiseen liminkalaiseen talouteen Rantalakeus-lehden välissä.
