Viestintäharjoittelija Maria Nikkilä hyyilee kesäisessä kuvassa.

Ravintoladuunarista journalistiksi – Maria Nikkilä toimii kesä- ja heinäkuun Limingan kunnan viestintäharjoittelijana

– Kai sitä mietti jo yläasteella, että työ kirjoittamisen parissa kiinnostaisi.

Polku vei kuitenkin toiseen suuntaan, ja Maria Nikkilä, 34, aloitti peruskoulun jälkeen tarjoilijan ammattitutkinnon opinnot kotikunnassaan Jyväskylässä. Pian kotiseudun rajat alkoivat tuntumaan ahtailta ja Nikkilä siirtyi keikkatyöskentelemään ympäri Suomen, kunnes 2007 Kalajoella vietetyt kesä ja syksy poikivat ajatuksen Ouluun muutosta.  

Nikkilä ehti työskennellä useassa ravintolassa ja yökerhossa ennen paluuta koulunpenkille. Hän päätti aloittaa ylioppilastutkinnosta:

– Kävin aikuislukiota töiden ohella ja sieltä oli tarkoitus siirtyä yliopistoon lukemaan itseäni fyysikoksi, mutta se ajatus kyllä kaatui heti toiseen fysiikan kurssiin, Nikkilä naurahtaa.

Sen sijaan hän kiinnostui politiikasta, yhteiskunnasta ja päätöksenteosta.  

Nyt Nikkilä on opiskellut kaksi vuotta medianomin tutkintoa Oulun ammattikorkeakoulussa. Ala tuntuu vahvasti omalta. Etenkin kirjoittava työ sekä valo- ja videokuvaus ovat mukavuusalueen ydintä. Journalistina hän haluaisi olla mukana tuomassa esiin yhteiskunnallisesti tärkeitä aiheita. 

– Kävin toukokuun alussa Joensuussa järjestetyssä kansainvälisessä Barents Press -tapaamisessa, missä teemoina olivat muun muassa sota Ukrainassa ja journalismin ja sananvapauden merkitys nykypäivänä. Viimeistään siellä tajusin kuinka vaikeassa asemassa riippumattomat toimittajat esimerkiksi Venäjällä ovat, ja kuinka tärkeää median on olla antamatta periksi nykypäivän painostusten ja vaaratekijöidenkään edessä. 

Alan töitä Nikkilä pääsi kokeilemaan käytännössä kesäkuun alusta alkaen Limingan kunnan viestintäharjoittelijana. Työtehtävät ovat olleet monipuolisia ja juuri se on tuntunut kaikista parhaimmalle. Hän pohtii, että monesti etenkin isommissa yrityksissä tehtäväkirjo saattaa jäädä suppeaksi, ja heitä onkin koulun puolelta kehotettu hakeutumaan aluksi esimerkiksi pieniin paikallislehtiin, sillä niissä pääsee tekemään monipuolisemmin kaikkea. Niin on päässyt tekemään myös kunnalla, vaikka harjoittelua on takana vasta pari viikkoa.  

– Täällä kun kaikki ovat saman katon alla, tehtävänantoja saattaa sadella niin viestintätiimiltä kuin sote- ja talouspuolelta. Kaikki ovat kuitenkin todella kannustavia ja vääntävät vaikka ratakiskosta, jos joku asia on vaikea ymmärtää. Huumori ja hyvä yhteishenki ovat valtava plussa. 

Nikkilä näkee harjoittelupaikassa muitakin hyviä puolia kuin laajat työtehtävät. Hänen kotikuntansa on Oulu ja työskentely naapurikunnan asioiden parissa tuo päiviin sopivasti maustetta.

– Kaikesta ei ole niin perillä, eikä kaikki ole itsestään selvää, joten työhön tulee paljon objektiivisempi ote kuin tutussa ympäristössä tehdessä. 

Tähän mennessä Nikkilä on päässyt muun muassa laatimaan tiedotteita, kirjoittamaan somepostauksia, tekstittämään hankevideota sekä editoimaan, mutta on joukkoon mahtunut myös niitä ”lempilapsia”: Nikkilällä on työn alla kaksi henkilöjuttua, jotka julkaistaan elokuun kuntatiedotteen yhteydessä. Niihin hän on saanut sopia ja tehdä haastattelut, ottaa haastateltavista valokuvat, sekä rakentaa toimivan juttukokonaisuuden.  

Nikkilä ei usko enää palaavansa kokopäiväisesti ravintolapuolen työtehtäviin, mutta osaa arvostaa alalla vietettyjen vuosien antamaa kokemusta. Kiire, paine, kohtaamiset erilaisten ihmisten kanssa, sekä yllättävät käänteet ovat varmasti kaikki sellaisia asioita, mitä voi odottaa myös toimittajan arjelta.