Vieraslajit ovat ihmisen myötävaikutuksella niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle levinneitä kasveja, eläimiä tai muita eliölajeja. Kaikki vieraslajit eivät ole haitallisia, mutta osa niistä vaikuttaa heikentävästi uuden levinneisyysalueensa alkuperäisen lajiston monimuotoisuuteen. Haitalliset vieraslajit menestyvät elinympäristössään paremmin kuin siellä luonnostaan elävät lajit, ja epäreilun kilpailuedun kautta syrjäyttävät alkuperäistä lajistoa, vallaten niiltä alaa ja tehden ympäristöstä yksipuolista. Kasvilajiston yksipuolistuminen haittaa esimerkiksi tuotantokasveille elintärkeitä pölyttäjiä, jotka olivat aiheena edellisessä ympäristöblogissa.
Kunta torjuu vieraslajeja
Limingassa tehdään työtä vieraslajien hävittämiseksi, mikä on myös tavoitteena uudessa ilmasto- ja ympäristöohjelmassa. Tänä kesänä kunnan mailla tehtävät torjuntatoimet keskittyvät jättipalsamin ja komealupiinin hävittämiseen. Tupoksessa järjestettiin ensimmäiset talkoot kesäkuussa. Kunta on saanut avustusta vieraslajien torjuntaan ELY-keskukselta. Kesäkuun talkoot toteutettiin yhteistyössä Lakeuden Luonnon ja Tupoksen kyläyhdistyksen kanssa.
Tupoksessa talkoiltiin kesäkuussa.
Vinkit vieraskasvien torjuntaan
Mitä sitten voimme kukin tehdä vieraslajien torjumiseksi? Kunkin kasvilajin torjunta vaatii tietämystä sen kasvu- ja leviämistavoista. Huolimaton tai väärään aikaan suoritettu kitkentä voi jopa pahentaa vieraskasvin esiintymää, jos vaikka sen siemeniä pääsee leviämään ympäristöön. Laji täytyy myös tunnistaa oikein, ettei tule kitkeneeksi alkuperäislajeja – esimerkiksi jättiputki muistuttaa meillä luontaisesti esiintyviä ukonputkea, karhunputkea ja väinönputkea.
Kasvien niittäminen ja maan kaivaminen eivät kuulu jokaisenoikeuksiin, joten vieraskasvien torjunta vaatii aina maanomistajan luvan. Luvan kanssa ja kyseisen kasvin oikeanlaiseen torjuntaan perehdyttyä talkoita voi järjestää vaikka itse. Limingassa on myös mahdollisuus osallistua soolotalkoisiin, joissa merkityllä kunnan alueella voi käydä omatoimisesti kitkemässä jättipalsamia. Lisää tietoa Limingan soolotalkoista löytyy tästä linkistä.
Vieraslajihavainnoista Limingassa voi ilmoittaa puistopuutarhuri Sarille p.040-1940198 tai sari.honka@liminka.fi. Sarilta saa myös lisätietoja kunnan vieraslajitalkoista ja jätesäkkejä soolotalkoita varten.
Vieraslajeista on kattavaa lajikohtaista tietoa ja torjuntaohjeita osoitteessa http://vieraslajit.fi. Samalla sivustolla voi myös ilmoittaa vieraslajihavainnoista.
ELY-keskus myöntää vuosittain avustuksia vieraslajien torjuntahankkeille. Lisätietoa avustuksista tästä linkistä.
Lähtökohtaisesti maanomistajalla on vastuu hävittää tontillaan kasvavat vieraskasvit
Maanomistajan täytyy huolehtia vieraslajien hävittämisestä, ja myös estää niiden leviäminen tontin ulkopuolelle. Jos omalla pihalla sattuu olemaan vaikka komealupiinia, se tulisi niittää ennen siementen kypsymistä. Lupiinin kukinto on kieltämättä kaunis, ja siitä voi niittämisen jälkeen vielä nauttia keräämällä kukat maljakkoon. Niittojätteen, kukkien ja ylijäämämaiden asianmukainen hävittäminen on tärkeää, jotta siemenet eivät pääse leviämään muualle. Lupiinin hävittäminen vaatii useiden vuosien pitkäjänteistä työtä, sillä sen maassa olevasta siemenvarastosta itää aina seuraavana vuonna uusia taimia. Siemenvarasto loppuu ennen pitkää, kun niiton toistaa vuosittain ennen uusien siementen kypsymistä.
Kirjoittaja on ILMO-hankkeen projektipäällikkö Emma Päkkilä, joka on puuhastellut kesäjuttuja kunnanvirastolla, kun suurin osa muusta väestä on lomalla. Blogikirjoittelun lisäksi hän on jakanut Limingan torilla niittykukkien siemeniä ohikulkijoiden iloksi. Siemenpusseja saa vielä hakea Limingan kirjastolta!
